EliteProspects.com pelaajakortti:
Mielestäni yksi parhaista ulkkareista on ansainnut oman ketjun.
Pelkästään hyviä muistoja tästä taiturista. 
Tapparassa neljän kauden aikana 90-94
183 peliä 83+112=195, ei mitaleita sattuneesta syystä.
Pieni videonpätkä juutuubista, tokassa rankkarissa kädet käy kuin kärpänpyytäjällä:
No eipä 90-luvusta jäänyt paljoa muuta mieleen kuin Jiri Kucera. Pelasi mielestäni yllättävänkin kauan meillä. No olihan silloin sentään Jaromir Sindel (?) ja myös Janne Ojanen (!). Joukkueiden rakentamisesta ei puuttunut silloinkaan yritystä mutta valmennus ei tainnut olla Korven pitkän kauden jälkeen olla ihan parhaassa iskussa. Ja sitten Rautakorpi ja Mikki Leinonen muuttivat vähitellen kaiken.
Ehdottomasti yksi parhaista ulkomaalaisista Tapparassa. Vaikean aikakauden harvoja valopilkkuja. Arvostan, siksi komistaa myös avatariani…
Itselläni ensimmäinen fanipaita oli #14 Kucera. Nappulana pitkään mietin hänen ja Viitakosken välillä. Onneksi päädyin tähän taituriin.
Kucera mielestäni ylitti odotukset, Vesku Viitakoski ehkä sitten täytti ne.
“Tshekkivahvistuksesta” tuli (laulussakin mainittu) käsite 90-luvun taitteesta eteenpäin, kun rajojen avauduttua maajoukkuetason tshekkoslovakkipelaajia valui joukoittain pelaamaan Suomeen ja SM-liigajoukkueisiin. Kucera oli Tapparan täysosuma siinä buumissa. (Jokunen muukin sinänsä legendaarinen hankinta samoista suunnista saapui, mutta heitä ei niinkään muistella tässä, eikä kenties aivan vastaavin luonnehdinnoinkaan.)
Taitoa ja takatukkaa riitti, nimeä lausuttiin monin tavoin jne. - aivan teräksinen pelimies kaikkiaan. Kuuluu mielestäni kyllä ilman muuta legendaarisimpiin ulkomaalaisiin Tapparassa kaikkina aikoina. Pokaalia tai edes mitalia ei tullut, mutta pelaajan edesottamuksiin ei yleensä tarvinnut pettyä. Viimeisiksi esiintymisiksi jäivät yllätyskevään 1994 playoffit, Tapparan edetessä kokeneella mutta kapealla joukkueellaan mitalipeleihin ja kiusatessa mammutti-Tepsiä välieräsarjassa ihan kunnolla (sekä hävitessä lopulta pronssit Äijänsuon jatkoajalla Lukolle). Kucera oli joukkueen paras pistemies (10 ott. / 7+5=12) ja maalintekijä (yhdessä Kulmalan kanssa) pudotuspeleissä.
Ruotsiin siirryttyään voitti tosiaan Luulajan paidassa mestaruuden 1996, ja samana keväänä maailmanmestaruuden Tshekin joukkueessa. MM-pronssit siis '87, '89, '90 ja '93.
…Tuoltahan oivaa tarinaa pelaajsta sekä aikakaudesta yleisemminkin löytyy lisää ja kattavammin:
Aikoinaan kun alotin pelaan kiakkoo kauppareissa kaudella 93-94 Oklahomassa niin numeroksi valittin #14 koska Jiri Kucera 
Kucerahan myytiin aikoinaan talousyistä pois, kun kirstu oli aivan tyhjä, jos en ihan väärin muista…Herra itse olisi halunnut jatkaa Tapparassa…
Noin tarinat kertovat.
Onni tuossa onnettomuudessa taisi olla tavallaan sitten se, että seuraavalla kaudella joukkueeseen saatiin kuitenkin hankittua Venäjältä uusi keskushyökkääjä: iso ja taitava kaveri hyvällä pelikäsityksellä…
Tuota en itse enää oikein muistanutkaan, että Kucera valittiin myös Tshekin vuoden 1996 World Cup -joukkueeseen. Sekin jostain kertoo; kovin paljon NHL:n ulkopuolisia ei kuitenkaan mukana ollut. Itse turnaus oli tshekeiltä täysi fiasko, hävisivät kaikki alkulohkopelinsä (Suomi, Ruotsi, Saksa) tylyin lukemin ja tippuivat. (Mikä taas ehkä sikäli mielenkiintoista, että puolitoista vuotta myöhemmin Tshekki kuitenkin juhli monien samojen pelaajien voimin olympiakultaa Naganossa…)
Eka fanipaita oli apu mainoksilla numero 14 Kucera. Oli ehdottomasti suosikkipelaaja silloin. Heikkinen-Kucera-Viitakoski oli yksi kovimmista ketjuista mitä itse muistan