Sportilla ja Tapparalla on sama määrä pelejä ja sama määrä suoria tappioita. Silti piste-ero on Tapparan eduksi 13 pongoa. Sportin pelit ovat monasti venyneet jatkoajalle ja monasti ovat taistelun lisäpisteestä hävinneet.
Myös Tappara on viime aikoina taistellut inflaatiota vastaan ja tarjonnut koko pääsylipun / Katsomo-tilauksen hinnan edestä. Tappara on pärjännyt jatkoilla paremmin.
Molemmat tulevatkin tähän kohtaamiseen kolmen ottelun jatkoaikaputkessa.
Tässäkö siis ottelun teema? Ei runsas- eikä vähämaalinen tasuri, jonka jälkeen Tappara hakee lisäpisteen.
Edellisen kerran kohdattiin maanantaina 25.11. Silloin Tappara oli parempi 6–2. Tuon ottelun jälkeen Sport ei ole jäänyt pisteittä kertaakaan ja onkin pistekeskiarvolla sarjan ykkönen. Raa’asti pisteillä mitattuna vain enemmän pelannut Ilves on “parempi”.
Seuraava spektaakkeli on ensi viikonlopun B2B SaiPaa vastaan.
Hyvä avaus täynnä yllättävää tilastotriviaa. Sportin noin hyvä vire ei ollut minun rajallisen havaintoavaruuteni sisällä.
Sportin kiinnostavuus on kärsinyt kun RDn pressiä ei ole enää luvassa. Ainoa mikä kiinnostaa on kolme pistettä. Mutta sehän tämän lajin juju onkin tässä vaiheessa kautta.
En muista tulinko tätä ketjua kehuneeksi HIFK-pelin seurannassa, mutta oli hyvää tekemistä. Ikävää että, on poissaoloja, mutta hopeareunuksena se, että saavat nämä nuoret kaverit peliaikaa.
Jokainen kausi, vaikka on menestytty ja vuoltu kultaa, on meikäläiselle tullu sellainen hetki, että nyt tarvitaan tauko peleistä. Nuhailu ja koomailu on nyt saavuttanu sellaisen tason, ettei taas jaksa kiinnostua tai pikemminkin innostua peleistä. Tänään lopetin pelin katselun 4-2 tilanteessa. Varmaan tulee seurattua pelit, mutta jos ei maistu, niin kynnys on aika matala keksiä jotain muuta.
Kevät voi silti olla Tapparalla mitä vaan, eikä joukkue ole mitenkään luovuttanut. Kaikki on kesken, eikä mitään ole jaettu. Nyt on vaan taas äksykiukku päällä, eikä näitä Sportti pelejä jaksais enää. Onneks niitä on alle 10 jäljellä enää tälle kaudelle.
Ei saatu tasuria, mutta saatiin Vaasan-klassikko. Työllä tehtiin maalit ja halvalla myytiin saavutettu tilanne. Paljon hyvää, vielä enemmän huonoa. Omaan silmään tultiin peliin hyvin, muttei päästy taululle. Kaikki tietysti kulminoituu siihen, että vastustaja teki ylivoimalla 4/4.
Quenneville on kova, mutta ei ollut tappajahai tässä pelissä vaikka maalin tekikin. Tuhlasi myös paljon. Toki on positiivista, että oli useasti ns. tonteilla.
Sport on nyt siis sarjan kuumin joukkue, että sillä tapaa ei huonolle hävitty.
Kaikilla varmaan oma ajatus siitä, mikä on hyvää ja viihdyttävää. Joillain on voittofetissi, jotkut haluaa taklauksia, joku odottaa kassarilta nollapeliä, joku haluaa lempipelaajansa tekevän hattutempun, joku haluaa tappeluita.
Mutta näen paljon viihdettä viimeisessä neljässä pelissä. Sulamisia, hyvää kiekkoa, huonoa kiekkoa, nousuja, maaleja, erikoisia tilanteita, pään seinään hakkaamista (myös ihan fyysisesti), kyseenalaisia tuomioita.
