- :
Klassinen kamppailu Hämeen herruudesta käynnistyi Tapparan osalta jo torstaina Ilvestä vastaan. Enää ei tästä kilpailusta pahemmin kirjoitella, kuten kasarilla ja ysärillä johtuen eri hallintoalueista. Vastaan luisteleva Maso Lehtosen HPK:ta kutsuttiin hämeenlinnalaisten toimesta Hämeen Parasta Kiekkoa -selitteellä. Mikäli Pirkanmaa olisi virallisesti osa Hämettä, olisi kyseinen ysärin titteli muutaman kauden aikana vähintäänkin sammaloitunut. HPK ja Tappara ovat molemmat olleet mielenkiintoisen uudistumisen äärellä ja siitä on kirjoitettu mediassakin.
Tappara katkaisi tällä viikolla Kouvolan vierailullaan ”maksimum atakkinsa” ja kaapi ympäristön budjetoiman kolmen pisteen sijaan kaksi nimiinsä. Torstain paikallisavaus ei jättänyt ketään kylmäksi, vaikka tulos Tapparalle 0 pistettä jättikin. Pelissä oli tunnetta ja se meni Tapparan osalta hieman yli, mikä näkyi pelin struktuurissa takaa-ajon osalta. Tapparan pelillinen haaste on karvaus ja laitakamppailut, joiden toteuttamiseen liittyy haasteena venytetty viisikko, jonka pitäisi pitää vauhti yllä ja etäisyydet lyhyenä kovan vauhdin saattelemana. Tapparalla viikon 9:stä pisteestä on saatu 2 naulattua ja tänään tavoitteena on naulata 3 pistettä lisää. Ennakkoasetelmat eivät anna muuhun odotukseen aihetta - eikä Tapparan voittamisen kulttuuriin muuta sallikaan - kuin voittaa peli varsinaisella ajalla.
Tarkkaile Tapparan osalta seuraavaa (parhaiten teet sen Nokia Arenassa):
Ensimmäisen erän kova prässi (viivelähdöt minimissä) ja alivoimaisena hyökkäyspään tilanvoitot.
Avauspelissä vastustajan träpit on murrettu pääsääntöisesti pitkällä keskialueen ristipistolla painottoman puolen laiturille täyteen vauhtiin.
Syöttöpelin varianssi (lyhyttä, pitkää, jättöä, hidastettua jne.) parhaimmillaan häkellyttävää katseltavaa.
Karvauksessa HAPP perustuu normaalin hyökkäystrion aktiiviseen paineistamiseen, mutta myös puolustaja pintsaa voimakkaasti syvään tarvittaessa kiekon voittamiseen. 1. 2. ja 3. hyökkääjien annettua vahvaa painetta, on 1. hyökkääjän vastuu olla paikkaamassa luistelullaan 4:n (lue puolustajan) voimakasta paineistusta.
Avauspelin PAHP on vaarallisimmillaan puolustajan lasin kautta toimitus keskialueelle vastustajan kovan karvauksen alta ja hyökkääjät on jo vauhdissa ennakolta pyrkien rakentamaan 2-1 tai 3-1 -hyökkäyksiä hyökköyspäätyyn.
HPK on tällä hetkellä Liigan viimeisellä sijalla ja tulee Nokia Arenalle alkuviikon jatkoaikatappio niskassaan. Paine voittamiseen on äärimmäisen suuri eikä Tappara varmasti saa ylikävelyä. Hämeenlinnassa talous sakkasi ennätystappiolla viime kaudesta eikä toimiston sekoilutkaan kovasti antaneet lisäapua taloudellisellakaan sektorilla positiiviseen työntöön. Maso Lehtonen on kirjattu HPK:n valmentajaksi kolmivuotissopimuksella mallia 1+1+1. Lehtonen sai lämpimän vastaanoton kotihallissaan avauspelinså voittajana, mutta sen jälkeen on HPK:ta ryöpytetty nollille ennen edellistä peliään keskiviikkona kärsittyä kotijatkoaikatappiota iä vastaan. Se oli kuitenkin käänne avauspelin jälkeiseen nollaputkeen.
Tarkkaile tätä HPK:n osalta:
HPK:n puolustuspään loukkaantumiset laskevat puolustajien pelinavauskykyä. Haastetta ei helpota vastustajan kova prässi.
Nikkilä, Hietanen ja Pulli(tuore vahvistus) pelaavat reilusti yli 20-minuuttia ja muut 10+ minuuttia puolustuspään rosterista. Erikoistilanteet kuormittanevat eniten.
HPK pelaa jonkinlaista Meidän Peliä, mutta raportit Hämeenlinnasta kertovat sen olevan vielä vaiheessa.
Sami Rajaniemi on perinteisesti ollut Tapparaa vasten yllättävän kovassa iskussa, mutta nyt puolustuspelaaminen ei tue hänen työskentelyään riittävästi. Pystyykö yli 90%:n varmuudella pysäyttämään kiekkoja.
Arvostettavaa omistautumista. Vielä arvostettavampaa olisi tietenkin hankkia lapsia, jotta voi tuoda ne lasten lauantaihin katsomaan Tapparan peliä, mutta se ei taida nyt enää tänään onnistua, ellei sitä ole hieman ennakoinut.
HPK:lla alkaa olla kohta tosi kyseessä, hyvin nopeasti kauden alettua. Viime kauden taloudelliset jättitappiot ja orastava tappiokierre yhdistyneenä uuteen seurajohtoon ja valmennukseen. Mikäli kaikki menee tällä kaudella huonosti, kuten on vähän näyttänyt, voi olla, että HPK:ta ei lähivuosina enää liigajoukkueena edes ole. Tämä ei voi olla kipsaamatta hommaa, koska joukkue on kuitenkin monessa mielessä liigassa todellinen perinneseura, jolla on myös menestystä 2000-luvulla.
Kerrankin on vastassa joukkue, jota katsoo vastustajana jopa säälien, koska missään nimessä tälläisen perinteikkään ja hienon seurakulttuurin ei toivoisi liigasta häviävän. HPK:lla on todellakin panosta ottelussa mutta kaukana taitavat olla Pennasen ja Jalosen ajat jo tänäpäivänä.
En ole vielä kovin tarkkaan ja sillä silmällä edes katsellut, mutta tätä jäin miettimään. Aika useinhan Tappara ylimiehittää pelin puolen laidan ja vyöryttää läpi, kuten aikoinaan Rautakorven pelinnopeutuskokeilussa?
Verrokkina Myrrän Ilveksen peruslähtö oli pitkä ja leveä syöttö vasemmalle laiturille, joka oli kiihdyttänyt täyteen vauhtiin.
Jos Tapparan vanha tapa toi kollektiivista hyötyä, niin uusi tyyli nostaa yksilötaitoa esiin. Tapparalla sitä on reilusti Kerhoa enemmän, joten voitto varsinaisella on ainoa odotusarvo.
Kerhohan aloitti kauden legendaarisella Lukko-matsilla, jossa HPK:n peli näytti yllättävän “valmiilta”. Ehkä syy oli enemmän rämpivässä Lukossa. Sen jälkeen kuusi tappiota putkeen on kuitenkin enemmän sitä linjaa, mitä Kerholta voimasuhteissa odotin. Joskin syksy on usein ollut heikompien joukkueiden aikaa kerätä pisteitä.
Tuossa äänestyksessä hieman ylempänä on jätetty nollat vaihtoehdoista kokonaan pois. Se on ymmärrettävää Kerhon osalta, kun heillä pelaa Veikko “Tapparan kaataja” Loimaranta.
Toivotaan Kerholle kaikkea hyvää, mutta tänään “ritari” olisi parempi heittää oksasilppuriin lasten silmien edessä.
Olen neljän lapsen isä ja kaikki täysi-ikäisiä. Yksi heistä tulee kanssani katsomaan peliä😉 Yritin lankomiehen poikaa napata mukaan, muttei tämä tuottanut tällä kertaa tulosta.
Tää on hiano tapahtuma. Vaikka itsellä ei lapsia ole nuoren iän takia niin muistan kuitenkin elävästi, kun ensimmäinen peli oli juuri Lasten peli. Voitettiin sillon 5-2. Seuraava jääkiekko-ottelu oli se Tappara-Ilves, missä heitettiin leluja jäälle (johonkin sairaala toimintaan) jos Tappara tekisi maalin. Noh, Kuuselahan teki maalin alle minuutin pelin jälkeen ja heitin jäälle Vuoden 2011 MM-kisojen maskotti pehmolelun. Sen jälkeen onkin pelejä tullut vyölle useampia mutta kyllähän tällaiset tapahtumat jäävät lasten mieliin ja saadaan porukkaa mukaan toimintaan ja lajin pariin.
- 
:
iä vastaan. Se oli kuitenkin käänne avauspelin jälkeiseen nollaputkeen.
Tapparan 5 viimeisintä peliä
ihan hauska idea
