“Katse eteen ja suupielet ylöspäin
Teen vastoinkäymisistä voimaa
Katse eteen ja suupielet ylöspäin
Antaa tulla, kestän kyllä, periks en tuu antamaan”
Näin lauloi Elastinen areenassa ja taisi olla samainen vai seuraava vaihto kun tehtiin maali. Tämän biisin kun kuulin niin tiesin että tätä me tarvitsimme
Oli edelleen heikko peliesitys, mutta tahdolla ja pienellä onnella raavittiin 3 pistettä. Toivottavasti joukkuetta helpotti henkisesti (saman verran kuin palstaa).
Huomenna Nordikselle paikanpäälle. On hieman eri fiilis ja odotukset kuin parisen tuntia sitten.
Rautiainen ehdottomasti pidettävä tossa Tanuksen kanssa! Saivat hyvää mylläkkää, kakkosketjua ei tän illan esityksellä tartte rikkoa kunhan Puhakkakin sais onnistumisia. Kolmonen muodossa Quenneville-Räsänen-Kempe on ihan hyvä missä liikettä löytyy mut myös fyysisyyttä. Kempe-Quenneville antaa kovia passeja peleissä muutenkin niin ehkä voisivat soveltua toistensa kanssa kun kyky vastaanottaa syöttöjä on parempi, Räsänen tossa sitten se puolustavampi kaveri .
Kaksi asiaa lämmitti minun sydäntäni eniten tänään. Se, miten kannatus vain voimistui vaikka tuli takaiskuja, ja peli näytti menevän taas päin helvettiä.
Sekä vaihtopenkin reaktiot maalien jälkeen. Kyllä noita jätkiä sittenkin taitaa kiinnostaa pelata tälle logolle.
Kyllä on jumalauta hienoa olla tapparalainen. Vaikkakin kyse oli “ainoastaan” Sportin kaatamisesta, niin ei ole parempaa tapaa lähteä viikonlopun viettoon kuin tämä.
Oli hirveää kaksi erää, mutta sen yhden maalin tarvitsi, että kääntyi. Hieno oli Halloranilta ja ansaitusti kolme tähteä. Nyt oli pomput kohdillaan loppuerässä.
JQ varmaan sai nyt kenkää ykkösketjusta. Rautiainen siihen ja Kempen kanssa JQ kolmoseen.
On se kyllä outo laji, että tuli yksi komea yksilösuoritus, vuoden about ensimmäinen onnistunut harhautus ja hieno maali, niin välittömästi sen jälkeen yhdenkään pelaajan ei ollutkaan enää pakko lyödä kiekkoa vain takaisin syvälle ja kierittää alibikiekkoa pitkin ränniä, vaan sitä otettiinkin kiekon kanssa askel tai kaksi keskelle tai annettiin siihen kolmen metrin päähän pieni syöttö lapaan ja ruvettiin pelaamaan taas sitä peliä.
Erikoista mutta ihanaa. Kunhan se nyt kantaa sitten jatkossakin. Ei parane unohtaa että 45 minuuttia tänäänkin oli kuitenkin ihan täyttä paskaa. Tai siis pitääkö se nyt sit unohtaa että voi pelata hyvin, ihan sama. Pelatkaa vaan hyvin!
Vika vartti oli kyllä herkkä hetki. Kaasua painettiin ja kuin taikaiskusta äijillä oli taas itseluottamusta vaikka muille jakaa. Veri maistettiin ja veri juotiin! Eikä edes haitannut, että vastustaja sai pelin tasoihin ja 3 min jäljellä ylivoimaa. Toi varsinaisen voitto vielä kruunaa tämän nousun!
Huomenna sitten toivottavasti alusta asti samaa, tähän lapsenomaisesti nyt uskon ainakin