Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2017-18

Kyllä Lukko ja TPS hyökkääjissä ainakin Kärpät haastaa.

3 tykkäystä

Aika moni joukkue on rakennusvaiheessa ja montaa joukkuetta on kohtalaisen vaikea arvioida. Esim. miten arvioida täysin palasiksi mennyttä KalPaa tai miten arvioida TPS:ää / Lukkoa? Kyllähän TPS:llä ja Lukolla on hyvät materiaalit, mutta uudet projektit aivan alussa. TPS:n lähihistorian tuntien siihen ei voi mitenkään kovin valoisasti suhtautua, miten heillä yleensä nää projektit on mennyt, kun on lähdetty vaihtamaan. Lukko ja TPS ovat todella vaikeita arvioida ainakin minulle.

Aika moni joukkue haastaa, ja TPS menee helposti ohikin. Silti Kerho on meikäläisen papereissa kolmonen, vaikkei varmaan ihan kärkeen mene materiaalissa.

Kohtahan se selviää, kun kansa puhuu.
Äänestys lähestyy pikapuolin parempaa keskikastia.

Oma lappu:

Maalivahdit:

Päivän kunto ratkasee.

Puolustus:

  1. Tappara
  2. Kärpät
  3. HIFK
  4. JYP
  5. TPS
  6. HPK
  7. Lukko
  8. Pelicans
  9. KalPa
  10. Ässät
  11. SaiPa
  12. Ilves
  13. Sport
  14. Kookoo
  15. Jukurit

Hyökkäys:

  1. Tappara
  2. JYP
  3. HIFK
  4. TPS
  5. Lukko
  6. Kärpät
  7. HPK
  8. Ässät
  9. KalPa
  10. SaiPa
  11. Sport
  12. Pelicans
  13. Ilves
  14. KooKoo
  15. Jukurit

En ruvennut pelaajalistoja tutkimaan vaan ulkomuistista.

Jukureilla kummiskin top6 valmennus niin se nostaa heitä mahdolliseksi pudotuspelijengiksi

Omastani mielestä liigan TOP5 joukkueet tällä hetkellä on järjestyksessä:

  1. Tappara
  2. HIFK
  3. JYP
  4. Lukko
  5. Kärpät

(Tulinpa postanneeksi tämän vahingossa viime kauden ketjuun ja nyt se herjaa, etten voi sitä tähän laittaa, sillä “liian samanlainen kuin edellinen viestisi”.)

Heitän ilmoille vaihtoehtoisen näkemyksen Liigan tulevan kauden voimasuhteista kuin mitä yleinen mielipide tuntuu olevan. En väitä tämän olevan koko totuus ja saa olla vapaasti eri mieltä :wink: Lähinnä tarkoituksena on herättää ajatuksia.

Liiga tulee tulevalla kaudellakin olemaan aivan helvetin epätasainen. Suuret ovat suuria ja pienet pieniä, vaikka joku aina yli- tai alisuorittaa. Tasoero näkyy jo pelaajatasolla siten, että pienten kokoonpanoissa on hädin tuskin yhtään sellaista pelaajaa, joka varmuudella mahtuisi jonkin kärkiseuran pelaavaan kokoonpanoon, ja kärkiseurojen kolme tai jopa neljä ensimmäistä ketjua kelpaisivat pieniin ykkösketjuksi. Jopa monesta sarjan ns. keskikastin joukkueesta ei tahdo löytyä yhtään sellaista pelaajaa, joka mahtuisi esim. Tapparan kivikovaan puolustukseen tai JYP:n hyökkäykseen. Se seikka, millä pienet voivat pysyä kyydissä mukana on tiettyjen asioiden (harjoittelu, pelitapa, valmennus) tekeminen isoja paremmin ja toisaalta isojen alisuorittaminen. Isoista Tappara, JYP ja Kärpät ovat kuitenkin pääsääntöisesti olleet myös tässä suhteessa eliittiä (en jaksa tarkistaa montako perättäistä välieräpaikkaa JYP:llä on putkeen, mutta monta niitä on) ja niiden mitalisaldo on vakuuttavaa katsottavaa.

Keksin juuri termin nimeltä tasaisuusharha. Se kumpuaa siitä, että toisaalta kaikki (minäkin) haluaisivat Liigan olevan mahdollisimman tasainen ja jännittävä. Haluamme myös luoda sellaista kuvaa, että se sitä on, jotta syntyisi jännitteitä ja pienempien seurojen fanejakin kiinnostaisi kiekko, vaikka tiedämme esim. Tapparan olevan niihin nähden melko suvereeni. Toisaalta tasaisuuden perustelut ovat usein väärät. Tasaisuuden perusteena käytetään esimerkiksi sitä, että (60 ottelun puuduttavassa runkosarjassa) kuka vain voi voittaa kenet vain, kun esimerkiksi Jukurit voittaa Tapparan. Todellisuudessa (niin karulta kuin se tuntuukin) kärkijoukkueet eivät vain aina syty täysin merkityksettömiin pimeän marraskuun vieraspelireissuihin. Tasoero joukkueiden välillä voi olla huikea siitä huolimatta, että toinen on voittanut runkosarjan keskinäiset 3-1. Tasaisuutta perustellaan myös sillä, että yksittäiset pienten joukkueiden pelaajat voivat olla hyvinkin korkealla Liigan pistepörssissä ja väitetään, että he “menisivät heittämällä” kärkijoukkueen kokoonpanoon. On selvää, että jonkun on ne pienen seuran maalit tehtävä ja jollekin lankeaa lähes pohjaton ylivoimavastuu, jolloin pisteitä väistämättä syntyy. Sitten ihmetellään, kun se miikaroine (ensimmäinen mieleen tullut nimi) ei menestykään IFK:n ykkösketjussa, jossa joutuu taistelemaan peliajasta tuloksentekopaineet niskassaan, vaikka oli maakunnassa lähes suvereeni. Toisin sanoen se, että on pohjajoukkueen “stara” ei tarkoita, että olisi sitä myös kärkijoukkueessa, vaan pelipaikka saattaa löytyä kolmos-nelosketjuista tai jopa kokoonpanon ulkopuolelta (esim. Kärpät ja Hirso). Odotankin mielenkiinnolla mm. Miika Koiviston edesottamuksia ensi kauden Kärpissä, sillä esim. Jatkoajassa hänet on useissa listauksissa nostettu kovimpien hankintojen joukkoon.

Kun vilkaisee Liigan viime kauden runkosarjan joukkuetilastoja, niin voiko sarjan luonnehtia olleen tasainen? Kärki ja pohja olivat selvillä jo varsin varhain. Viivojen kohdilla toki jonkinlainen jännitys säilyi ja sitä voisi varauksella luonnehtia tasaiseksi. Kuten sanottua yllättäjiä oli molempiin suuntiin kuten aina, mutta moni kestomenestyjäkin piti paikkansa. Tulevalle kaudellekin suoriin pudotuspelipaikkoihin voi lätkäistä Tapparan, JYP:n, IFK:n, Tepsin ja Kärpät sekä pohjille Jukurit, KooKoon, SaiPan ja KalPan (kyllä, luitte oikein). Osa tulee jälleen yllättämään, mutta erot ovat suuret, kun rostereita vertaa rinnakkain.

13 tykkäystä

Perinteisesti pohja ja kärki erottuu, mutta keskikasti on erittäin tasaväkinen. Nytkin on todella hankala ennakoida jotain Pelicans, KalPa, HPK, Ilves, Ässät, Lukko -tyylisten joukkueiden sijoituksia keskenään.

Siitä olen täysin samaa mieltä, että huonon joukkueen ykköstara tarkoittaa usein sitä, että joukkue on pohjalla, koska ykköstara ei ole tuota parempi. Huippujengin kakkosketjun kaveri taas on niin hyvä, että tämä on se syy, miksi kyseessä on huippujengi. Näin erittäin kärjistetysti ilmaistuna.

Kaksi joukkuetta erottuu muista, ja ne ovat Tappara sekä JYP. Muilla on enemmän tai vähemmän pelaajia hakusessa, tai joukkueessa on isossa roolissa melkoisia kysymysmerkkejä.

Tapparalla on Liigan vahvin ja monipuolisin laituriosasto (35 maalia 52 peliin mättänyt kaveri, Liigan toissakauden paras pelaaja, viime vuoden playoffsien MVP, näin muutamat tittelit mainitakseni), mestaruuden voittanut ykkösvahti, maajoukkuetason pakisto sekä rutinoitunut sentteristö.

JYP:illä se kaikkein suurin vahvuus on taas nimenomaan sentteristö, joka on sinänsä hauskaa, kun joukkueita vertailee. Tapparan jengi on myös melko nuori, JYP:issä on paljon kokeneita konkareita avainrooleissa.

5 tykkäystä

Näinhän kun sen ajattelee niin mikään maailman sarja ei ole tasainen. NHL:ssä tiedetään jo nyt että Pittsburghit ja Washingtonit tulee oleen kärjessä ja Coloradot ja Vegasit pohjilla. KHL:ssä Pietarit ja TsSKAt kärjessä ja Ladat ja Yugrat pohjilla. SHL:ssä Frölundat kärjessä ja Röglet pohjilla jne. Jalkapallossakin voi jo nyt sanoa että Saksassa mestaruuden voittaa Bayern, Ranskassa PSG ja Espanjassa joko Real tai Barcelona jne.

Eilen tuli ekaa kertaa oikein itekin yritettyä laittaa Liigan joukkueita järjestykseen. JYP ja Tappara(toivottavasti) oli helppo laittaa kärkeen, mutta sen jälkeen meni jo mahdottomaks. Kaverin kanssa samaan aikaan tehtiin listat ja joukkue joka mulla oli kolmantena, oli hänellä 12. Kertoo jo jotain. Erittäin vaikea oli listaa tehä kun jengin jonka laitto viimeseks voikin oikeasti olla top-6:ssa.

3 tykkäystä

Jos muistellaan viime kautta, niin Ilves oli aika lähellä laittaa ylivoimaisen Tapparan paras seitsemästä -sarjassa lauluun.

KalPa, jota monet (minäkin) pidin ennen viime kautta joukkueena joka ei pääse edes sääleihin pelasi Liigan finaaleissa.

Lukko on yksi suurista ja ei päässyt edes sääleihin.

Kärpät on yksi suurista ja jäi sääleihin.

On selvää, että isoilla on suurempi todennäköisyys menestyä, mutta alhaalta on mahdollisuus “yllätyksiin”.

2 tykkäystä

Helkkarin hankalaa rankata osaa liigajoukkueista, kun ei tunne suurin piirtein yhtään niiden pelaajaa.

2 tykkäystä

Tällä hetkellä selvä kärki on

Tappara
JYP
HIFK

Haastajana tuolle kärjelle on

TPS
Kärpät
Lukko
HPK

Loput tulee sitte luultavasti perässä, toki Kalpalla on potenttiaalia ainakin joukkueessaan sekä, jos Ässät saavat vielä Salmisen on Ässilläkin ihan ok nippu. Paljon varmasti voimasuhteet muuttuu tässä kesän mittään, mutta kolme joukkuetta on mielestäni muita jonkin verran edellä rostereissaan.

Katsella sitten uudestaa, kun joukkueet ovat lähes valmiita.

1 tykkäys

Tämä johtuu varmaan siitä jos ei ole seurannut muuta kuin pelkästään Tapparaa? Kyllä minä ainakin tiedän jokaisen joukkueen pelaajat. Tiedän myös jokaisen joukkueen A-junnutkin kun sitäkin sarjaa tulee tarkasti seurattua. Esimerkiksi KHL:stä sen sijaan en tiedä jokaisen joukkueen pelaajia. Myöskään NHL:stä en tiedä jokaista pelaajaa.

3 tykkäystä

Juu, siitähän se johtuu. Ja ehkä siitäkin, että nyt tosiaan nostetaan entistä enemmän just noita nuoria liigaan, mikä toki sinänsä myönteinen asia. Ison yleisön näkökulmasta tarvittaisiin silti myös valmiita ja ennestään tunnettuja tähtiä. Mutta tää ei nyt ehkä ole tämän ketjun aiheesta tämä.

Joukkueita on vaikea laittaa järjestykseen kun niin moni eri asia vaikuttaa aina johonkin. Joten yritin hieman laitella pelkästään materiaalit järjestykseen. Hyökkäys, pakisto ja veskarit. Tasaset on tosin materiaalitkin et aika vaikeaa se tämäkin oli.

Hyökkäys:

  1. JYP
  2. Tappara
  3. Lukko
  4. HIFK
  5. TPS
  6. HPK
  7. Ilves
  8. Sport
  9. Kärpät
  10. KooKoo
  11. Ässät
  12. Pelicans
  13. SaiPa
  14. KalPa
  15. Jukurit

Pakistot:

  1. Tappara
  2. Kärpät
  3. TPS
  4. HPK
  5. HIFK
  6. JYP
  7. Pelicans
  8. SaiPa
  9. Lukko
  10. Sport
  11. Ässät
  12. KalPa
  13. KooKoo
  14. Ilves
  15. Jukurit

Veskarit:

  1. Kärpät
  2. JYP
  3. Ässät
  4. Tappara
  5. HPK
  6. TPS
  7. Pelicans
  8. HIFK
  9. Jukurit
  10. SaiPa
  11. Lukko
  12. KalPa
  13. Ilves
  14. KooKoo
  15. Sport
1 tykkäys

Jatkoajasta taattua McTorso laatua:

Lupasin kesällä palata asiaan voimasuhdekeskustelussa, kun kausi lähenee. Tässäpä tätä sitten tulee, TOP-4:

1. Oulun Kärpät
Järki, tunne ja osaaminen on palannut Raksilaan. Seisahtuneisuuden henki on kuin muisto vain ja Kärpät palaa vuoden tauon jälkeen Liigan eliittiin. Kärppien pelitapa on mullistunut täysin. Peli on suoraviivaistunut sekä nopeutunut valtavasti ja oman maalin takana seisoskelu on jäänyt tyystin. Pelaajahankinnat tukevat erinomaisesti uutta pelitapaa ja väitän Kärppien olevan koko Liigan nopein joukkue. Tämän viikon kotivoitot Luulajasta (6-2) ja Skellefteåsta (5-1) olivat silmiä avaava kokemus Kärppien uusiutuneen pelitavan kannalta. On pakko sanoa, että vaikutuin. Joukkue on ottanut uuden päävalmentajan persoonan ja teesit loistavasti vastaan. Valmennuksessa en näe enää minkäänlaista epävarmuustekijää. Manner ei ole maajoukkueen kakkoskoutsi kaveripohjalta, vaan asiantuntemuksensa ansioista. Huippuvalmentaja on siis kyseessä.

Materiaali:
Valmennus 9
Maalivahtiosasto 10
Puolustus 9
Hyökkäys 9
*Henkinen johtaja Lasse Kukkonen 10

Seurattava pelaaja:
Miska Humaloja on tekemässä vahvaa nousua kohti Liigan keskushyökkääjäeliittiä. Mies oli Kärppien johtava pelaaja viime kauden lyhyissä pudotuspeleissä ja on jatkanut samaa rataa preseasonilla. Uskomattoman monipuolinen pelaaja, joka on kyllästetty hyvällä maalivainulla ja timattisella asenteella. Mies on muuten tehnyt viime kauden pudotuspelit ja käynnissä oleva preseason huomioiden seitsemään peliin seitsemän maalia.

2. JYP
Mestaruusnälkä on hirmuinen koko organisaatiolla, mutta varmasti kaikkein suurin nälkä on päävalmentaja Marko Virtasella. Tämä kausi lienee viimeinen rutistus JYPin peräsimessä tälle seura-ikonille. Syvä kumarrus hänelle. Virtanen ei ole lähtenyt koko päävalmentajuutensa aikana mukaan tylsään ja hitaaseen täyskiekkokonttrollipelaamiseen, saati marjamäkeläiseen prosenttikiekkoon. JYPin pelitapa on ollut Virtasen aikakaudella mukava miksaus reagointikiekkoa ja kiekonhallintaa. On mielenkiintoista seurata, lähteekö Virtanen nykytrendin mukaisesti suoraviivaistamaan joukkueensa pelaamista entisestään.

Materiaali:
Valmennus 9
Maalivahtiosasto 9
Puolustus 8
Hyökkäys 10
*Henkinen johtaja Jarkko Immonen 10

Seurattava pelaaja:
Juho Olkinuora teki erittäin hyvän sisääntulon Liigaan viime kaudella. Minuun hänen pelaamisensa teki syvän vaikutuksen. Tämä isokokoinen ja pelityyliltään rauhallinen maalivahti ei todellakaan vaikuttanut miltään keltanokalta. Olisi voinut kuvitella, että maalinsuulla on kokenut huippuvahti. Minusta on kiinnostavaa seurata tällaisten myöhäisherännäisten pelaajien urapolkuja. Olkinuoralle povaan menestystä, vaikka hänellä onkin kova kirittäjä eli Eetu Laurikainen.

3. Tappara

Diktaattorin paluu eli Jukka Rautakorven viides tuleminen. Tämä kokenut hopeavelho palaa kotiinsa Hakametsään hyvään aikaan, sillä palaset ovat kohdillaan menestyksen tavoittelun suhteen. Rautakorpi on kiistatta meritoitunut valmentaja ja on valmiina johdattamaan rakkaan seuransa kolmanteen peräkkäiseen mestaruuteen. Tapparan pelitapa on muovautumassa ilmeisen samantyyliseksi kuin Kärppien. Preseason on raporttien mukaan sujunut loisteliaasti. Tämä kertoo siitä, että Rautakorpi on otettu joukkueen taholta vastaan hyvin. Mielenkiinnolla katson, miten tämä jäykän jäyhä suomalaismies ottaa vastaan matkan varrella eteen osuvat vaikeudet ja toisaalta, miten joukkue sitten reagoi Rautakorpeen ongelmien ratkaisijana. Toinen kysymysmerkki Tapparan osalta on kokoonpanon vähäinen omavaraisuusaste. Mistä kumpuavat sydän ja taistelutahto?

Materiaali:
Valmennus 9
Maalivahtiosasto 8
Puolustus 10
Hyökkäys 9
*Henkinen johtaja Jukka Peltola 10

Seurattava pelaaja:
Veli-Matti Vittasmäki siirtyi Ilveksestä verivihollisen leipiin eli Tapparaan. Veli-Matti on turkulaislähtöinen peruspakki, joka tahkosi pitkään lähes sylkykuppina Tepsissä. Tämän jälkeen mies siirtyi KalPa-lainan jälkeen Ilvekseen. Kaksi vuotta Ilveksessä nostivat tämän 27-vuotiaan puolustajan EHT-tasolle. Erittäin suurella mielenkiinnolla seuraan, mihin suuntaan urapolku tästä eteenpäin vie.

4. HIFK
Suuri ja mahtava HIFK vaihtoi päävalmentajaa, vaikka tulokset olivat edellisen päävalmentajan eli Antti Törmäsen aikana vähintäänkin hyviä, ainakin seuran oman mittapuun mukaan mitattuna. Nykyinen päävalmentaja Ari-Pekka Selinin on minun mielestäni ehkäpä koko sarjan etovin päävalmentaja, eikä hänen siipimiehensä Jarno Pikkarainen kyllä aiheutta yhtään sen suurempia mieltymyksen tunteita. Jos jätämme herrojen mediakäyttäytymisen huomiotta ja katsomme pelkästään valmennuksellisia ansioita, on kyseessä hyvä parivaljakko tähän sarjaan. Viime kauden runkosarjan toinen sija TPS:n peräsimessä oli huikaiseva suoritus. Ehkpä tämä kaksikko on juuri sitä, mitä HIFK pelitavallisesti tähän hetkeen kaipaa eli organisoitua suoraviivaisuutta.

Materiaali:
Valmennus 8
Maalivahtiosasto 10
Puolustus 8
Hyökkäys 9
*Henkinen johtaja Lennart Petrell 9

Seurattava pelaaja:
Juha-Pekka Haataja palaa Nordenskiöldinkadulle, paikkaan, jossa häntä rakastetaan. On erittäin mielenkiintoista nähdä, vieläkö tämä maaliahne soturi pystyy taistelemaan jopa Aarne Honkavaara -palkinnosta. Minä uskon, että pystyy.

Nuo sijoitukset on siis Jyp 2, Tappara 3, IFK 4. En osaa korjata.

Mode-edit. Korjasin puolestasi, @Virvelia_kainaloon.

8 tykkäystä

Toivon todella, että koko torspo on vain väsynyt trolli. Domi yksin jo vähintään arvosanan 9 arvoinen. Ja Kärppien hyökkäys sama kuin Tapparalla, ei saateri.

7 tykkäystä

Jatkoajan logiikalla Tapparan maalivahti on aina puolustuksen tuote, ja puolustajat pelitavan tuote.

3 tykkäystä

Heh, no joo, myönnettäköön että minäkin olisin torjunut kultaa Tapparan viime kauden puolustuksen takana. Jännä muuten, että Domilla kulta on, mutta mites Rynnäs & Vehviläinen, vaikka heilläkin varmasti kovia pakistoja ollut… Ja joo, keväällä naureskeltiin Jatkoajassa tyyliin “juu, kaikki menee näköjään Tapparaan, kun Mikkola, Lehtonen ja Vittasmäkikin!”. Mielenkiintoinen tuokin, että Rynnäs & Vehviläinen = Engren, Lankinen & Bäckström.

Mielestäni todella mielenkiintoista, että Olkinuora, Rynnäs ja Engren > Domi.