Olisipa mukava, jos kesällä viriäisi edes vähän keskustelua täälläkin jääkiekosta. Minulla alkaa muuten olla jo ikävä halliin, olisi kiva päästä taas jääkiekon pariin. Vieroitusoireitakin on.
No joo.
Ensi kausi näyttää ennakkoon huomattavasti mielenkiintoisemmalta ja tasaisemmalta kuin viime kausi. Toisaalta tasaiset lähtökohdat ovat yleensä tuoneet melkoisen määrän variaatiota kauden mittaan. On myös poikkeuksellisen hiljainen siirtokesä: kesän hankintoja ei ole oikeastaan juuri nimeksikään. Tapparalaisittainkin ollaan eletty melkoista hiljaiseloa.
Kärpät näyttää paperilla vahvalta ja pidän heitä suuren suurena ennakkosuosikkina jopa puolustamaan mestaruutensa ensi kaudella. Tilanne on muuttunut viime kaudesta ja nyt Kärpät ei tosin pääse yllättämään mitenkään: vastustajat ovat valmiimpia pelitavallisesti kuin viime kaudella. Kärppien yksilöt eivät myöskään välttämättä onnistu yhtä hyvin kuin viimeksi.
HIFK näyttää laittaneen joukkueen melkoisesti uusiksi, mutta Selinin projektilla tuntuu olevan hyvä pöhinä ja IFK tuntuu saaneen pitkästä aikaa jonkinlaisen projektivaihteen silmään. Pidän IFK:ta täysin realistisena finaaliporukkana, koska budjetissa riittää tilaa vaikka muille jakaa ja Selin on onnistunut kopioimaan paljon tapparamaisia elementtejä peliinsä.
TPS on muuttunut melkoisesti. Viime kaudesta pois ovat jääneet “papat” ja tilalle on tullut hieman nuorempaa sakkia, menetyksiäkin on tullut. TPS on kuitenkin viime kaudet pelannut erittäin hyvää ja viihdyttävä lätkää, uskoakseni TPS pysyy ensi kaudellakin ihan kärjessä. Playoffseissa mitataan taas, kuinka hyvin Kaskinen saa asioita eteenpäin.
SaiPa näyttäisi ennakkoon vahvistuneen melkoisesti ja Lehterän taidot nähtiin viime kaudella. Hänen kohdalleen tulevat nyt erilaiset odotukset, mutta hänellä on käsissään materiaali, jolla voi taistella täysin realistisesti modernilla pelikirjalla paikasta kuuden joukkoon.
KalPa saa jälleen kerran pyöriä mediapimennossa. Kukaan ei tunnu noteeraavan juurikaan sitä, että KalPa ei menettänyt paljoakaan pelaajia ja jo ennestään vahvaan nippuun saatiin vielä liitettyä Rissanen takaisin pitkällä sopimuksella. Jos KalPan pelit lähtevät rullaamaan hyvin jo syksyllä he voivat yltää todella korkealle runkosarjassa ja kaikki mahdollisuudet on myös pitkään kevääseen.
Tappara ei ole vahvistunut juurikaan, mutta ei se ole merkittävästi heikentynytkään. Rautakorpi & valmennus ottaa varmasti viime kaudesta isosti oppia ja Tappara tuskin lähtee tavoittelemaan ensi kaudella kuuta taivaalta. Jos Tapparan viime kaudella heikosti suorittaneet runkopelaajat pystyvät nostamaan omaa tasoaan lähemmäs omaa huipputasoaan niin Tappara voi jälleen kerran edetä aivan päätyyn asti. Tappara vahvistanee nippuaan kesken kauden, mutta kauden alkuun päästään kerrankin lähtemään suunnilleen siitä, mihin viime kaudella jäätiin. Playoffseissa pelitapa alkoi näyttää siltä, että sillä voi pärjätä tässä Liigassa ja pelaajat ovat nyt saaneet harjoitella sitä yhden kokonaisen kauden. Pakiston muutokset selkeyttävät roolituksia ja ylikiekollisuus on vaihtunut kokemukseen ja parempaan roolituksiin. Tasaisemmat minuutit kahdelle kiekolliselle pakillemme takaa paremmat työolot koko pakistolle.
Uskoakseni tästä porukasta tulee muodostumaan se top 6 ensi kaudelle. Seiskasta kymppiin käydäänkin paljon tiukempaa kisaa:
Ässät on saanut jalkeille nuoren ryhmän ja valmennus onnistui viime kaudella loppua kohden paremmin. Ässillä pitäisi olla kaikki eväät haastaa uskottavasti kärkiporukat, mutta jotenkin on edelleen sellainen olo, että mestaruuskandidaatiksi Ässistä ei edelleenkään ole.
Lukko on projektinsa alkuvaiheessa. Pekka Virta sai viime kaudella lentävän lähdön, mutta joukkue puhalsi täysin ulos kauden lopussa. Nimilistaltaan Lukko ei missään nimessä ole samanlainen nippu kuin viime kaudella, mutta projekti voi ottaa askeleita eteenpäin. Virta näytti viime kaudella väsyneeltä ja ahdistuneelta, joten Lukko halunnee korjata oikeasti organisaation valuviat. En silti näe, että tämä olisi vielä Lukolle lähellekään vielä se “the kausi.” Ilmassa on sellaiset elementit, että Lukko ei pelaisi pitkää kevättä ellei ihmeitä tapahdu.
Ilves haki perinteiseen tapaan muualla joskus onnistuneita entisiä sotureitaan takaisin. Leimu tuo pakistoon kiekollisuutta ja 100 %:n ylivoimapelotteen, mutta tuoko hän enää mitään muuta? Mielestäni huonompi hankintana kuin Aalto viimeisellä kaudellaan, mutta voin olla myös väärässä. Aalto oli sentään elintärkeä Ilvekselle keväällä. Ahtolan kohdalla ura polkee paikallaan ja jäi viime kaudella statiksi IFK.ssa. Optimaaliseen onnistumiseen tarvitaan paljon. Ilves tarvitsee huippuvalmennusta ja paljon onnistumisia, jotta se taistelee playoffpaikasta.
HPK kärsi viime kaudella paljon. Ongelmia oli aivan kaikessa pelitavasta yksilöihin saakka ja paperilla joukkue huononi entisestään. Näkisin kuitenkin, että Pennanen ottaa opiksi ja tulee viemään HPK:n sääleistä playoffseihin, mutta siinäkin taitavat eväät loppua julmasti kesken ellei materiaalia hankita kesken kauden.
JYP on täysin mahdoton ennakoida: uusi valmennus, josta kukaan ei tiedä yhtään mitään höystettynä JYPin ikääntyvällä rungolla, johon vielä otettiin Perrinin verran lisävuosia mukaan. JYP näyttää taantuvan, kun nuoret vaihtavat kovaa tahtia maisemaa ja kokenut runko ei tahdo taipua toisenlaiseen peliin. Jyväskylässä on perinteisesti heilutettu valmentajan penkkiä oikein urakalla fanien toimesta, jos JYP ei koohota kotikaukalossaan. Virtanen sai JYPin pelitapaan viidessä kaudessa ajettua kiekollisia elementtejä sisään, mutta ekoilla kausilla vastustus oli aivan valtava. JYPin kohdalla riskikysymys on siinä, suostuvatko pelaajat vaihtamaan lähestymistapaa. JYPin koohotuskiekko on menneisyyttä ja jotenkin fanienkin pitäisi hyväksyä, että traktori tarvitsee nyt hienompia vempaimia kuin ainoastaan jarrun ja kaasun.
Bottom viitosta on kohtalaisen helppoa ennustaa, koska mikään ei viittaa siihen, että joku näistä voisi realistisesti taistella top 10 sijoituksesta.
KooKoo on vahvistunut, mutta kilpailu on kovempi kuin koskaan. Budjetti on rajallinen ja tärkeimmillä pelipaikoilla on ulkkareita, joka ei perinteisesti ole auttanut paljoakaan Liigassa - ainakaan keväällä.
Jukurit on saanut uuden valmentajan ja uuden pelitavan, mutta näyttöjä Liigasta ei ole ja joukkue on täysin Dufvalle koottu. On hyvin vaikea uskoa, että Kangasalusta pystyy ihmeisiin noista lähtökohdista. Playoffpaikkaa ei ole tiedossa.
Sport ei ole vahvistunut mihinkään suuntaan ja uuden valmentajan yhden vuoden diili kielii siitä, että heillä olisi jonkinlainen välikausi tiedossa. Pelaajapajatsoon ei ole tullut merkittävää lisäystä ja epävarmuudet jatkuvat, toki maalivahti on lähtökohtaisesti parempi kuin Sportissa on ikinä ollut. Sportin kohtalonkysymys on siinä, kuinka paljon uusi valmennus saa vuotavaa peräpäätä tukittua. Valtosen alaisuudessa Sport pelasi selvästi liian vaikeaa ja hyökkäysvoittoista kiekkoa suhteessa kykyihinsä.
Pelicans riskit näyttävät osuvan puolustukseen ja maalivahtipeliin ja niiden varassa on koko Pelicansin kausi. Nieminen ei saa kovin kaksista materiaalia tuekseen ensi kaudella, mutta tuonee Pelicansin peliin paljon uutta Matikaisen jälkeen. Pelicansin kohdalla ennustaminen on kovin vaikeaa, koska paljon riippuu myös siitä, mitä asioita tehdään kesällä ja kuinka hyvin porukka pysyy kasassa.
