Sir Patrik V. kommentoi mielenkiintoisimpaan kysymykseen haastattelussa; kovasti pitävänsä Tapparan sisäisestä kurista.
Sanoi suoraan että rutiinitasoa ei hyvksytä joukkueen sisällä harjoituksissa tai kun sekin rutiiniharjoitus tulee, niin silloinkin harjoitellaan paremmin kuin vastustaja rutiinitason harjoituksessaan, P Virta tiesi mihin on tulossa, mutta yllättyi positiivisesti kuinka vaatimustaso on vielä kovempi mitä on odottanut.
Kiittäkäämme Korven Ranea hän on lanseerannut / myynyt edellämainitun kultturiin Tapparalaisuuden peruskallioksi, siten että, se on ostettu Tapparan DNA:han. Rane toteutti sitä harjoittelukilpailun voittoa muihin verrattuna jo Nummi Kallun aikoihin, ollessan siihen aikaan ns. kakkosvalmentaja. Ranehan esim. ne kesäreenit veti, ei Kallu N. näin kuultuna jo pois nukkuneen meidän huippu MV:n Leppäsen Antin mukaan.
Tässä kun katselen peliä tallenteelta, niin kyllähän tuo kiekon siirrelty, eri variaatioilla tapahtuvat lähdöt - tästä hyvä esimerkki 2.erän lopulla oleva kolmosen toiminta - Beeman eli Charles ottaa volttilähdöt omalta alueelta, pystyyn pakilta Otolle, joko jättää sen ykkösellä vauhdilla tulevalle Beemanille, ja hän polkee laidalta puoliläpi, yhdellä kädellä veto.
Jos ykkösen toiminta oli kauden ekoissa peleissä timanttia, niin tuo kakkosen toiminta hivelee eroottista kyllä.
Kuten Jukkakin sanoi, että vähän tulee sitä nätin nätin nätin nättiä. Ja tässä pelissä ajoittain vauhtia aika paljon, ei pysy aina kiekko matkassa
Erittäin syvällinen komentti ja mielenkiintoinen näkökulma JR:ltä “kiekko ei pysynyt vauhdissa mukana”, mustavalkoisesti tulkittuna pelaajien taitotason vauhtikynnys ylitettiin.
Esim. erittäin kovassa vauhdissa vaikka niinkin yksinkertainen asia kuin käännös takaperinluistelusta etuperinluisteluun ilman kiekkoa, menee väärältä puolelta = esim pakki kääntää selkänsä kiekolle, mitä ei pitäisi tapahtua, esim. näin on käynyt Tapparan vaihtoaitiossa seisovalle valkulle, pelas numerolla 55. Silloin vauhtikynnys ylittyi selkeästi verrattuna taitoon, tosin MM-kisoissa ja joskus harvoin Liigassakin.
Mutta mielestäni SJL (=Suomen Jääkiekkoliitto) teki aikoinaan karmean virheen, NuoriSuomi ohjelman kanssa ja siitä tulleen perinnön myötä, ns. kynäämistä kiekolla kovassa vauhdissa juonikkaasti ei harjoitettu, johtuen liiton säännöistä pelin suhteen. Häirintä / taklaukset kiellettiin, ja ahtaan tilan laukaukset (puolilämärit), ne junnuvalmentajat jotka ovat tätä ns. nuorisuomiyhteisön tuoteita, eivät hokaa perusasioista riittävästi. Itse koin sen saman kun meille tuli Matti Alatalo Tapparan junnuvalmennuspäälliköksi, Matti toki veti viimeisten virtausten mukaan valmentajakoulutusta, mutta unohtui kamppailutaitavuus, alivoimaisena pelaaminen tavallaan perustilanteet 1 vs 2 tai 2 vs 3 tai jopa 1 vs 3 tai äärimmillän 1 vs 4, jne pelaaminen nimenomaan junnuharjoittelusta ja nimenomaan kovassa vauhdissa.
Rane kertoi aikanaan että Neukut harjoitteli niinkin että hyökkääjä sai ottaa vauhdin päädystä sitten tuli vastaan pelaajia punaisen alta eli 1 vastaan 1 ja 2 ja 3 ja… Mihailovi veti vissiin 7 nippuun ennekuin se saatiin pysäytettyä, herra nro 8 oli sitten liikaa.
Edellä mainittu on selkeä paineensietokykyharjoite, mutta kyllähän siinä on kiekkokin kesytettävä vauhdissa niin että lötä pysyy lavassa.
Tuo harjoite voi kuulostaa järjettömältä, mutta niinhän mekin höntsäiltiin pihakentillä esim Hämeenpuiston yläpäässä, lähellä Näsinkalliota oli kaupungin jäädyttämäkenttä, Amurin rajalla. Löki Laksolaa vastaan pelattiin 8 vs 1, koska Löki oli niin ylivoimainen ja Löki halus pelata niin, ettei ollu liian helppoa, pihapeliviihdettä parhaimmillaanhan se oli.