Nyt on Pekka Virta väärässä. Jääkiekkoa ei voi pelata ilman tunnetta, jos tunne puuttuu voi lopettaa jääkiekon pelaamisen. Jääkiekossa kaikki lähtee tunteesta. Pelikirjalla ei tee mitään, jos ei ole tunnetta. Tämä korostuu varsinkin yksittäisissä otteluissa, mistä turnaus koostuu.
Mitä sitä turhaan harjoittelemaan, kun homma toimii kuin junan keittiö, vai mikä soli.
Nuorten Leijonien valmennukselta outo veto MM-fiaskon jälkeen – vain yksi pelaaja ilmestyi paikalle https://www.is.fi/jaakiekko/art-2000010085172.html
Hmm… En ole mikään edes amatöörivalmentaja, mut jos yhteispeli ei kulje, niin pitäiskö silloin käydä siellä jäällä sitä parantamassa?
Vai että happea ja huilia jätkille…
Tai sit vaan se pelikirja on oikeasti kadoksissa, ettei voida vetää jää treenejä…
Aivan uskomatonta. Eli lepäämällä saadaan ketjut toimimaan, taisteluilme kaivettua ja pelirohkeus löydettyä. Puuhastelun makua.
Ekku Lehtonenhan pelasi ilman tunnetta. Melko varhain toki sitten lopettikin.
Hänellä oli eri voimat mukana.
Kyllä voi. Esimerkiksi Neuvostoliiton maajoukkue 80 luvulla oli täynnä pelkkiä ”luistelevia robotteja”, jotka painoivat maaleja klap-klap-klap syöttelykuvioilla eivätkä edes vaivautuneet tuulettamaan.
Vakavasti puhuen se tunne kyllä tarvitaan, mutta ilman pelitavan antamaa selkänojaa, tuloksena on vain päätöntä koohottamista ja ylivoimahyökkäyksiä omaan päähän.
Olen sama mieltä. Itseäni ihmetyttää, että ei näy oikein edes tota päätöntä koohottamista ja yli-innokkuuden tuomaa sekoilua. Nuoret miehet on kuin mikäkin keski-ikäisten saunailta, jossa osa ei jaksa ja loput ei viitti. Tai siltä se näyttää. Mikä tässä alkusyy ja mikä sen seurausta, onkin hyvä kysymys.
En kyllä Komuakaan pitänyt erityisenä tunnepelaajana. Hyvin kumminkin pärjäsi. Se tunnetaso ja sen näkyminen on erilaista eri pelaajilla. Harva uskoakseni aivan ilman tunnetta looraan menee.
Samaan syssyyn hieman siitä pitäisikö Suomen nuorten käydä jäällä välipäivänä. Ei siitä haittaakaan ole, mutta enpä oikein usko kadoksissa olevan pelitavan sieltä jäältä nyt löytyvän. Luistimenpiirrot voivat rentouttaa, mutta tokkopa muuta. Minne se tärkein asia olis sieltä kadonnut. Se on vaan teroitettava mieleen.
Läpikäynti vaan ja yksinkertaistetulla tyylillä. Pakkiparin pitää näyttää pakkiparilta eikä kahdelta haahuilevalta pelaajalta, joista toinen luulee olevansa välihyökkääjä. Rentous, tunne, rohkeus, sovitut asiat, fokus, halu voittaa, pelataan joukkueena ja joukkueelle.
Mietitään mitä nuo asiat tarkoittavat. Siinä se on. Ei tehdä asioista monimutkaisia. Tehdään se mikä on osattu parhaimmillaan ennenkin. Päivää tähän ei tarvitse uhrata. Tunti yhdessä riittää ja omiin oloihin tai kaverin/ketjukaverien kanssa keskittymään. Kukin tyylillään. Tässä annetaan vapautta.
5 viestiä siirrettiin ketjuun: Turnausseuranta: U20 MM-kisat 2024 Ruotsi 26.12.2023-5.1.2024 (pl. Suomi)
Ketju avattiin automaattisesti 2 tunnin kuluttua.
Löytyyköhän Mikkolalle luottoa jos karsintasarja kutsuu? Rauttis sai lähtöpassit uudenvuoden aattona mutta miten käy Mikkolan?
Onko Mikkolalla paremmat kaverit Vierumäellä kuin Tukka-Jukalla ja vihkoon saa vetää vastaavalla tyylillä?
Männistön haastis eilen kiakkoradiossa.
Häneltä @Jiisaazi kyseli miltä tuntuu kun ei ollut aamujäitä. Aika pitkään Männistö haki sanoja siihen kysymykseen. Rivien välistä pystyi lukemaan paljon
Suomen ketjut myllätty kokonaan uusiksi Latviaan vastaan, ja Vali aloittaa maalilla
Päävalmentaja ei vaihdu kesken turnauksen, ja hyvä näin. Se olisi turhaa hosumista ja epäsuomalaista kiekkojohtamista.
JR:ään ei pätenyt.
Reippaana poikana Tommi jätti kuitenkin heittämättä Mikkolan bussin alle. Vaikka aihetta kyllä olisi jonkun mielestä saattanut olla…
Jep, joskus kannattaa valita sanansa tarkkaan, vaikka tuossa kyllä pystyi päättelemään mitä mieltä oli
Erätauoille kuunneltavaa. Kiakkoradion haastatteluissa viime kevään U20 Suomen mestarit Arttu Kärki ja Tommi Männistö.