Havahduin itekkin jossain kohtaa että olin tullut pari riviä alas ja vieressäkin kaverit oli vaihtanut paikkaa. XD
Se maalin jälkeinen meininki oli jotain niin käsittämätöntä, ikinä tullu koettua samanlaista yhteisöllisyyttä, vaikka seisomakatsomossa tullut käytyä jo vuosia. Siinä kaikki halas toisiaan tunnettiin tai ei, hypittiin toisia päin, jossain kohtaa varmaan yli 10 ihmistä kaatuikin.
Yksi hauskimpia mestaruusmuistojani on kyllä ehdottomasti se kun Ilonan narikassa itse Kääriäisen Petri tuli aivan onnessaan halaamaan minua ilmeisesti mestaruuslätsäni innoittamana, voisi kuvitella että roolit olisivat olleet toisin päin mutta ei. Sainpahan juhlistaa hetken mestaruutta aidon elävän Tappara-legendan kanssa, kyllä tämä seura on vain älyttömän upea juttu.
Mahtavaa kuvailua ratkaisuhetkistä!
Itsellä sytytti Tapparan lisäksi se, että lapset syttyivät tuohon matsiin myös aivan täysillä. Joskus eivät ole korvaansa lotkauttaneet juurikaan ja nyt huudettiin, hypittiin ja juhlittiin yhdessä.
Sukupolvelta toiselle!
Luin jostain tälläisen, osaako joku vahvistaa: oliko tämä historian ensimmäinen jatkoajalla kotikentällä ratkennut mestaruus?
Tapparalle joo, ei yleisesti muuten.
Joo muiden mestaruudet ei niin kiinnostakaan. Tattis!
Ja edellinen jatkoajalla ratkennut Tapparan mestaruus oli 20v sitten Raksilassa. Niin se aika vierii, vaikka sen muistaa kuin eilisen.
7v kummipoika joka nyt ei mitenkään henkeen ja vereen ole kiekkomies tai tapparalainen (ainakaan toistaiseksi) lähetti tasoitusmaalin jälkeen viestin:
“SAVINAINEN!!!”
Muistan kun sanoin vieressä istuneelle kaverille 30 sek ennen 3. erän päätöstä, että hyvin ehtii vielä tasoittaa (vaikka hyvin pieni epäilys alkoi jo hiipiä mieleen).
Tasoituksen jälkeen totesin, että nyt pitää saada yksi olut ennen jatkoaikaa. Siitä sitten siirryttiin nopeasti tiskille, jota työntekijät kovasti availivat uudestaan ”valomerkin” jälkeen…
Aika moni lähti hallissa ajassa 58:00-59:58
Mahtaa harmitaa.
- Maksa itsesi kipeäksi lipuista finaaliin
- Näe Pelicansin nousu tappioasemasta
- Missaa vuosikymmenen maali ja mestaruus
Pelkkää voittoa.
(Vaikka tuskin kovin kauas tuossa ajassa ehtivät.)
Yhden tiedän joka lähti hallista, mutta tytär jäi. Tytär sitte soitti lähtijälle, että jatkoille mentiin. Lähtijä palasi nöyrästi takaisin halliin
Tämän hetkinen sijainti, Siipiravintola Lahti. Onhan ok välissä laulaa ollaan Mansesta, ollaan Tappara?
Anna mennä. Varmaan pahimmat paikalliset lihamukijonossa eri ravintolassa😁
Itselleni kävi vuosi sitten täsmälleen samalla tavalla, samassa paikassa.
Suurin mestaruushekuma alkaa olla tässä vaiheessa tasoittunut, mutta silti edelleen hieno palata yksittäisiin hetkiin mitä ratkaisupeli piti sisällään ja saada sitä kautta fiiliksiä päälle; yksi hetki oli, kun ilvesfaneihin lukeutuva kaverini laittoi jotain tyypillistä piruilua Pelsujen 3-4 tilanteessa ja kuittasin vaan, että pelataan peli loppuun ja palataan sitten asiaan. Niinhän se kannatti pelata peli loppuun👌
Se mikä erityisesti nostaa fiilistä on, että Tappara ei jää mestaruuden myötä laakereilleen, vaan heti viikon jälkeen julkaistaan uusi valmennusryhmä ja katseet onkin jo tiukasti tulevassa. Ja niinhän se on, tämä mestaruus oli vasta välietappi isossa kuvassa. On vain Tappara!
Käväsin mökillä nopeeta saunomassa,tarkistin samalla klapi tilanteen ,on riitävästi. LÖYLYÄ.
Lähikaupassakin saa annettua löylyä. Tepsiasusteinen isohko ukko tuli hyllyjen välissä vastaan ja huomas mun lippiksen. Katsoi kerran jos toisenkin ja naama meni kaverilla vakavaksi kun hieman annoin hymyä…