Jukka Rautakorpi - Tapparan päävalmentaja 2017-20

Tappara kääntää peliä nopeasti, jos saadaan riisto puolustus tai keskialueellla ja päästään hyökkäämään tasa tai ylivoimaisena. Trap-pelaamisessa saadaan riistoja keskialueella, jos vastustaja ei ole huolellinen kiekon kanssa. En ymmärrä miten kiekoton pelaaminen sulkee sinusta mahdollisuuden pois vastaiskupelaamiselle?

Haluat siis nähdä Tapparan pelaavan korkeaa karvaamista ja ajamalla hyökkääjiä kiekottomana hyökkäysalueen maaliviivan taakse? Haluatko, että Tappara pelaa kuin Jyväskylän JYP? Videolla Tapola avaa JYP:in pelaamista.

1 tykkäys

Haluan Rautakorven jatkavan siihen suuntaan, mihin Tapola oli pelitapaa viemässä - kehuinkin viime syksyä. En halua paluuta siihen, että pelaajia viltitetään yksittäisistä virheistä, vaan että pelirohkeus palkitsee lopulta, vaikka tottakai välillä isoja virheitä tuleekin. En haluaisi sitä, että alussa jos mennään johtoon, koko loppupeli on varmistelua ja virheiden välttelyä. Rautakorven aikana muistan, kuinka sitten lukemattomia kertoja lopussa suli porukka, vaikka 50 min oli sitä maalin johtoa puolusteltu. Olisiko kannattanut lisätä höyryä ja tehdä pari maalia lisää? Sitten pelailla peli pois, kun eroa on se 3-4 maalia.

Toki Rautakorven ajatus oli se, että runkosarjassa tätä puolustusta harjoitellaan, vaikka se maksaisi sarjapisteitä, mutta sitten keväällä ollaan vahvoilla. Tapola näytti, että tällaista harjoittelua ei tarvita koko runkosarjaa. Keväällä peliä tiivistetään, ja joukkue sen kyllä osaa. Tietyllä tapaa “löysemmät ohjakset” syksyllä motivoivat pelaajia varmasti enemmän, ja viihdyttävät katsojia huomattavasti enemmän.

2 tykkäystä

Sanoisin, että Rautakorvella on syksyllä viitisen kierrosta aikaa saada Tappara pelaamaan kuin Kanada, mutta voittoisasti, ja ellei onnistu, niin ukko ulos, Tapola myös, ja uutta projektia tulille.

voi sisältää jäämiä sarkasmista

21 tykkäystä

Ei siinä pelaamisessa oikeasti ollu paljoakaan eroa, okei, Rautakorpai jäädytti hiukan ehkä enemmän johtotilanteessa. Pakisto oli kyllä kädetön verrattunä nykyhetkeen, joka antaa mahkut parempaan hyökkäyspeliin.

1 tykkäys

No minusta juuri tuo pakiston ero on oleellinen edelliseen Rautakorven joukkueeseen ja viimeeks Tapolalla olleeseen. Katsotaan miksi rosteri muodostuu ensi kaudella, mutta ilmeisesti pelin tekemiseen kykeneviä pakkeja olis haussa ainakin huhujen osalta.

Tappara on jatkuvasti muokannut peliä ja pelitapaa, joten eiköhän Rautakorpi säilytä sen perusrungon, johon pelaaminen on useampana vuonna perustunut. Tinkimätön puolustus on varmasti edelleen se kaiken pohja ja vaikka kuinka haluaisin, että Tappara hyökkäisi raikkaasti niin vähän luulen, että puolustus edellä mennään jälleen kerran.

En tiedä, miksi Tapparan pitäisi lähteä erityisesti viilaamaan pelitapaa, kun muut eivät ole vieläkään löytänyt mitään varsinaisia vastauksia Tapparan peliin. Henkinen asetelma on taas sama kuin edellisellä kaudella. JYP vaikuttaisi nopealla vilkaisulla kokoavan kovempaa nippua kuin Tapparalla, joten haastajaa ainakin tulee olemaan taas kerran.

Joka tapauksessa todennäköisesti puolustaminen “löyhästi” määriteltynä lienee Rautakorven ensimmäinen asia, josta sitä peliä lähetään rakentamaan. Hyvän puolustuksen päälle voi sitten rakentaa niitä hienompia pelillisiä jatkumoita. Onhan se kieltämättä hiukan erikoista, että tuolla huhutulla pakistolla lähdettäisiin tätä kautta, mutta uskon, että näin se vaan menee.

Viime kaudella Tapparalla oli silmiinpistävän kova pakisto, joka oli myös nopea. Kuitenkin pitää muistaa, että se viimeinen sinetti tuli kuitenkin sen Blake Parlettin muodossa, joka oli todella tärkeä kaveri erityisesti monipuolisuutensa vuoksi. Vittasmäkeä ilmeisesti asetellaan varovaisesti nuoremmaksi Saravoksi ja Elorinne pelaa tuttua peruspeliä. Siellä on hyvät palaset, mutta erityisesti viime kaudella jäi mieleen, että ei esim. Rantakaria & Kemiläistä maksimaalisesti pystytty hyödyntämään playoffseissa.

Edelleenkin kannatan perinteisesti sitä, että rakennetaan uutta siihen vanhan päälle eikä lähdetä “kokonaan uudella filosofialla” vaan siksi, että olisi mediaseksikästä lähteä nyt pelaamaan raikasta ylihyökkäävää kiekkoa. Tapparalla on viimeisen viiden kauden aihio siellä pohjalla, johon pystytään kivasti varmasti rakentamaan vähän lisää. Toki nyt pitää muistaa, että maalinedustan voimaa lähti melkoisesti Savinaisen ja Lajusen myötä, joten sinne ainakin täytyy kehitellä uusia kavereita.

Ja onhan meidän Jukka aina maineensa vanki: 2013 Tapparalla oli aivan hulppea hyökkäävä pelitapa, jossa se pyrki aktiivisesti viemään peliä. Historia tuntee Rautakorven nimenomaan tuosta kurinalaisesti puolustamisesta, mutta kyllä Rautakorven jengit on myös hyökänneet hyvin. Erityisesti Rautakorven kyky organisoida ylivoimapeliä on aika hieno.

15 tykkäystä

Oikeastaan näinä viime vuosina Tapparan hyökkäyspelin raikkautta on minusta voinut kritisoida vain 13-14 -kaudella. En minä ole ainakaan nähnyt yhtä viihdyttävää hyökkäysalueen hyökkäyspeliä kuin viime kauden KalPalta, toissa kauden IFK:lta ja Marjamäen Kärpiltä. Muilta joukkueilta ehkä yksittäisissä peleissä. Vai kaivataanko täällä enemmän puljujärvimäistä: vetoja joka puolelta heti, kun päästään alueelle? Vai mikä homma tää hyökkäyspelin raikastaminen on? Takatolpalta on ainakin vaikea lapioida tyhjiin, jos aletaan koheltaa. Ei se nopea kääntäminen ole mikään itseisarvo, jos viisikko ei reagoi todella hyvin, nähdään todella paljon turhia kiekosta luopumisia; se on nähty.

Toivottavasti ja tuskin Rautakorpi lähtee samalla sapluunalla kuin junnukisoissa. Siellä tuo jatkuva ylöspäin pelaaminen johti lukuisiin turhiin hallinnanmenetyksiin ja hyökkääjien etäisyys pakkeihin kasvoi ihan älyttömäksi. Pikemmin, erityisesti kun katsoo Tapparan materiaalia, pitäisi mielestäni pitää pakit mahdollisimman tiiviisti mukana, jopa päästää toisinaan kärkeen, ihan niin kuin Tapolan aikanakin.

4 tykkäystä

Junnukisoihinhan Rautakorpi toi, tai ainakin piti tuoda se pitkä avaus hyökkäysiniselle odottavalle laiturille jotta saadaan kiekko nopeasti hyökkäysalueelle. “Puolustetaan hyökkäysalueella”. Tuo liittyi lähinnä pienen kaukalon pelaamiseen.

1 tykkäys

Näin mäkin ymmärsin, lopputulos oli about tsiljoona kiekonmenetystä vastustajan sinisellä. Oli varmaan ihan kiva ajatus, mutta johonkin matkalla unohtui, että kiekossapysyminen on paras puolustus.

2 tykkäystä

Tämä tuntuu järjestäen unohtuvan varsinkin muiden joukkueiden fanien keskuudessa. Tuolloin Tapparan hyökkäyspeli oli todella näyttävää, mutta silti esim. Jatkoajasta saa aina vaan lukea väsyneitä “kahvakorpi” -juttuja. Myös viime syksynä Tappara pelasi todella iloista hyökkäävää peliä ja prioriteettina oli pelata kiekko nopeasti pystyyn aina, kun sen paikka oli. Tapparan pakisto oli kuitenkin vielä sikäli varsin yksipuolinen, että vain rightin pakit kykenivät tuota peliä täysimääräisesti toteuttamaan ja pleijareissa moni vastustaja pyrkikin ottamaan mm. Kemiläisen ja Rantakarin pois, kun oli helppo ennakoida, että avaus lähtee heiltä. Tapola luonnollisesti reagoi tähän siirtämällä yhden rightin “väärälle” puolelle, mikä vei pohjan tältä vastustajien sinänsä hyvin skoutatulta taktiikalta.

Ongelma on korjaantumassa ensi kaudelle, sillä Rautakorpi on saamassa myös leftin puolen loistavaan kiekolliseen peliin pystyvät puolustajat. Tämä mahdollistaa entistä nopeamman kääntöpelin ja esim. pitkät pystysyötöt ilman, että täytyy ensin pelata pakki-pakki sille taitavammalle kaverille.

Tappara on saanut osin aiheettakin kritiikkiä trap-pelaamisestaan, sillä kyllä joukkue on paljon muutakin kuin vain sitä. Ensi kauden pakisto mahdollistanee Rautakorvelle entistä nopeamman mutta myös monipuolisemman hyökkäyspelaamisen (jossa esim. pakit ja hyökkääjät vaihtelevat paikkaa), sillä pakiston taitotaso tulee olemaan entistä kovempi.

7 tykkäystä

Oliskos se niin, että se raikas hyökkääminen tarkoittaa kiekonhallintaa ja mielellään vastustajan alueella. Usein Tappara tuppaa antamaan näennäistä kiekonhallintaa vastustajalle. Tämä näkyy erityisesti johtoasemassa. Laukausten määrässä Tappara on myös tunnetusti viime vuosina ollut menestykseen nähden yllätyävän usein “alakynnessä”. Eli pitäis enempi jyrätä vastustajaa.

Tapparalla osin pelisysteemi varmaan johtaa tähän illuusioon vastustajan hallinnasta. Eli ei höntyillä turhaan, vaan mennään vasta kun on paikka tai tarve. Osin tämä toive totaalisesta jyräämisestä on epärealistinen, siihen ei kykene kukaan. Kyllähän tosiaan Tapparan peli Tapolan aikana on ollut paljon muutakin kuin kilpikonnaa, mutta kyllä se esitys on kovasti vaihdellut vastustajan ja tilanteen mukaan.

Eikös Kanada ja Ruotsi näissä kisoissa juuri pelannut tuollaista peliä? Kiekkoa nopeasti pois alueelta jonka jälkeen mitataan tamimaista individual effortia.

Odotan Rautakorven jatkavan pelin nopeuttamista, mikä näkyy pakkien nousuina. Viime kaudellakin riistosta pakit nousivat siinä missä hyökkääjätkin ja ensi kaudella pakistossa jalat sekä kädet lisääntyvät entisestään. Tämän pitäisi mahdollistaa välitön jalalla nosto sekä paremmat avaukset - eli yhä nopeampaa reagointia.

3 tykkäystä

Hyvää keskustelua ja kiinnostavia nostoja!

Rautakorpelais-tapolalainen kiekko on tosiaan profiloitu mediassa trapin ja puolustamisen kautta mutta ajatusta pelistä on viety koko ajan aktiivisempaan ja pelin virtausta enemmän hallitsevaan suuntaan. Pelitapa tai ideologia rakennetaan aina käytössä olevan pelaajamateriaalin mukaan sekä suhteessa erityisesti päävastustajiin.

Eli, Tapolan projektin alkuvaiheessa pelaajiston ja eritysesti pakiston murros oli vasta alkutekijöissään ja päävastustajana älyttömällä rosterilla operoinut Kärppä-dynastia. Väitän että Tappara ei olisi päässyt Kärppiä vastaan kahteen peräkkäiseen game seveniin ilman puolustuksellista ässää ja JYP-tyylisellä pelaamisella tuo rosteri olisi kävellyt meidän yli jo aiemmin. Pelaajamateriaalin suhteen rakennetta on tosiaan viilattu koko ajan kiekollisempaan ja nopeampaan suuntaan ja tämä on myös näkynyt pelaamisessa.

Odotan itse ensi kautta todella suurella mielenkiinnolla nyt kun rosteri alkaa olla hiottu siihen formuun millä pystytään toteuttamaan aktiivista pelitapaa. Rosteria katsoessa on jopa fiilis että ihan kaikkien varmojen huhujen ei edes tarvitsisi esim. hyökkääjistöön toteutua jotta löydetään mm. Rauhalalle ja Luodolle tontit. Aika pitkälle on tultu muutamien vuosien takaisista ajoista jossa joku Antti Kangasniemi painoi suunnilleen kakkosen sentterinä yv-vastuulla.

Nautitaan!

10 tykkäystä

Puhtaasti mutulla ja tarkemmin analysoimatta, heittäisin väitteen siitä, että Rautakorven ja Tapolan kausilla Tapparan pelillinen kehitys noudatti saman tyyppistä kaarta. Alkuvaiheen luovemmasta hyökkäyspelistä siirryttiin asteittain puolustavampaan ja riskiä kaihtavaan tyyliin. 12-13 pelattiin todellakin hienoa kiekollista peliä, värikkäiden ja taitavien yksilöiden tukemana, mutta tästä siirryttiin tylsemmältä näyttävään prosenttikiekkoon.

Tapolalla trendi oli mielestäni vähän sama ja päättynyt kausi oli kevään osalta Tapolan “tylsin”. Variaatiot otteluiden sisällä/välillä vähenivät ja trappi-viivelähtö kombinaatiosta tuli vallitseva tapa. Yksi perustelu saattoi olla se, että Tapola laski joukkueen olevan niin hyvä, että varmin tapa nostella kannua on riskien minimointi - niitä ei yksinkertaisesti tarvinnut ottaa. Riskissä on kuitenkin aina myös se kolikon kääntöpuoli olemassa.

5 tykkäystä

On tässä huomioitava myös finaalitappioiden kasvattamat paineet koko organisaatiossa ja erityisesti valmennuksessa. Se on varmasti painanut pelitapaa passiivisempaan suuntaan joka on korostunut keväisin. Nyt onkin paras mahdollinen tilanne ajaa rohkeasti uudenlaista pelitapaa sisään, kun menestyspaineet eivät ole niin pakottavia mestaruuksien jälkeen. Myös valmennus Rautakorven johdolla on tähän paras mahdollinen, koko paketti siis Tapolan rooli mukaan lukien.

Kuten todettua, ei täysin uutta, mutta vanhan perustan päälle entistä rohkeammin uudistaen. On tässä selkeä pitkän tähtäimen visio ollut Tapparalla nähtävissä jo pidemmän aikaa.

5 tykkäystä

Vastustaja vaikuttaa myös joukkueen pelitavan toteutumiseen. Runkosarjassa vaihtelevaa mutta kyllä pudotuspelien myötä vastustaja voi myös kyetä pakottamaan passiivisempaan peliin.
Se mitä menneillä kausilla on tapahtunu ei kyllä minusta niinkään vaikuta. Kyllä siellä mennään ajanhetkessä mitä rosterista irti saa.

Tää on ihan totta, mutta kyllä se mestaruus siellä taustalla vaikuttaa henkisesti tästä huolimatta. Varsinkin, kun sitä jatkuvuuttakin on. Kärpilläkin rupesi kolmannella kaudella jo näkymään se menestymiseen tottuminen ja tätä kautta sitä viimeistä puristusta oli enää vaikea saada.

Rautakorpi puhui muistaakseni jo 2012 pelin nopeudesta ja yksilöistä. Totesi myös jälkeenpäin, että ihan sitä mihin pyrittiin ei pystytty toteuttamaan, koska vastustaja.

1 tykkäys

Pelaajista ja rosterista on mukavasti juttua eri medioissa. Valmennuksen teesejä ei taida löytyä vielä mistään.