Avasin nyt tällaisen ketjun, koska olen hieman yliaktiivinen - jopa malttamaton jälleen kerran. Voi olla, että ylläpito katsoo tämä osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta, mutta haluan pitää primitiivisen fokuksen pelkästään Tapparassa enkä niinkään lähteä hakemaan vertailukohtaa naapureista tai muista joukkueista.
Mitä meillä on lupa odottaa?
Pieni kahlaus menneisyyteen auttaa hahmottamaan tilannetta, koska kesän jäljiltä odotuksien on tavallista olla hieman korkeat. Siihen on kasa inhimillisiä syitä - ehkäpä se tärkein se, että vikasta pelistä on nyt vaan ihan liian kauan. Tapolan kaudet jätän tästä vertailusta pois, koska ne ovat olleet vähän erilaisia, joten katsotaan, miten Rautakorven Tapparalla on yleensä lähtenyt.
2012-2013:
Seitsemän ottelua syyskuussa, jotka tuottivat yhteensä 10 pistettä. Maksimipisteet olisi ollut 21 pistettä eli suoritus on ollut sellainen 50 % pisteistä.
2013-2014:
Seitsemän ottelua syyskuussa, jotka tuottivat 8 pistettä. Se oli vielä hieman heikompi kuin edellisellä kaudella eli vain 35 %.
2017-2018:
Kaudella oli poikkeuksellisesti (olympialaiset) 10 peliä syyskuussa. Näistä Tappara onnistui potentiaalisesta 30 pisteessä napsimaan itselleen 14 eli jälleen kerran pistetahti oli luokkaa 50 %.
2018-2019:
Kyseessä oli jälleen kerran ns. normaali kausi eli pelejä syyskuussa oli seitsemän, joista Tappara onnistui haalimaan tuon kahdeksan pistettä, joka on Rautakorven Tapparalle se normaali suoritus syyskuussa. Se tarkoittaa käytännössä noin kolmasosaa pisteistä, jotka ovat jaossa.
Koska kausia on jo useampia ja syksyinen trendi on ollut CHL:llä tai CHL:stä huolimatta suunnilleen samanlainen niin odotustaso näin kauden alla on hyvä mukauttaa tuohon. En odottelisi tälläkään kertaa räjähtävää alkua, vaan perinteisestä suoritusta. Ilvekselle olemme hävinneet kauden ensimmäisessä matsissa kahdesti näillä kausilla ja vastaavasti voittaneet myös kahdesti. Kauden ensimmäinen peli ei ole siis määrännyt kaudelle suuntaa juuri koskaan.
Isompia trendejä
Kausi kaudelta on kauden tuloksellinen alkaminen on aikaistunut ja Tappara on tällä kaudella painanut treenipelien osuuden jopa historialliseen minimiin. Viime kaudella niitä oli yksi enemmän. Tämä uskoakseni palvelee ainoastaan yhtä tarkoitusta: tarkoitus on saada vain hieman pelituntumaa ja pelaajien pitäisi olla CHL:ssä jälleen kerran heti valmiita. Toivottavasti tämä lyhyt yhteinen aika tuo taas lisää, koska CHL:n alut ovat olleet Tapparalle vahvoja toistuvasti.
Tappara on kierrellyt jo useamman kuin lämmintä puurokattilaa sitä tosiasiaa, että finaalista tippuminen on ainoastaan ajan kysymys. Tämä on näkynyt fanien odotustasossa: menestyminen, kausien kaavojen noudattaminen ja tuttujen latujen luistelu on murentanut odotuksia. Tapparan ympärille on viime kausi pesiytynyt häviämisen pelko, joka on kausi kaudelta tuntunut faneista asti kasvavan suuremmaksi. Viime kaudella saatiin viimein hengähtää, kun HPK katkaisi Tapparan putken ja tipahtaminen Suomen kolmanneksi organisaatioksi kärkikaksikosta tapahtui viimein totaalisesti.
Ilma on raikkaampaa kuin vuosiin - ja nyt sitä voi hengittää ilman filtteriä!
Joukkue on nyt Rautakorven syysjoukkueeksi jälleen kerran yhtä valmis kuin pari kautta sitten. Silloin odotimme kautta tällaisella samanlaisella innolla, mutta syysmasennus, jota seurasi pitkä kevätmasennus taisi viedä meistä kaikista mehut. Nyt joukkuetta on uusittu rankemmin kuin ihan hetkeen, mutta samalla pitää huomata koko Suomen mittakaavassa tapahtuneet kehitysaskeleet: monet joukkueet näyttävät nyt kilpailukykyisemmiltä kuin vuosiin. Jos Kärpät inasen heikentyi paperilla niin vastaavasti IFK näyttää paremmalta kuin moneen vuoteen. Ilves on tarjoamassa ekaa kertaa ihan oikean haasteen heti syksyllä - ja mihinkään “tyydyttävään keskitasoon” ei ole varaa. Tappara on tottunut suoriutumaan syyskuusta minimisuorituksella, jolla on pidetty iskuetäisyys. Tällä kaudella on parasta toivoa, että kausi alkaa todellakin 13.9. myös Liigan puolella.
Ilma joukkueen ympärillä on kuitenkin raikas: monet odottavat kautta enemmän kuin pitkään aikaan. Tapparan ympärillä on jälleen kerran oikeita odotuksia ja olemme hankkineet oikeasti mielenkiintoisia pelaajia, jotka ovat ainakin mitattavilla ominaisuuksilla upgradeja. Viime kauden Tapparassa oli menneisyyden maku, vaikka kielsin koko kauden, että näin oli. Tällä kaudella joukkueesta tuoksuu uutuus, näyttönsä antaneet Tapparalle on lakaistu pois.
Muistetaan kuitenkin meidän historia, kun kiekko pian taas tipahtaa. Jokainen kausi on enempi ja vähempi lähtenyt yskähdellen käyntiin ja nyt omat odotukset kannattaa pitää nautinnollisessa tasossa. Pettymys voi olla jälleen raskas, jos odotellaan, että syyskuussa kävellään voitosta voittoon. Oma vahva veikkaus on, että 50 % pisteistä voi löytää kotiin, ainakin puolet jää muille.
Hauskaa kauden alun odotusta!