Jos jatkopelejä mietitään, ei sillä ole mitään väliä, onko johdossa 3 tai 59 minuuttia peliajasta, jos lähes joka kerta lopussa päästetään vastustaja vähintään tasoihin. Pleijareissa erot tasoittuvat ja erikoistilanteet ja niiden hoito korostuvat. Pelit ovat usein vähämaalisia ja päättyvät maalin erolla jommalle kummalle. Jos me ei pystytä puolustamaan näitä kahden maalin johtoja nyt, niin miten ihmeessä se yhtäkkiä muuttuu pudotuspeleissä ? Kyllä se varmuus tekemiseen tulee nimen omaan harjoittelun (runkosarja) kautta. Jos nyt kaverit tuolla tärisee joka kerta, kun ollaan lopussa johdossa, niin kyllä se olisi hyvä saada korjattua ennen kuin pelataan mestaruudesta. Nythän vastustajatkin vesi kielellä odottelevat sitä viimeistä 5 minuuttia Tapparaa vastaan, kun “kyllähän me ilman veskaria se yks-kaks maalia tehdään”.
Kyllä se aikalisä olisi ehdottomasti pitänyt käyttää. Kaikki pelin flowta rikkovat asiat ovat lopussa hyväksi. Lisäksi tosiaan tarkka painotus vielä jokaisen roolista aloituksessa. Hyvä aloittaja pystyy kyllä pelaamaan tilanteen niin, ettei ainakaan nyt tapahtunutta 100-0 aloitustappiota juurikaan tule. Esimerkiksi tiputtaudu polvilteen ja kauho kiekko allesi tai kulmaan ----> joko uusi aloitus tai jäähy, mutta peli käytännössä ohi. Tai taita täydellä voimalla aloitus sivuttain samalla vaikka kaataen vastustaja kiekon päälle -----> jäähy tai uusinta-aloitus, mutta voitto. Lisäksi tosiaan laukaisulinjalle pitäisi löytyä tuosta vielä se 3-4 miestä, mutta siinäkin epäonnistuttiin täydellisesti. Ei nämä ole mitään “huonoa tuuria”, kun vastustajat rokottaa jatkuvasti sen maalin kaksi. Pääosin tämä kaikki on vaan erittäin huonoa pelaamista, jolla mahdollistetaan vastustajan mukaantulo kerta toisensa jälkeen. Eikö sitä nyt jumalauta jo pikkuhiljaa opita, ettei se 55 minuutin hallinta hyödytä mitään, jos sitä viimeistä 5 minuuttia ei osata pelata ollenkaan.
Kuten olen monta kertaa ennenkin sanonut, sanon sen taas. Tappara tuppaa olemaan kova, kun täytyy olla kova. Lisäksi puhun kokemuksesta, sillä todellakin on merkitystä, johdatko matseja pitkälti pahimpia vastustajia vastaan vai et. Lisäksi puhun vain omasta kokemuksesta siinä, että “sulaminen” ei aina johdu vaan omista tekemisistä. Varmaan periaatteessa jokainen maali on estettävissä jääkiekossa ja jokaisesta paikasta maali tehtävissä, ei se kuitenkaan mene niin.
Kuten itsekin nostat tuon, että tietyt jutut muuttuu pudotuspeleihin, miksei niin kävisi myös Tapparan johtoasemien pitämiselle, kun tehdään satavarmasti viimeinenkin milli voiton eteen.
Itse en pidä koko sanasta “sulaminen”. Mutta kun sitä täällä käytetään, niin käytänpä minäkin. Kai suurin osa tietää mistä puhutaan. Jotenkin vaan Tapparan jänne ei lopun tiukoilla hetkillä vastustajan pistäessä kaiken peliin, ole riittänyt. Sais vissiin vieläkin olla jokunen “Marko Mäkinen” tms. No, tänäänkin Jasu sivussa. Uskotaan hänen olevan mies paikallaan keväällä.
Kevät on kevät. Onhan se ennenkin nähty. Yllätyksiä tulee melko varmasti. Jospa vaikka saataisiin Tappara ja Lukko vastakkain taas kerran. Kyllä meillä siinä hyvät saumat olisi, mutta koputetaan nyt kumminkin puuta.
Jos Morley ei osaa aloittaa ns. nollanollaa ilman aikalisää tuossa tilanteessa, niin sitten on pelaajalla peiliin katsomisen paikka.
Vähän nyt jäädään taas liikaa kiinni tähän loppuun. Alkua ja loppua lukuunottamatta Tappara pelasi aika hyvän matsin. Jälleen kerran voitettiin kärkiporukka.
No jänne ei ole kestänyt, näin varmaan tulosten valossa. Siihen sitten niputetaan kaikki kerrat, kun vastustaja tullut tasoihin, vaikka tavoissa hirveästi eroja. Tänäänkin Lukko tuli maalin päähän hyvissä ajoin, siitäkin se jänne kesti lähes loppuun. Kun jääkiekossa yksittäisessä pelissä ja tilanteessa niin iso osa on sattumallakin, en olisi huolissani. Johtoasemaa ei pitäisi liikaa puolustaa mutta riittävästi kuitenkin, että voitto tulee. On toki hyvä, että vaaditaan. Tänään Lukon hyvyyden lisäksi heillä sekunnit ja onnikin puolellaan. Kauden jälkeen sen näkee, tasoittuuko “onnet” vai kertooko nämä jostain Tapparan osalta.
Jotkut viisaat väittävät kahden maalin johdon olevan se “pahin”. Aika hyvin se on toiminut ainakin Tapparan suhteen. Onkohan sarjan häntäpään joukkueetkaan olleet noin haavoittuvaisia. Jos nyt joskus ovat loppuhetkillä edes peliä johtaneet. No, tämä oli tämmöistä. Ei muuta kuin eteenpäin ja kohti valoa.
Ei ole yhden miehen sota, ei se Jasukaan välttämättä olisi mitään tässä tilanteessa auttanut. Viimeksi Ilvestä vastaan hävisi ”vastaavan” aloituksen 100-0 ja sen perään merkkausvirhe eikä saanut kaverin syöttöä estettyä, josta seurasi Ipan tasoitus. Just saying. Jääkiekko on siitä hauskaa, että kaikki on mahdollista.
Joutuuko tässä nyt päättelemään, että Tappara antaa ratkaisevissa aloituksissa monille päävastustajilleen hieman siimaa. Ei löydy tiukkaan paikkaan sitä aloittajaa, johon voisi täysin luottaa. Joka osaa ainakin raapia sen tasurin.
Ei ehkä sitten kuitenkaan kannata tuijottaa runkosarjan aloitusprosentteja sokeasti. Onhan siellä niin merkitykseltään eritasoisia aloituksia. Voitat 5 “kevyttä” aloitusta mutta sitten häviät yhden tuommoisen todella tärkeän aloituksen “100-0”. Prosentit on 80, mutta mitäs sanois. Ehkä olis tärkeää voittaa ne tietyt aloitukset sitten kumminkin. Uskoakseni aloituksille onkin olemassa muitakin arviointimenetelmiä kuin pelkkä “voittoprosentti”. Täytyy olla.
Tämä oli mun mielestä kauden parasta Tapparaa. Monipuolista, liikkuvaa ja ennen kaikkea tasapainoista. Alku meni joukkueelta ohi, mutta muutoin pelattiin mun mielestä voittavaa ja hyvää jääkiekkoa Liigan kuuminta joukkuetta vastaan. 2 pistettä saa minulta ihan hymyn huulille, joten olen tähän jopa tyytyväinen. Isoa tarvetta ei ole nyt ketään haukkua.
Ehkä kuitenkin sen verran tuon vielä esille, että valmennus mielestäni saisi vielä vähän tsiigailla peiliin noiden loppupuppelointien kanssa. Peliminuutit kasvaa tietyillä pelaajilla ihan hulluiksi tuolla lopussa ja toisaalta kyllä se varmaan rupeaa jo pelaajiakin syömään, kun aina samat äijät on lopussa vetänyt ylipitkää vaihtoa ja ovat siellä, kun se johto sulaa. Olisi armeliampaa antaa muillekin niitä mahdollisuuksia, varsinkin kun eivät ole pelanneet tuossa tilanteessa huonommin. Rautakorpi on kyllä vähän sormi suussa lopussa ja jotain reagointia toivoisi tuohon.
Siltä se nyt ainakin tämän kauden perusteella näyttää. Jasu on siinä edelleen “ihan ok”, mutta hänellekin niitä 100-0 häviöitä sattuu, kuten edellä todettiinkin. Eipä sellaista aloittajaa taida ollakaan, joka ihan joka kerta nuo tärkeät aloitukset voittaa, mutta mielellään siihen osa-alueeseen toivoisi tulevaisuudessa parannusta. Ja ainakin taktisesti tosiaan sen verta, että lähdettäisiin mieluummin sitten hakemaan vaikka sitä tasuria tai uusinta-aloitusta ennemmin kuin päästetään vastustaja pyörittämään/hakemaan vapaata vetopaikkaa.
Vastaan tänne @Tapola . Morley sai ottelun alussa tuntuvan vastataklauksen Revolta. Morley lensi päistikkaa taklauksen voimasta jäähän. Taklaus söi selvästi Morleyn pelihuumoria. Ymmärrettävää kun loukkaantumisia on tullut samankaltaisista tilanteista.
Imho viime hetken Blood-Kuusela-Repo yhteentakertuminen on tavallaan merkityksetön; sivuverkko heilui hetkeä aiemmin, siitä kun oliis naulattu peli 4-2, niin ei tarvitsisi spekuloida. En laittaisi Kuuselan piikkiin, mutta aktiivisempaa saisi ylipäänsä olla viidellä kuutta vastaan pelaaminen. Mitä aloitusvoittoon tulee, niin kuten todettu; Ipa-pelissä kävi Jasulle aivan vastaavat. Tässäkin pitäisi pyrkiä siihen että 3s ennen loppua kiekkoa haetaan vastustajan maalin takaa.
Bloodille antaisin plussaa; herralla näytti olevan pelin kestävä henk.koht henkien taisto Revon kanssa ja imho tämän seurauksena nähtiin Bloodilta tosi tarkkaa ja jämäkkää pelaamista. Vei selkeästi tämän kaksikon mittelön.
Sen sijaan ehkä vähän yllättäen Mäntylä-Vittasmäki kaksikko oli jäällä Lukon molempien 5vs5 osumien aikana ja aika helposti kyllä Lukko molemmissa tilanteissa sai maalille tulla.
Summa summarum; komeasti plussan puolella joka tapauksessa, muutama virhe jollaisi ei imho Kärppä-pelissä nähty. Morley-Levtchi-Berthrand tuplapyörähdys maalikuvio oli TOP-lista/K-18 kamaa, herra siunaa kuinka näyttävä osuma.
Kokonaisuudessaan hyvää peliä ja tykkäsin siitä, ettei pelko tarttunut pelaamiseen edes ottelun alussa. Huolimattomuus ja vastustajan tehokkuus oli syynä, että Lukko pääsi edes jatkoajalle. Monta hyvää paikkaa luotiin ja oman pään puolustuspeli oli hyvin kuosissaan.
Kääntöpelit tuottivat hyviä tilanteita ja pääosin peli käännettiin omista kiekollisella puolustusalueen pelaamisella ja nopeasti puhkottiin karvaus tai hyökkäysalueen karvauspelin kautta syntyi myös nopeasti maalitilanteita.
Lopun 3s:n osalta olen kritiikkini kertonut jo aiemmin, joten siihen en palaa vatvomaan enempää. Jatkoajalla tahtotila ja esitys toi lopulta sen voiton.
Parannettavaa seuraavaan peliin:
tehokkuus
yv:n huolellisuus (näkyi lopussa myös alun hätäilemisen poissaolo)
keskialueen vaihtoaition edustan pelin miltei identtiset pelinlukuvirhedominoefektit pois
Juurikin tuota itsekin katsoin, että sai Jukka toisteellista videomateriaalia käyttöönsä joukkueelle palautteeksi. Jälkimmäisessä maalissa näkyy, että mikään ei ollut peruuttamattomasti pielessä ennenkuin Turre päätti valita Bono Heikkisen merkkauksekseen ja Lehtosen Matiaksen kehon kieli ilmensi, että säpsähti, kun huomasi: “ai sää lähitkin sinne” - jäi sen puoli sekkaa jälkeen tilanteessa eikä ehtinyt sitoa mailaa pois.
Morleyn aloitus lopussa oli aika ylimielinen, halusi voittaa tuon pystyyn tasuriin sijaan, mutta toivottavasti oppii tuosta jotain. Ja samoin Rautakorpi, joka jätti väsyneet pelaajat aloitukseen, joilla ei enää aivot toimi sen vertaa, etteivät törmäilisi toisiinsa.
Kolmessa sekunnissa voi kaikki kaatua sitten kun playoff pelejä pelataan. Tosin meinasihan Jasukin vielä pupeltaa varman mestaruuden 2016 viime hetken jäähyllään.
Kieltää vai? Jännä, sillä minulle muistuu mieleen kymmeniä kertoja, kun vain tällä kaudella erien loppujen aloituksia pelataan puolustavan joukkueen toimesta tasan mm. rojahtamalla aloitusympyrään jne. En toki väitä, etteikö tuollaista sääntöä olisi, mutta ei sitä ainakaan kovin usein sovelleta.
Taitaa molemmat katsella - voisivat olla veljeksiä, Rautakorpi ja Virta, sen verran samanoloisia jörriköitä ovat. Ei nää ainakaan mitään joviaaleja milleniaaleja ole.
Todella old-school molemmat. Oikein huokuu, ettei tilanne ole luonteva vaan pikemminkin ei toivottu. Nää on välillä jotenkin tosi noloja ja tää on kulttikamaa, etenkin siksi, ettei tässä ottelussa edes ollut selkeää häviäjää . Ainoastaan luonteva haastattelija pehmentää tunnelmaa jotenkuten tavalliselle tasolle.
