Pahanmakuisen paikalliserehdyksen jälkeen seuraava peli keskiväleimpänä Liigakarttaa on tälläkin kertaa edessä nopeasti, kun vanhat kevytsurf-kiekkoilulliset serkukset tai langokset Jyp ja Tappara kohtaavat Hippoksen lauantaihuumassa. Vaikka ajat vaihtuvat, niin tutun luonnikasta eli hankalaa jauhamistahan voi tällöin luottaa olevan luvassa.
Joukkueiden kauden ensimmäinen kohtaaminen alkusyksyn toisella ottelukierroksella Hakametsässä päättyi Tapparan 4–3-jatkoaikavoittoon hienon nousun päätteeksi. Ottelusta on jo aikaa ja runkosarjataivalta taittunut ja pelinkuvatkin muuttuneet – kuitenkin jo tuolloin vastus oli verrattain laadukas ja sai ajettua Tapparan kotikaukalossa pitkiksi ajoiksi vaikeuksiin.
Nykyhetkessä Jyp on sarjakolmonen ja Liigan eniten maaleja (71) tehnyt joukkue. Kahden kärkiketjunsa johdolla (luottovankipainotteinen ykkösrivi Tuppurainen-Immonen-Turkulainen ja erittäin levoton nuorisoketju Palmu-Siikonen-Nättinen) se on ollut tuimassa lyönnissä myös viime ajat. Jyväskyläläisten valmentajahankinta Tirkkonen on onnistunut palauttamaan joukkueen peliin siitä kateissa olleen järjestyksen, osin uudistavia viisikkopelillisiä sidosaineitakin käyttäen. Tämän ohessa “pappajengiksi” määritettyyn ryhmään on löytynyt jostain myös lisää liikettä ja kestävyyttä. Samalla erityisesti nuorten kaartien syksyinen esiinmarssi loisto-onnistumisineen näyttäisi tuoneen kaivattua tasapainoa kokoonpanon vastuuosastoihin ja “kasvoihin”. Jypin syksy on ollut erinomainen, ja sen paluu Liigan kärkipään joukkueeksi ja suosikkien vahvaksi haastajaksi vaikuttaisi olevan käsillä. Tätä voi pitää suurena tai ei niin suurena yllätyksenä, näkökulmasta ja arvostelijasta riippuen.
Lauantaiotteluun takuulla nälkäinen kotijoukkue pääsee muun hyvän lisäksi lähtemään lepoedun turvin. Edellisessä ottelussaan keskiviikkona se teki paluun tauolta kotihallissaan selvällä 5–2-voitolla Lukosta; ehkä osin vieraiden horjuneen puolustuspelinkin myötäilyin mutta yhtä kaikki vakuuttavasti. Kuten sarjataulukossa myös eri jaksopuntareissa Jyp on vahvasti kärkisijoilla – viidestä viimeisestä ottelustaan sillä on neljä suoraa voittoa ja yksi tappio (maaliero 23–9). Tapparan vastaava saldo on 3-0-2 (maalit 13–9), jonka lisäksi päättyvältä viikolta CHL-tasapeli. Jyp on Kärppien jälkeen Liigan toiseksi paras kotijoukkue (22/27 p.), Tappara taas paras vierasjoukkue (26/30 p.). Erikoistilanteissa Tappara on ollut alkukaudella kaksikosta parempi: yv Jyp 22,06% (7.) – Tappara 25,40% (2.); av Jyp 70,18% (15.) – Tappara 84,72% (3.).
Pitkäaikaisissa tilastoissa Jyp on ollut Tapparalle mukavasti sanottuna haastava vastus, myös ja erityisesti kotihallissaan. Vaikka kohtaamiset ovat usein tasaisia n. maalin pelejä (jatkoratkaisuihinkin venyen), niin Tapparan edellinen voitto Jyväskylästä on taas jo niinkin kaukaa kuin kahden vuoden takaa syksyltä -17. Tuorein kolmen pisteen voitto keskinäisistä Liiga-kohtaamisista ylipäätään on kaudelta 2016–17, ja kauden keskinäisten pisteet Tappara on viimeksi onnistunut jopa viemään 2013–14. Toisaalta Jyväskylän tuomarit ovat meille jokseenkin ajattomasti kaksi pistettä velkaa. Mm. nämä seikat sopii muistaa, kun tilastoja lähdetään korjaamaan ja uutta historiaa kirjoittamaan.
Jyp:
Julius Nättinen 15+9=24
Jerry Turkulainen 6+12=18
Petrus Palmu (*11 ott.) 7+10=17
Jani Tuppurainen 4+12=16
Jarkko Immonen 8+7=15
…Juuso Vainio 3+5=8
…Julius Honka (*9 ott.) 2+3=5
Eetu Laurikainen 10v-3t-2h / pmka 2,24 / tp 90,58 % (10.)
- Nättinen: pistepörssikärki ja 15 maalia koossa – viimeiset 10 ott. 11+5=16.
- Palmu: pistekeskiarvo >1,5 – viimeiset neljä ottelua 4+4=8, maali joka peliin.
Tappara:
Morley 10+13=23
Kuusela 9+12=21
Bertrand 11+7=18
Karjalainen 8+10=18
Kemiläinen 1+17=18
Garteig 6v-1t-1h / pmka 1,24 / tp 96,02% (1.)
[Heljanko 7v-4t-1h / pmka 1,88 / tp 93,11% (3.)]
Aloitukset: Immonen 60,1% (2.) - Siikonen 53,8% - Hytönen 51,9% - Siikanen 43,3% - Stråka 42,2% /// Virta 58,6% (4.) - Jasu 57,6% (6.) - Malinen (*3 ott.) 55% - Rauhala 52%
Joukkuetilastoknoppi: Vastakkain laukausprosentin ja torjuntaprosentin summaa mittaavan PDO-tilaston kaksi parasta eli “ylisuorittaneinta” (vai laadukkaimmin ratkaisevaa & sietävää?) joukkuetta. Jypin 5-vs.-5-laukausprosentti Liigan paras, torjuntaprosentti kolmanneksi paras – laukoneet määrällisesti paljon ja tehokkaasti. Tapparalla paras 5-vs.-5-torjuntaprosentti, laukaustehokkuudessa toinen – laukausmäärät pieniä, omaan päähän laukauksia enemmän.
Synopsis / näkymät: Kaikin merkein ja mittarein erittäin paha vastus edessä. Jos kotijoukkueen maalilaulun sisältävä ateenalainen sanelukasetti saadaan jumiin nauhuriin, niin ainakaan sitä ei tarvitsisi sietää – samalla oltaisiin muunkin osalta varmasti hyvissä suunnissa. Jypin puolustusta Tapparan pitäisi kyetä ainakin jaksottain testaamaan sopivalla paineella, minkä lisäksi perustehoisesta erikoistilannepelaamisesta saattaisi olla löydettävissä tärkeitä avaimia tähän(kin) otteluun.
Paikallisotteluun nähden peliin ja ratkaisuihin kaivataan taas lisää särmää, ehkä otollisempaa onneakin. Peräkkäispelin vs. vastustajan lepoedun myötä otteluun lähtö, toisen erän väsytyspelaamiset ja polttoaineen riittävyys läpi retken nousevat tietty ennakolta teemoina esiin. Ottelua kohti ensimmäisiä kysymyksiä ovat poissaolotilanteet ja niiden paikkailutoimenpiteissä onnistuminen (Morley lienee edelleen sivussa – vastustajalla ei vakiroolien poissaoloja ole juuri ollut).
Sali tullee olemaan Jyväskylässä täysi; tässä vaiheessa (ed. iltana) kaiketi hajapaikkoja vapaana.
. Julius Nättisen varjoon on jäänyt Ameriikoista jälleen palannut Petrus Palmu, joka on tälläkin visiitillä tehnyt upeasti tulosta. Tämän viihdyttävän patukan kanssa tarvitsee olla tarkkana. En ole vielä tältä kaudelta Jyväskyläläisiä nähnytkään, nyt siihen onkin oiva mahdollisuus Sub tv: välityksellä.