Jatkiksen kolumnissa pedataan Tapparalle ennakkosuosikin paikkaa mestaruuteen, KooKoo-sarjan haasteista huolimatta. Olen edelleen eri mieltä.
Suurin syy tähän on Tapparan pelin tason heilahtelu otteluiden välillä ja jopa niiden sisällä. Parhaimmillaan joukkue kyllä suorittaa mestaruustason jääkiekkoa, mutta tasaisuus puuttuu. On toki täysin mahdollista että 60 minuutin ja seitsemän pelin keskittyminen löytyy, mutta kuinka todennäköistä se on kun jänne on ajoittain katkeillut pitkin kautta. Jos spekuloidaan sillä että Tappara pääsisi finaaleihin, niin miten se reagoisi epäonnistumisiin ja virheisiin finaalien paineessa, varsinkin jos vastaan asettuisi paikallisvastustja, joka tarkoittaisi ennennäkemätöntä onnistumisen painetta ja mediahuomiota.
Mahdollisissa finaaleissa marginaalit ovat kuitenkin niin pienet että ne tuskin sallivat parin pelin alisuorittamista. Toki joku voi vedota historiaan sillä että juuri Tappara on väistänyt luodin finaaleissa peräti kahdesti (KalPa, HIFK), mutta kuinka todennäköistä on että temppu onnistuu kolmannellakin yrittämällä?
Juuri tänään (sarjat 1-1 ja 1-0) voimasuhteiden kärjessä on edelleen Ilves. Paperivertailussa Tappara vielä Ilvekselle pärjää, mutta jos katsotaan peliä ja sen vaihtelua koko kauden otannalla, niin Ilves on ollut huomattavasti tasaisempi suorittaja. Ilveksen heikoin jaksoi osui korona-aaltonsa jälkeiseen aikaan, joten siihen on selkeä syy. Muuten joukkue on ollut tasaisen hyvä ja sen pelitapa on selkeä. Totaalisia mustia minuutteja ja pelin rakenteen totaalisia sekoamisia ei ole naapurilta juuri nähty.
Toki sarjat ovat kesken ja finaalipari voi olla vaikka TPS - KooKoo, joten taas pitää antaa pelin näyttää.