Nyt jätetään nää kokaiinihommat taakse ja suunnataan katseet kohti kahden pelin viikonloppua! Tänään 18:30 Kuopiossa lähdetään jahtaamaan loittonevaa viimeistä säälipleijaripaikkaa.
Odotan tältä viikonlopulta Tapparalta pientä tasonnostoa. Peräkkäisinä päivinä pelit, joten varmaan ainakin toiselta erätauolta jätetään maastavedot pois, ihan jo loukkaantumisriskin minimoimiseksi.
Saa nyt nähdä, mitä tuleman pitää. Aika alhaiseksi on mennyt omat odotukset. Tapparalla on ollut vaikeata pelata Kuopiossa, että josko se pienempi kaukalo vähän auttaisi tällä kaudella. Toki Kuopiosta on haettu myös paljon voittoja ja ne on ollut hyviä pelejä, mutta en odota mitään maalijuhlaa.
Kun vain Tappara saisi tapettua Kalpan liikkeen niin ollaan vahvoilla mutta jos lähdetään vauhtiralliin niin omissa kolisee. Sellainen on oma veikkaukseni ja sitä lähden paikanpäälke todistamaan.
Itse pelistä voisi vielä pari kohtaa lisätä omalle toivelistalle:
Onnistujien kaartia pitää laajentaa. Ojamäen, Zaborskyn , Malisen (toki Malinen on aiheuttanut ristiriitaa), Matti Järvisen seuraan pitää saada uusia miehiä ja kenenkään näistä pelaamisen taso ei samalla saisi valahtaa alaspäin.
Epäonnistujien puolelta suuria mahdollisuuksia on tarjolla ainakin Rauhalalle, Jasulle, Kuuselalle ja Miksalle ja Rantakarille sekä Erkinjuntille.
Tämäkin aiheutti keskustelua, mutta toivon edelleen, että se omista lähteminen kehittyy entisestään ja tätä kautta päästään toisteisemmin hyökkäyksiin. Erityisesti toivon, että suoraa hyökkäyspelaamista löytyy lisää: mennään kohti maalia ja pyritään sinne alueelle mahdollisimman usein syöttöketjujen ja tiiviin viisikon kanssa eikä lähdetä heti alusta siihen roiskimiseen ja päätykiekkoihin. KalPa pitää kyllä kiekkoa, jos se koko ajan sinne tarjotaan eli pidetään itse sitä kiekkoa enemmän.
Katsoin eilen ehkä viisi minuuttia Ilveksen ja Kärppien peliä, niin sinä aikana Ilves lähti aika nätisti omista, kun saivat Kärppien suoran hyökkäyksen pysäytettyä. Pakki pisti kiekon vain nopeasti saman puolen laiturille eteen, joka sitten vain ponkaisi hyökkäykseen, eikä kyseessä ollut mikään harppuunahyökkäys, vaan kaverilla oli syöttösuunnat kunnossa ja muutenkin hyökkäys oli tasapainoisen näköinen, vaikka se käynnistettiin ihan lennosta. Samanlaista en muista Tapparalta nähneeni vielä Liiga-peleissä.
67 Tomáš Záborský – 28 Jarkko Malinen – 71 Kristian Kuusela
74 Antti Erkinjuntti – 44 Jan-Mikael Järvinen – 20 Niko Ojamäki
42 Otto Rauhala – 11 Matti Järvinen – 76 Anton Levtchi
68 Joona Luoto – 61 Juhani Jasu – 35 Kasper Simontaival
Taas olisi paikka kasvojen pesuun. Jos peli on samanlaista kun tähänkin asti, KalPa pyyhkii kirvesrinnoilla jäätä! Toivotaan että pelillinen noususuhdanne jatkuu ja saadaan myös erikoistilanne pelaaminen kuntoon.
Minua harmittaa, että P. Puistola ei ole saanut edes mahdollisuutta näyttää tasoaan miehissä (ei kuulu edes joukkueen kokoonpanoon.
Illan ottelussa odotan “parrun” paluun myötä tason nostoa ja Kasperin tason nostoa edellisestä, vaikkakin täytti ruutunsa jo edellisessäkin jo kohtuudella.
Matsin asetelma on se, että KalPalla on kuitenkin monella tavalla voitettavaa ja Tapparalla edelleen hävittävää. Hampaankolossa heillä on viime, ja vähäsen vielä edelliseltäkin, keväältä. Kapasen kunnianhimon takia KalPa ainakin pyrkii kovasti pelin päälle ja pitää vauhtia. Runkosarjamatsin panos muodostuu valmistautumisen, kotikentän, nykyjoukkueiden eri tekijöiden ja joukkuehistorian osasista.
Miten alkuvaihe selvitetään, ratkaisee ottelun suuntaa. Riittääkö oma peli siihen, että pelin edetessä sitten päästään kääntämään KalPan alkurynnistystä? Mäntylän eka peli on eka peli mutta mentaliteetti on tarpeellinen, koska nyt on haeskeltu peliä vielä aika vahvasti, vähän ilman selkeää liideriä joukkueessa.