Avataanpa karavaanareille oma ketju, pikaisella hakemisella ei löytynyt.
Omasta taustasta sen verran, että asuntoautot ja vaunut tullut tutuksi lapsesta asti kun vanhempien kanssa satunnaisesti tullu reissattua. Nyt parina edellisenä kesänä olen vuokrannut auton ja otettu Camping-alueita perheen kanssa haltuun. Eka reissu suuntautui Itä-Suomeen ja viime kesänä Turun saaristossa vedeltiin viikko.
Nyt alkoi touhu mennä vakavaksi kun ostin pari viikkoa sitten oman asunto-auton. Ens kesänä olis tarkoitus olla teiden tukkona sen minkä talon rakentamiselta ehtii ja tulevina vuosina varmaan enemmänkin.
Tähän ketjuun voisi muut palstan karavaanarit heittää hyviä matkakertomuksia ja täkyjä hyvistä paikoista/reiteistä. Jos hyvin löytyy osaamista palstalta, niin mulla ainakin hyviä ja huonoja kysymyksiä varmaan riittäis…
Viime toukokuussa heitin elämäni ensimmäisen asuntoautoreissun 3 kaverini kanssa, joista yksi vietiin kotio n. puolessa välissä. Tarinoita kertyi valtavat kasat, ehkä joskus jaksan niitä tänne raapustaakin.
Tasan kolmen viikon päästä ois tarkoitus lähtee miltein samalla porukalla, viimeksi reissun kesken jättäneen tilalle tulee toinen frendi. Tarkoitus ois olla sunnuntaista perjantaihin tien päällä!
Yksi reissu on tullut asuntoautolla tehtyä, mutta se oli sitäkin legendaarisempi.
-98 ajeltiin kaveriporukalla ensin Barcelonaan katsomaan formulaa ja Mika Häkkinen oli nopein kaikessa mistä otettiin aikaa.
Siitä taas matka jatkui Zürichiin katsomaan lätkän MM-kisojen neljän parhaan pelit ja Suomi meni kaksiosaiseen finaaliin Ruotsia vastaan, mutta pataan tuli.
Oli sen verran rankka reissu, ettei ole ollut kiinnostusta kokeilla uudestaan.
6 vuosi menossa karavaanarina. Vaununi värjöttelee Kuopion SFC alueella ja jo tänä aikana on kaikille tullut selväksi ketä kannatetaan Ei muutakuin tervetuloa niin morjestellaan ja juotavaakin saattaa kaapista löytyä
Niin ja tuleehan tätä Suomen maata kierreltyä kesällä. On tää mukavaa hommaa👍
Oot varmasti oikeassa. Huomaa käytettyjen autojen markkinoillakin tämän. Keskihintaiset autot loistaa poissaolollaan.
Viime kesänäkin oli kyllä ihan kunnolla trafiikkia saaristossa, mutta hyvin mahtui sekaan.
Kesälle on alustavasti suunniteltu yhtä pidempää turneeta pohjois-Norjaan, mutta katotaan miten korona ja muut kuviot. Lappi joka tapauksessa tarkoitus valloittaa.
Mulla on yksi kesän kokohokohdista kun lyödään bussi tulille ja käännetään nokka johonkin suuntaan.
Vaikka nämä reissut ovatkin hiukan rauhoittuneet äijien ikääntymisen myötä, niin ei ne vieläkään ehkä kaikille sovi?
Reissut ovat yleensä olleet noin pari viikkoa ja 5000-6000km.
Viime kesänä kierrettiin vaan Baltiaa kymmenen päivää ja kilometreja taisi tulla vain noin puolet normaalista.
Vaikka tuo bussi matkailuauto-statuksella kulkeekin, niin erittäin harvoin siellä on yövytty.
Joskus on ajettu läpi yön ja joskus joku änkyrä jäänyt bussiin nukkumaan, kun muut ovat painaneet hotelliin yöksi.
Me ajettiin pitkät siirtymät putkeen siten, että kaikilla oli vuorollaan 2h ajovuoro ja seuraavan kuskin piti olla vänkärinä pitämässä seuraa kuskille. Ja nuo siis ihan putkeen, ei topattu mihinkään muuta kuin pakosta (yksi rengas räjähti autobahnin keskikaistalla kun olin ratissa, meni kalsarit vaihtoon, tuosta tuli pakkostoppi).
Kun määränpää läheni alkoi armoton laskenta, että vieläkö joutuu ajamaan vai voiko korkata
Teillä on ollut vi**umaisen tasapuolinen ajovuorojärjestely.
Meillä on ollut pääsääntöisesti sama kuski koko päivän.
Tästä on joskus poikettu jos kuskilla on tullut päivä täyteen kesken matkan.
Jokusen tuhat kilometriä minäkin sitä bussia olen suhaillut ja ainahan sitä sattuu ja tapahtuu.
Kerran Romaniassa erehdyin katselemaan maisemia enkä seurannut liikennettä.
Paikallisliikenteen bussi oli pysähtynyt keskellä tietä, ei mitään valoja eikä vilkkuja.
Minä päästän noin 90kmh tunnissa ja katselen maisemia.
Oli meidän onni että ei tullut ketään vastaan kun repäisin bussin vasemmalle kaistalle.
Melkoinen kilinä ja kolina kuului bussin peräosasta kun pullot ja lasit hakivat uudet paikkansa.
Mukana oli ihan oikea bussikuski joka ilmeisesti huomasi tilanteen ja kävi taputtelemassa olalle. Oli kuulemma täyden kympin suoritus.
Jos mä olisin yrittänyt jarruttaa, niin aika lujaa olisi törmätty sen toisen bussin perään ja olisi saattanut osan porukan matka päättyä pysyvästi.
Sen verran näitä reissuja on ollut tarinoita olisi paljon ja vielä vähän yli.
Jo pelkistä rajamuodollisuuksista riittäisi tarinaa pitkästi.
Se ei ole ihan joka paikassa niin itsestään selvää että bussi voi olla matkailuauto ja yksityisessä käytössä. Siitä se soppa on yleensä syntynyt.
Pannaan vielä kuva Barcelonan radan leirintäalueelta, puhelinta piti ladata leirintäalueen vessan töpselistä, piuha menee taskussa olevaan puhelimeen. Ei tuosta enää mua tunnista
Siistin näköistä.
Me oltiin yhtenä vuonna Unkarissa katsomassa formuloita ja jatkettiin siitä Romaniaan.
Unkarissa leirintäalueen vessat eivät olleet aamuyöstä ihan hirveän hyvässä kunnossa.
Silloin oli muuten osalla porukkaa teltat mukana ja he nukkuivat siellä.
Mä nukuin kyllä mielummin bussissa.
Kun ajaa kaikki omat ajonsa henkilöautolla niin ei tule mietittyä esim. matalia tai painorajoitettuja siltoja.
Tähän liittyen muutama näin jälkeenpäin hauska tapaus.
Kun on istunut päivän bussin ratin takana niin väkisinkin huomaa mittaristossa tarran mihin on merkitty auton korkeus.
Oltiin Odessassa ja mun ajovuoro alkoi lähentyä loppuaan kun oltiin jo melkein hotellilla.
Meidän “matkanjohtaja” oli kartturina navigaattorin kanssa ja hän ohjeisti mistä käännytään ja mihin suuntaan.
Yhdestä risteyksestä sitten käännyttiin isommalle tielle ja kuinka ollakaan niin silmiin osui liikennemerkki 3,5 metrin sillasta.
Mittaristossa oleva tarra ilmoitti auton korkeudeksi 3,9 metriä.
Aloin hiljentelemään ja kyselin että kokeillaanko mahtuuko ali, vai tehdäänkö jotain muuta. Ei ollut kartturi hereillä tässä asiassa, että edessä olikin meille ehkä liian matala silta.
Ei kuitenkaan lähdetty kokeilemaan miten tarkasti silta ja auto on mitattu vaan auto ympäri.
Ilmastointi oli sanonut samana päivänä sopimuksensa irti jossain Venäjän ja Ukrainan välissä.
Siinä kun alkoi sompailemaan bussia ympäri vilkkaasti liikennöidyllä nelikaistaisella tiellä niin aavistuksen tuli lämmin.
Olisi ollut vielä tuskallisempi tilanne, jos takana tullut paikallisliikenteen bussikuski ei olisi kääntänyt omaa autoon poikittain blokkaamaan liikennettä. Mä olisin ollut valmis antamaan tästä tempauksesta sille kuskille ihan eurooppalaista setelirahaa.
Puolassa käännyttiin joskus tielle missä oli merkki 3,6 metrin sillasta.
Ei ollut mun ajovuoro ja kyselin varovasti että huomasiko muut saman merkin.
Merkki oli huomioitu.
Sitten kun tuli eka silta, niin yksi kaveri tähystämään kattoluukusta mahtuuko.
Sama toisen sillan kanssa ja silloin oli kuulemma lähellä, mutta bussi mahtui siitäkin ali.
Sinänsä tämä oli ihan järkevä veto kun ei ollut raskasta liikennettä tällä tiellä, johtuen noista silloista.
Ukrainassa oli rajoitettu akselimassaa kun lämpötila oli yli 27 astetta.
Näitä asioita ei tarvitse onneksi miettiä normaalissa arjessa henkilöautolla.
Matkailuautokin on jo sen verran korkea että ei silläkään ihan joka paikkaan voi ajaa.
Täällä kanssa teiden tukko ilmoittautuu. Enempi vaunumiehiä ja sitä on tehty jo vuosia. Juopon numero alkaa kasilla. Kroatia, Italia ja maat siinä matkalla koluttu mutta ehkä paras kokemus kun vaunu oli Itävallassa kausipaikalla pari vuotta. Halpoja lentoja Mynkkeniin kytätiin ja sieltä vuokrapirssi alle.
Tänään uutta styroxia koukkuun Pirkkalasta ja Kuninkaanlähteelle neitsytmatkalle.
Sitä ollaan taas karavaanareita! Polte kävi liian kovaksi ja nyt ajellaan taas Ducato alustaisella matkailuautolla. Auto on vanha ilman ilmastointia ja nyt jussiksiksi sillä pohjoiseen lähdetään. Myöhemmin tehdään sitten pidempi reissu ja Norjaan painetaan mikäli se on mahdollista ilman ylimääräisiä testejä. Lapissa meillä on varikko jossa on mahdollisuus tehdä isompaakin remppaa, mutta auto ruosteeton Saksan tuonti kohtuullisilla kilometreillä, niin pitäisi ilman isompaa päästä hyvin vielä. Jokainen reissu on seikkailu!
Nyt näyttää siltä, että Lapin valloitus jää ensi kesään, sen verta sitoo raksa kotopuoleen. Lyhyempiä reissuja edelleen tehty melko jatkuvalla syötöllä, juuri kotiuduttiin Kuopiosta.
Rauhalahden camping oli juuri niin hyvä kun odotettiinkin, ainakin 4/5. Kallavedessä tuli uitua joka päivä useita kertoja, on vaan lämpimät vedet tällä hetkellä!
Nyt muutama päivä pyykin pesua ja ens viikolla varmaan taas alitehoinen italialainen tilaihme hyrskähtää käyntiin kaikkien kanssa autoilijoiden iloksi. Seuraavassa autossa on isompi moottori, Fiat Ducaton pohjalle tehty tuo nykyinen ja 2,3 litrainen diesel ei riitä kyllä yhtään mihinkään…
Kersana tuli enemmänkin päästyä maistamaan karvaanarielämää kun tädin perheellä oli ensin ihan rehellinen vanha Mersun bussi asuntoautoksi muunnettuna, jolla tuli käytyä Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa. Tuon jälkeen hommasivat Soliferin asuntovaunun, jonka kanssa tuli käytyä laskettelureissussa monta kertaa Himoksella ja Jyväskylän Suurajoissa jne. Kyllä noista ajoista on jäänyt sellainen pienen pieni kipinä, että josko sitä joskus vuokraisi jonkun kiimaliiterin ja lähtisi katselemaan Suomen niemeä.
Kuopiosta vaunun kanssa lähdetty "etelän"matkalle viikonlopuksi Maisansaloon. Tänään tosin tässä matkanvarrella Jyväskylässä parhaillaan ilmastoinnin asennus. Ens viikolle toppeja johonki keskisuomeen ehkä Tuuriinkin mut on kuulemma aika hyvästi porukkaa siellä mut katotaan mahtuuko.
Omalla kausipaikalla Kuopiossa tullutkin jo reilu kuukausi vietettyä aikaa. On tää lepposaa hommaa varsinki näillä keleillä.
Ei muutakuin tervetuloa niin morjestellaan ja juotavaakin saattaa kaapista löytyä 
varsinki näillä keleillä.