Tämä uutinen liippaa tätä otsikkoa aika vahvasti ja ohessa pari lainausta uutisesta:
Yksi noista isoista luvuista on 150 miljardia dollaria. Sen verran Kiinan ennakoidaan investoivan talviurheiluun vuoteen 2025 mennessä.
…
Kiinaan on tarkoitus rakentaa tuhat uutta jääkiekon sisäkaukaloa nykyisten 154:n jatkoksi ja satoja hiihtokeskuksia.
…
Kiinassa on maailman suurimmat rakennusfirmat, niiden kanssa ei kannata lähteä kilpailemaan. Mutta suomalaiset pystyvät tuomaan projektiosaamista ja teknologioita kuten jäähdytystekniikkaa jäähalleihin tai hiihtoputkiin, Siira sanoi.
…
-Jääkiekon medianäkyvyys Kiinassa on toistaiseksi osoittautunut pieneksi pettymykseksi. Me odotimme, että valtiolliset kanavat tukisivat vähän vahvemmin (KHL)-jääkiekkoa, mutta vähän marginaaliin se on jäänyt, Kohonen sanoi.
…
Kiinan kunnianhimoinen tavoite on saada maajoukkue pelaamaan Pekingin talviolympialaisten jääkiekkoturnaukseen.
-Miesten joukkueelle se on vaikeaa, mutta naisten joukkue on lähempänä, Zhao Xiaoyu sanoi.
Hjallis antaa ymmärtää, etteivät suomalaiset ole tajunneet, millaisia paketteja kiinalaisille kannattaisi myydä. Kiinalaiset haluavat kaiken kokonaan, eikä vain yksittäisiä osia.
– Me vaan puhutaan ja tehään niitä juttuja, pidetään seminaareja, keskustellaan, sitten tehdään yksitellen. Mutta kiinalaiset haluavat valmiita paketteja. Ei ne osta laitoja, jäätä tai jotain. Ne haluaa, että se halli on valmiiksi rakennettu ja tarjotaan se kokonaisuus sinne. Se meiltä uupuu.
Uutinen on vanha (vuodelta 2017), mutta avaa hieman Kunlunin ja Jokereiden yhteistyötä:
Jokereille tuli yksinoikeussopimus kiinalaisen jääkiekon kehittämiseen, kertoo seura tiedotteessaan. Jokerit kutsuu diiliä jättisopimukseksi.
Jokerit ja pekingiläinen KHL-joukkue Kunlun Red Star solmivat yhteistyösopimuksen, joka koskee jääkiekon kasvua Kiinassa. Yhteistyö sai alkunsa, kun Kunlun Red Star valittiin kehittämään Kiinan jääkiekkomaajoukkuetoimintaa junioritasolta aina aikuisten maajoukkueisiin asti.
Edit.
Lisätäänpä vielä toinen juttu samalta vuodelta. Tässä hieman taustatietoa yhden avainhenkilön näkökulmasta Kunlun Red Star -joukkueen perustamisesta:
YLE tehnyt pienen jutun Arttu Kulmalan Kiinan seikkailusta:
TAMPERE. Se ei ollut mikään tavallinen kutsu. Tamperelainen Arttu Kulmala sai viime kesänä kutsun uuden KHL-seura Kunlun Red Starin juniorijoukkueeseen. Edelliskauden 21-vuotias maalivahti oli pelannut Pohjois-Amerikan junioriliiga NAHL:ssä. Nyt luvassa oli seikkailu idässä, kun Kulmala lähti antamaan näyttöjä KRS Juniorin riveihin.
Mukana oli myös venäläisiä, pohjoisamerikkalaisia, latvialaisia ja valkovenäläisiä. Iso osa joukkueesta oli kuitenkin Kunlunin kiinalaisjunioreita, joiden henkilökohtainen taitotaso yllätti ex-pelaaja Arto Kulmalan pojan.
Entisen maalivahdin Sasu Hovin perustama valmennuskeskus on Kiinan-matkan taustalla. Hovi on jo tovin rakentanut kiekkosuhteita Kiinaan ja turnauskutsu tuli hänelle.
Hovi otti yhteyttä Kooveen Tommi Pajuseen, ja lopulta nopeasti koottu joukkue päätyi pitämään palaveria Kiinan muurille.
Sasu Hovilla on hyvä mahdollisuus tehdä tiliä jääkiekko-osaamisellaan Kiinan suunnalla…
Vuonna 2016 avasin tämän ketjun ja enpä olisi uskonut kuinka lähelle Tapparaa jääkiekkoilu Kiinassa lopulta osuu…
Kunlun Red Star -joukkueessa on tällä hetkellä (2018-19) valmentajana Jussi Tapola ja pelaajina mm. Tapparasta tutut Tomi Karhunen, Joonas Järvinen, Blake Parlett, Olli Palola ja Veli-Matti Savinainen.
Tämä avaa mielestäni Tapparan kannalta uhkan tai ison mahdollisuuden. Uhkana on, että Tapola jää Kiinan reissulle ja kalastelee Tapparasta ja Liigasta potentiaalisia pelaajia Kunluniin, mutta isompi mahdollisuus on, että KHL -liemissä keitetty Tapola palaa entistä parempana ja hyvillä suhteilla varustettuna takaisin Tapparaan (toukokuussa 2019 sopimuksen mukaan).
Kysymys kuuluukin, että tuleeko jollain aikavälillä myös KHL-reissulla tutuksi tulleita pelaajia mukana? Mikki on kuitenkin eläköitymässä lähiaikoina ja tällaiset suhteet voivat olla tulevaisuudessa kullan arvoisia…
Kisoihin on kolme vuotta, eikä hyvin mene. Kiinan miesten maajoukkue hävisi kakkosdivarissa eli neljännellä sarjatasolla pelaavalle Sipoon Wolfille 9-4. Jutussa mainitaan, että keskiviikkona Suomi-Sarjan pohjakastin Järvenpään Haukkoja vastaan pääsivät sentään jatkoajalle.
Mitenhän kävisi jos joku huippukiekkoilija edes suunnittelisi Kiinan kansalaisuuden tavoittelua?
Saattaisi olla varsin joustava prosessi saada Kiinan passi taskuun?
Oon jossain kohtaa ihmetelly kun huippunimiä ei ole hakenut kansalaisuutta. Jostain luin joskus jutun jossa kerrottiin kuinka Kiinan kansalaisiksi on päätynyt lätkänpleaajia olympiakiekon toivossa, tosin kansalaiseksi päätyneet olivat jenkkejä ja kanukkeja joilla ei paljon tainnut olla AHL-kokemustakaan.
Tässä IS:n jutussa on hieman taustatietoa ja muuta juttua liittyen Kiinan Olympiaprojektiin ja miksi talviurheilulajeja, kuten jääkiekkoa on rahoitettu:
Olympiamenestyksen lisäksi Kiina haluaa rakentaa itselleen talviurheiluteollisuuden. Kiinan kasvava keskiluokka tarvitsee virikkeitä, ja maan kansantaloutta halutaan monipuolistaa.
Maan hallitus julkaisi vuonna 2015 ohjelman, jonka mukaan Kiinaan rakennetaan seitsemässä vuodessa 650 uutta jäähallia ja 800 uutta hiihtokeskusta. Tavoitteena on saada 300 miljoonaa kiinalaista talviurheilun pariin ja kehittää siten maahan kymmenien miljardien arvoinen vapaa-aikabisnes vuoteen 2025 mennessä.
Ps. Wikipedian mukaan Suomessa on noin 260 jäähallia…
Kiinassa on aika paljon sääntöjä kansalaisuuden saamiselle mutta niistä varmasti voidaan joustaa tässä tapauksessa. Isoin kynnys hakijoille lienee kuitenkin ettei Kiina salli kaksoiskansalaisuuksia.
Vähän epäreilu vertailu kun Kiinassa on melkein 1,4 miljardia ihmistä. Ollaan aika paljon edellä hallien määrässä kun suhteuttaa väkilukuun.
Itse ajattelin asian toiselta kantilta eli talviurheilualan osaajille riittää kysyntää nyt Kiinassa ja mistä niitä löytyy… Eli bisneksen paikka jollekulle jäähallialan/jääkiekon/muun talviurheilun asiantuntijalle. Suomeen ei lähiaikoina tule noin montaa jäähallia.
Toisaalta 650 jäähallia on 650 jäähallia. Jos jokaisessa kehitetään jääkiekkotoimintaa, Kiinan maajoukkue tulee väistämättä nousemaan raketin lailla. Matkassa on muuttujia. En ole satavarma siitä, että Kiinan mielenkiinto talviurheiluun jatkuu kotiolympialaisten jälkeen.
Ettei vaan Kiinassa Japanin tapaan ole taitoluistelu se menestyvä jäälaji. Vielä pitkäänkin. Hyvää käyttöä halleille sekin on.
En nyt ehtinyt tutkailla milloin Japani jo sukkuloi jääkiekkoturnauksissa, mutta ei se taso sielläkään räjähdysmäisesti ole noussut, vaikka vuosikymmeniä on kulunut. Eiköhän niitä halleja Japanissakin ole ihan Tanskan tms. tapaan. Jalkapallolla menee paremmin. Ehkä se on Kiinankin todennäköisin tie.
Ainakin vielä joitakin vuosia sitten työpaikalla kaikilla nuorilla miehillä toimistolla oli koneella kuvia jalkapalloilijoista tai maalitilanteita screen savereina. Lätkästä ei vilaustakaan. Semmoista fanikulttuuria kuin jalkapallon suhteen oli, ei varmaan ole kiekossa vieläkään. Ei edes tulossa. Eurooppalaiset suurseurat, kaikkien faneja on pilvin pimein.
Ei se jääkiekko Kiinassa pelkällä hallien määrällä tule kovin kehittymään. Paljon innostusta ja määrätietoisuutta tarvitaan. Jonkunlainen laajempi kulttuuripohja pitää rakentaa ja se ottaa aikansa. Esikuvia tarvitaan. Epäilen hiihdon ja mäkihypynkin nousua lähikisoihin mennessä. Ei se vaan ilman “kilpikonnalientä” taida onnistua.
Edit. Naisten puolella taso on paljon kapeampi ja siellä esim. Kiinalla on paremmat mahdollisuudet nousta kisaamaan piankin sijoista 4.-8. Miehissä matkaa on paaaljoon enemmän.
Mitä paikallinen South China Morning Post -lehti kirjoittaa jääkiekosta:
Forget golf, ice hockey is the new sport of China’s richest
BY LEE WING-SZE 4 MAY 2018
Andong Song and Rudi Ying are among the second-generation Chinese tycoons who are pushing the trend forward
At the closing ceremony of the PyeongChang 2018 Winter Olympics in February this year, the whole world was watching as the Olympic flag was passed to delegates from China: Beijing is to host the next Winter Olympics, in 2022.
Preparations for the 2022 Winter Olympics have already begun. New competition venues and infrastructure are springing up in the capital city, Yangqing district and Zhangjiakou, and winter sports are expected to become a point of focus for the entire country…
Ice hockey is a fast-paced team action game that is rising in popularity.
Out of all the winter sports there are, ice hockey – a fast-paced and action-packed team game – has always been one of the most popular spectator sports. The thrilling team game has also become one of the coolest sports for millennials to participate in, especially for those from privileged backgrounds.
Alongside sports such as horseback riding, polo and golf, ice hockey is one of the most expensive sports to play. As a full contact sport, players are required to wear protective gear, such as helmets, mouthguards, shoulder pads, elbow pads, girdle, hockey gloves and shin guards. In addition, uniforms and equipment such as hockey jerseys, ice skates and hockey sticks have to be maintained. All this requires HK$4,000 to HK$9,000 a year.
In China, ice hockey used to be popular only in northern cities such as Harbin and Qiqihar in snowy Heilongjiang province. Back in the early 2000s, there were fewer than 200 registered junior ice hockey players in Beijing. But ever since China was chosen, back in 2015, to host the 2022 Winter Olympics , the sport has been gaining popularity among children and adults in Beijing.
…
PEOPLE THINK PLAYING ICE HOCKEY IS HIP AND COOL -Thomas Wu
…
“There are now a few thousand youngsters playing ice hockey in Beijing. People think playing ice hockey is hip and cool, and there are an increasing number of people taking up the sport,” says Thomas Wu, vice-president of the International Ice Hockey Federation and honorary president of the Hong Kong Ice Hockey Association.
…
Tässä ketjussa ei ollutkaan pointti verrata jääkiekkoa muihin maihin tai lajeihin vaan siihen, että laji potkaistaan pystyyn miltei pohjilta isolla rahalla tulevien Olympialaisten varjolla. Kiinassa on menossa poliittisestikin tuettu 7-vuotissuunnitelma, jonka taustalla on lisäksi vielä henkilöitä, joilla on paljon rahaa ja vaikutusvaltaa.
Kiinan mittakaavassa laji on hyttysen , mutta harrastajamäärät voidaan muihin kiekkomaihin verrattuna saada suuriksi (tämä toki ei takaa vielä laatua…).
Uhka- vai mahdollisuus tulee siitä, että tarjolla on mahdollisuus tehdä bisnestä kiinalaisten kanssa (jäähallit, varusteet, tietotaito,koulutus…) ja uhka, että Liigasta (esim. Tapparasta) lähtee pelaajia ja valmentajia Kiinaan (Ketjua pystyttäessä en tiennyt, että liippaa näin läheltä). Lopulta oliko tämäkin vain mahdollisuus ja tuo jotain hyvää pitkällä tähtäimellä?
Yksi uhkakuva vielä on, että mitä tapahtuu olympialaisten jälkeen eli loppuuko innostus ja rahoitus siihen vai onko luotu pohja jollekun uudelle.
Isossa mittakaavassa ei olisi haittaa jääkiekolle, että tulisi yksi iso maa mukaan peliin, sillä onhan jääkiekko lopulta vielä aika pieni laji moneen muuhun valtalajiin verrattuna.
Laitetaan muistiin Kiinan sijoitus IIHF TOP 50 -maalmanlistalla tällä hetkellä:
1
Canada
3990
2
Sweden
3945
3
Russia
3930
4
USA
3765
5
Finland
3765
6
Czech Republic
3690
7
Switzerland
3590
8
Germany
3575
…
11
Latvia
3225
—
—
—
12
Denmark
3130
13
France
3115
…
22
Great Britain
2465
—
—
—
23
Japan
2410
24
Ukraine
2340
…
32
Iceland
1660
—
—
—
33
China
1610
34
Israel
1450
Kahvanaama
(-Sry about the sticky kalvo`s here-)
40
Kiinan täytyisi hiljalleen saada omia kasvatteja esim. Kunluniin ynnä muualle pelaamaan.
Nyt Kunlun voi palvella ainoastaan siten, että lajiin syntyy fani sekä harrastepohjaa tiukemmin. Omia pelaajia täytyisi saada kasvatettua, toivottavasti ei mennä Kroatian yms tielle, jossa suurinosa pelaajista on oikeasti jotain Kanadalaisia.
Kilpailu jääkiekossa tällä hetkellä todella kova, esimerkiksi Iso-Britannia on tuorein nosteessa oleva. (Voittivat muuten Dynamon Riikan (KHL) harjoituspelissä 3-1)
Briteillä on myös muutamia kahdenpassin miehiä, mutta siellä alkaa olemaan jo tervettä pohjaa. Oppia ollaan imetty muualta ja hiljalleen on kasvanut loistava pohja suoraviivaiselle, sisukkaalle “kanadalaismaiselle” kiekolle.
Aasiassakaan kilpailu ei ole helpointa. E-Koreassa on toki muutama kanukki, mutta siellä on myös rutkasti oman valtion ukkoja riveissä. Joukkue aika rohkeasti toi arvokisoissa omaan luistelunopeuteen pyrkivää peliään esille.
Japani on hieman laskussa, mutta se on melkeimpä täysin omavarainen. Tämänkin Aasialaisen joukkueen trademark on kova luistelunopeus sekä aivan valtava taistelutahto.
Näitä kaikkia kolmea yhdistää omat sarjat, joilla on myös historiaa jo aika paljon.
Tulevaisuudessa Kiina voisi tuoda vaikkapa tuota nopeuselementtiä kaukaloihin, mutta työ on kyllä todella pahasti kesken. Ellei Kunlunia oikeasti aleta käyttämään jääkiekkoilun kehittämisen taustalla. Sitä epäilen, KHL-rahastussampona tuota Kunlunia pidän, ja en tiedä onko toiminta edes kovin kannattavaa - kun kupla puhkeaa, ollaanko tyhjänpäällä.
Toivotaan Kiinan profiilin pikaista kohoamista. Voin mm-kisojen alasarjoja seuranneena jo nyt todeta että : “Matka on melkoinen tiibetin vuoristo, ohkasin eväin”.
Edellä on myös ihan valtava määrä järjettömän paljon kehittyneitä joukkueita, jotka kehittyy yhä.
Ollaan aika paljon edellä hallien määrässä kun suhteuttaa väkilukuun.
, mutta harrastajamäärät voidaan muihin kiekkomaihin verrattuna saada suuriksi (tämä toki ei takaa vielä laatua…).