Viidessä edellisessä pelissä kahdessa on ollut vastassa Liigan tämän hetken paras joukkue, yhdessä kärkijoukkue, yhdessä kovavireinen kotijoukkue ja sitten kotona Espoo. Näistä peleistä neljässä Tappara on ollut pelillisesti täysin voitossa kiinni, mutta voittanut vain yhden.
Eli siis kenttäpelissä kyllä tapahtuu hyviä asioita. Toki parantamisen varaa on ollut mm. ylivoimapelissä ja maalinteon tehokkuudessa.
Maalivahtipeli ei anna oikein minkäänlaista tukea voittamiseen. Eilenkään Kerhon maaliodottama ei tainnut olla edes kahta maalia.
Tapparalta mielestäni todella hyvä peli hyvävireistä Kerhoa vastaan. Tai ainakin hyvä peli siihen nähden, mitä viime viikkoina on muuten pelattu. Ihan samaa energiaa ei saatu ladattua otteluun, kuin Ilvestä vastaan perjantaina, mutta pelillisesti ollaan menty huomattavasti parempaan suuntaan edellisissä otteluissa.
Me voitamme pelin, jos päästetään enintään kaksi maalia. Silloin tilanne ei voi olla se, että maalivahti antaa joka peliin yhden ilmaisen ja puolustus toisen löysällä maalineduspelaamisella. Jos ei anneta yhtään ilmaista maalia, niin paskallakin viimeistelyllä pelataan voitosta. Niin oli myös Hämeenlinnassa. Hyökkäyspeliin vielä viimeinen napsu, Kempe/JQ/Halloran ja kumppanit taululle, niin tätä junaa ei pysäytä mikään.
Paikallispelin ja Hämeenlinnan tulokset eivät anna oikeutusta Tapparan parantuneille peliotteille. Sentimentti myös tällä palstalla olisi hyvin erinäköinen, jos Ilves ei olisi tasuria tehnyt ja HPK-pelistä olisi revitty voitto jatkoilla.
Viimeisestä viidestä pelistä neljä on ollut hyviä, ja niistä on myös saatu pisteitä. Ihmismieli on sellainen perhana, että se lannistuu kohtalaisen helposti: jos tätä viiden pelin jaksoa tarkastelisi sellaisenaan, ei se nyt hurraa-huutoja herättäisi, mutta ei myöskään olisi puheita valmentajan tai maalivahdin erottamisesta. Valitettavasti vain alla ovat ne edellisen viisi peliä, ja se kokonaisuus tässä päähän ottaa.
Juuri tällaisista syistä nykyään kai käytetään psykologejakin urheiluhommissa, ja hyvä niin. Asiaa pitäisi tarkastella järkevässä kontekstissa: hävittiin jatkoilla kuntopuntarin top 3 -joukkueelle. Ihan okei.
Allekirjoitan kyllä, omaan silmään joukkue tuli vielä selvästi kovempaa porteista sisään perjantain ja lauantain otteluissa suhteessa aiempaan ja pelikin toimi paremmin. Mutta tämä tosiaan oma silmätesti. Suunta on ylöspäin, juuri oikeaan aikaan. Tämän viikon lopussa ollaan viisaampia, kääntyykö parantuneet esitykset pisteiksi ja menestykseksi. Itse uskon, että kääntyy.
Kyllä. Tappara pelasi Ilvestä vastaan erinomaisen ja tasapainoisen pelin. Oma tehokkuus ja vähän helpot maalit omiin vei pelin jatkoajalle. Pelillisesti sellainen 4-1 peli.
Kerhoa vastaan ei ihan niin hyvä, mutta kuitenkin sellainen, että voitto varsinaisella peliajalla ei olisi ollut mikään vääryys. Päinvastoin.