Tämä finaalitappio oli oikeastaan Mannerin päävalmentajauran ensimmäinen kunnon vastoinkäyminen. Tähän saakka Kärpät on likimain rallatellut voitosta voittoon, muutaman pienen töyssyn kautta. Jänniä kommentteja tosiaan. Varsinkin tuo, että tänä keväänä pikemminkin pelättiin tappioita kuin iloittiin voitoista. Tuo fiilis on voinut tarttua koko joukkueeseen. Suurena ennakkosuosikkina Kärpillä tietysti tavallaan oli vain hävittävää tänä keväänä, sillä kaikki muu kuin mestaruus on yhtä kuin epäonnistuminen. Ei ole helppoa olla suosikki.
HPK:n mestaruus on muuten parasta, mitä Liigalle on tapahtunut pitkään aikaan. Sarjan kiinnostavuuden kannalta on todella huono asia, jos Kärpät ja Tappara juhlivat vuodesta toiseen.
Rautakorpikin kyllä taisi kevään tai ainakin kauden aikana puhua odotusarvokiekosta. Ja käsittääkseni viittasi samaan kuin Manner noissa haastatteluissa.
Tämä on totta. Ja tänne kevään aikana linkattiin se Tamin höpöhöpöjuttu missä väitti, että Kärppien mestaruus olisi sarjan ja kiekon kannalta parasta. Ja itse ainakin omassa mielessä tuon tyrmäsin heti ja ajettelin, että Kerhon mestaruus olisi se kaikkein isoin juttu.
@TeliaPartio:n koutsimikki oli uusi juttu ja toi lisäarvoa. Mannerilla näyttää tosiaan olevan tapa että tiukassa paikassa ohjeet menevät ihan mikrotasolle. Hän alkaa asetella ukkoja ja käskemään kuvioita.
Pennanen pysyi jutuissaan taktisella tasolla ja Rautakorpi puhui abstraktisesti (paitsi kun raivosi tuomareille…)
Viimeisen parin vuoden ajan pelin nopeuttamiseen pyrkineet olivat sijoilla 1-2-3.
Kevään pidetessä nopeuttamisesta ja varsinkin siihen tähtäävistä erikoistempuista on joka vuosi jouduttu luopumaan. Lopulta mestaruus ratkotaan aika pitkälti viivelähtöjä ja 1-2-2 trappia pelaamalla.
Sikäli on tultu eteenpäin että maalin takaa lähdetään vähemmän, hyökkäysalueella riistetään rohkeammin (mm. pakin pinch).
Edelleen pysyn kannassani että HPK oli se joka lopulta halusi jarruttaa pelin tempoa ja estää päästä päähän rallit. Se tiesi olevansa ”peruspelissä” niin vahva että voitto on mahdollinen.
Tota mikrojohtamista pohdin kanssa. Onko ollut tuollaista koko kauden? Vai vasta nyt playoffeissa. Eli onko pelaajille annettu vähän henkistä siimaa kauden aikana ja vasta nyt playoffeissa liekaa kiristetty. Varmaan tuo pelitilanteiden valinta ja “valmentaminen” tulee jostain NFL:stä. Mutta lätkässä noita pelejä tulee 60 minuuttiin paljon enemmän. Saattaisi olla aika kuluttavaa jos 60 pelin ajan jokaisessa 60 minuuttisessa tulee tarkat ohjeet jokaiseen pelitilanteeseen. Ei tuo ainakaan omaan makuun ihan kuvasta sitä mielikuvaa innovatiivisesta pelitavasta.
Sinänsä mikitys aivan huima lisäarvo katsojille. Olisi esim. JR:ään mielenkiintoista kuunnella koko pelin ajan. Ehkä.
Nyt sen verran oikaisen näitä käsityksiä, vaikka McTorso on ärsyttävä ja todella vahvoilla värilaseilla varustettu keskustelija niin huono häviäjä hän ei ole koskaan ollut. McTorso on tappion hetkellä kyllä ihan asiallinen & iso ihminen - ei tee itsestään pientä näissä.
Kyllä pelaajat aina semmosia valmentajia arvostaa, jotka saavat heidän uransa nousuun ja opettavat juttuja, jotka oikeasti toimivat. Mestaruuskoutsi on lähes aina markkinoiden vetovoimaisin, koska näytöt ovat aina tuoreimmat ja parhaimmat. Pennanen on Suomen kovimpia valmentajia - meikäläiselle @TTman nosteli tuota Pennasen loistavuutta jo ekalla kaudella Kerhossa.
Tosiasia kuitenkin on, että kaikki riippuu pelaajista. Jos 30 äijää lyödään samaan koppiin keskenään niin ihan sama, kuka siellä on valmentajana niin jotkut hänestä tykkää enemmän ja toiset vähemmän. Valmentajalle paras asia on aina se, kun yksilöt etenee valtavia steppejä niin näitä muistellaan vuosia. Aika monet vanhemmista pelaajista nostelee Rautakorpea framille. Mm. Markus Kankaanperä on puhunut erittäin kunnioittavasti Rautakorvesta aina. En nosta sitä tähän keskusteluun tuon enempää, mutta kaikille tyyleille on faneja.
Kultajuhlista kotiuduttu. Kiitos vaimoni, joka on HPK fani.
Olipahan Nikkilä ja pari muuta, kohtuullisen railakkaassa kunnossa. Ensin luulin Luceniuksenkin olevan aivan sekaisin, mutta sitten tajusin, että mies oli todella liikuttuneessa tilassa. Varmasti tuntuu syvällä, koska on kulkenut niin pitkän ja monipolkuisen tien tähän pisteeseen.
”Me ollaan sankareita kaikki”- biisi pitäisi kieltää jo lailla.
Onnea HPK.
Hämeessä ollaan hitaita 