Eipä varmaan oikein mitenkään, kuten tuolla toisen ketjun puolella itsekin lopulta totesin aiheesta käydyn viestinvaihdon jälkeen.
Pohdin myös (alunperin) urheilu kautta tunnetuksi tulleen kiekkoikonin vastuuta paitsi nuorten myös ihan ikäistensä elintapoihin suuntaan tai toiseen mahdollisesti vaikuttavana hahmona, mutta tää nyt on enemmän teoreettista pohdintaa ja kuuluisi varmaan enemmän johonkin kansanterveys- tai lihansyöntiketjuun.
Silti: Jos sponssit uskoo Jutin voimaan lisätä makkaranmyyntiä, niin voisiko tätä sama influencer-potentiaalia käyttää myös johonkin järkevään?
Silti 2: Toki vapaa maa, ja ihan Jutin oma asia, miten bisneksensä ja julkikuvansa rakentaa.
No aika teknistähän tämä pohdinta rupeaa olemaan. Mikä on järkevää? Aika monet urheilijat antavat kasvonsa ja äänensä hyvinkin erilaisille tuotteille. Ehkä voidaan kysyä, että onko Kiira Korvelta soveliasta esiintyä Valion mainoksessa? Sehän on ihan samaa lihateollisuutta ja maito ei itsessään ole “terveellistä”, jos näin ajatellaan. Maito on sitli valtavan suosittua, mutta terveysvaikutukset aika mitättömät. Ilman maitotuotteita pärjää loistavasti.
Korven suhteen ei varmaan ole kenelläkään epäselvyyttä, onko kyseessä huippu-urheilija vai ei - ja jos tätä ulkonäön tuomitsemista jatketaan (jota ei siis tule tehdä) niin hänhän on aika hyväkuntoisen oloinen.
Sanotaan, että urheilijat eivät enää voi oikein rakentaa kovin järkevää henkilöbrändiä itselleen, kun kaikelle on tänä someaikana kuitenkin vastustusta ja jonkun mielestä se on kuitenkin väärin tai siitä on haittaa.
Ollakseni rehellistä: arvot on arvoja, mutta bisnes on bisnestä. Suomalainen mies on itsessään brändi, jota milloin kukakin entinen urheilija haluaa edustaa. Käsitys suomalaisesta miehestä kulkee muutenkin jossain junttiuden rajapinnassa eikä tamperelaisuus paljoa tuosta muuksi muutu. Ei noi mitään nuorison suosikkijuttuja ole enää.
Mun mielestä Jutilan valitsema henkilöbrändi on aika vahvasti häneen sopiva ja oman näköinen. Tuollaisenahan Juti haluaa itsensä nähtävän. Vaikutusvaltaiset ihmiset voivat käyttää valtaansa, mutta jääkiekosta sitä valtaa ei kyllä tule. Jääkiekollahan on itselläänkin oma brändinsä ja tuo brändi ei ole mitenkään erityisen elinvoimainen nykynuorten keskuudessa. Jääkiekko kun ei itsessään liity mitenkään suomalaisuuteen tai maskuliinisuuteen, jota vuosia on yritetty varjella. Peli itsessään ajaa vaan vähän toiseen suuntaan.
Se, että jääkiekkoa pidetään pääsääntöisesti idioottien lajina ja tuulipukukansan lempilapsena ei liene mikään brändiä imarteleva asia. Jääkiekon parista kun löytyy paljon niitä pehmeitäkin arvoja ja aika moni nuori kiekkoilija edustaa niitä.
Tässä se pointti. Minä toivon, että Tappara on nuorison suosikkijuttu myös 2020-luvulla ja siitä eteenpäin.
Ja tämä puhtaasti itsekkäistä syistä, koska en halua, että tämä dynastia päättyy ikinä.
Siksi pitää miettiä, mitä se Tappara vastedes tarkoittaa, eikä jumittaa missään Den Glider Inissä.
Tapparalla on nyt niin hyvät lähtökohdat rakentaa tuota 2020-brändiä ettei ehkä oikein millään jääurheiluseuralla Suomessa ole koskaan ollut (vahva urheilullinen ja taloudellinen pohja, uuden Areenan tuoma kiinnostus, erittäin vahva brändi aina vuodesta 1955).
Maailma muuttuu niin hirveän nopeasti, että minusta näitä juttuja pitää miettiä eteenpäin, vaikka se itsekussakin herättää väistämättä myös muutosvastarintaa ja nostalgista haikeutta.
Eihän Tappara hallitse omaa brändiään nuorison keskuudessa. Et voi irrottaa Tapparan brändiä erilleen jääkiekon brändistä. Tai voit yrittää, mutta ei se helppoa ole.
Jokuhan tuota Tapparan brändiä on tutkinutkin ja yleisön keskuudessa brändi on aika vahva. Nyt vaan täytyy ymmärtää, että Tapparan nykyistä brändiä rakentavat nykyiset pelaajat sekä organisaatio itsessään. Sitä brändiä täytyy rakentaa sidoksissa jääkiekkoon ja urheiluun ja siellä on kaksi eri suuntaa, johon täytyy myydä brändiä:
sisäiset markkinat eli pelaajat
ulkoiset markkinat eli fanit ja muut sidosryhmät
On ongelmallista rakentaa brändinsä menestyksen ympärille, koska menestys ei ikinä kestä ikuisesti. Ei ikinä. Se brändi täytyy rakentua jonkun muun asian ympärille.
No ei menestys voi olla se perusta tai asia, jonka ympärille muut jutut lisätään, mutta ei siitä nyt haittakaan ole urheilullisen uskottavuuden kannalta. Siis että kaikki viestintähän on loppu viimeksi tekoja, ja seitsemän vuotta peräkkäin mitaleilla jos joku on tekoja.
Sloganeita voi keksiä kuka vaan.
Mutta isossa kuvassa jossain kohtaa tullaan siihen, että minkä perusarvojen ja -viestien varaan sitä brändiä rakennetaan. Ja (tämä on viimeinen viesti tästä) just tähän tuo esimerkinomainen rillailu ei oikein istu. Eikä siis tarttekaan istua, kuten on todettu.
Joo, olen kanssa meinannut monta kertaa kirjoittaa Blues. Alkuun vahingossa ja myöhemmin sitten jollain muulla motiivilla. K-Espoo tai Kiekko-Espoo on hankala kirjoittaa, eikä todellakaan tule automaationa.