Aika moni asia loksahtaa kohdilleen myös retrospektiivissä. Ei painanut jalka, vaikka aikamoinen ottelusuma takana. Aikamoista.
Kyllä se @ljpp esiin tuoma havainto on ollut aika solidi, että jos on veikannut Tapparan kuntohuipun ajoittuvan CHL-peliin, niin on aika poikkeuksetta osunut oikeaan tällä kaudella.
Eikö @ljpp ollut skeptinen tälle teorialle ja suhtautui ”antaa tuloksen näyttää”- periaatteella? ![]()
Upea suoritus tämä oli kyllä myös fysiikkavalmennuksen ja jaksamisen puolesta. Taisi olla melkoisia haasteita, osa jopa ennalta arvaamattomia.
Pärmäkosken vastuualueeseen kuuluvat yleisurheilun teholajit eli hypyt, heitot sekä juoksujen pikamatkat, paini, uinti, golf sekä autourheilu. Hän on myös työparina muiden huippu-urheiluvastaavien kanssa tenniksessä, judossa, jääkiekossa sekä salibandyssa.
”Tehtäväni on sparrata lajiliittoja huippu-urheilua tukevissa prosesseissa. Lajeja taas johtavat lajiliitot, joiden työtä huippu-urheiluyksikkö tukee. On tärkeää yhdistää tietoa. Erittäin merkittävää on valmennuskeskusten, urheiluakatemioiden, Kihun (Huippu-urheilun instituutti), lajiliittojen, seurojen sekä muiden urheilun sisällä olevien osaamisen käyttö.”
En tiedä onko ollut jo pitkään, mutta osui silmään Tapparan joukkuelistalta, että fysiikkavalmentajana aloittaa ensi kaudella Marko Haverinen. Aiemmista uutisointien mukaan Haverinen on kuitenkin jo pari vuotta ollut mukana testauksien yms. muodossa. Haverinen näyttäisi edelleen jatkavan myös Varalassa testauspäällikkönä.
Tästä uutisoitiinkin keväällä. Käytännössä roolitus jatkunee melkein samanlaisena kuin aiemmin (Pärmäkoski/ Karjalainen), mutta nyt Haverinen ottaa Pärmäkosken roolia. Muitakin hienosäätöjä käytänteissä ollaan voitu tehdä.
Tappara 2.0 lähestyy kohti kevättä ja viime aikojen henkisten lukkojen lisäksi kapteeni Rauhala mainitsi ihan reippaasta harjoittelusta joskaan ei tappioita sen piikkiin laittanut.
Mikä on palstan asiantuntija @Vekki-Keke analyysi mentäessä kohti pudotuspelejä? Miltä tekeminen fyysisen puolen näkökulmasta on näyttänyt aikana jälkeen Pärmäkosken ja Tapolan? Miltä painotukset ominaisuuksien suhteen vaikuttavat (kestävyys-räjähtävyys) ja pystyykö edelleen selkeiden indikaattoripelaajien kautta näkemään missä mennään?
Tänään taas vaihdettu muutama sana Tapparan fysiikkavalmennuksesta. Kovasti tuntuu tämä tuttuni arvostavan. Haverista kutsui termillä “professori” ja positiivisessa mielessä.
Piti ihan mahdollisena, että Tapparassa on vedetty todella kovaa kevättä ajatellen.
Aika näyttää miten onnistuvat.
Toivottavasti tämä rauhottaa palstaa. Anonyymiteetin takana annetut tunnustukset sitä nimittäin ei ole tehneet. Tosin, kukaan ei ole minua professoriksi nimitellytkään.
Mutta Haverisen mielipidettä on helppo kompata. Minä (ja miksei hänkin ) voidaan olla väärässä eikä huippukuntonkaan takaa mestaruutta välttämättä. Mutta muuten minulla on kutina ollut hetken. Paranee käydä näyttämässä.
Tavallaan vielä siksi annan näille painoarvoa, kun tämä henkilö on itse valmentanut aika korkealla tasolla joukkuelajissa.
Siksi olenkin häntä ja edeltäjäänsä Pärmäkoskea kehunnut täällä vuolaasti. Hyvissä käsissä Tappara on ja sitä olen täällä koittanut vakuutella - tiede edellä mennään ja sen vuoksi myös linjaukset saa minulta vuolaita kehuja.
Ja tottakai pitää antaa tunnustusta tosielämän kontakteille ja ihmisille, jotka ovat alansa huippuja. Kunpa vaan useampi osaisi nauttia tästäkin kyydistä ja luottaa tuloksen tulevan vielä ![]()
Jos kuulin oikein, olisi KirvesCastissa mahdollisesti lähitulevaisuudessa mahdollisuus kuulla myös fysiikkapuolta. Sitä on kuulemma paljon toivottu.
Sellainen huomio KirvesCastista nostona, että Vähä- Ruohola aika kivasti otti kiinni siihen kokonaiskuormaan ja uuden pelitavan vaikutuksesta tähän. Myös siis treeneissä on pelitavan myötä tekemisen tempo noussut (ennekään ei ole siis löysäilty, mutta kovempaa pelitempoa ei voi pitää jos ei harjoittele niin) joka puolestaan lisää myös kauden aikaista kokonaiskuormaa, joka tulee huomioida. Oma tulkintani tästä on se, että tällainen havainto tehtiin kauden aikana jossakin kohtaa käytännössä.
Eli siis edelleen läpi organisaation meillä tuntuu olevan syy-seuraus -suhteet tiedossa ja nyt hankitut pelaajat tukevat ominaisuuksiltaan tosiaan vallitsevaa pelitapaa joka ehkä siten saattaa jossakin vaiheessa näkyä edullisesti vaikkapa menneeseen kauteen.
Voin ehkä retrospektiivissä myöntää, että Pärmäkosken jättäytyessä pois, mietin, tuleeko tähän puoleen notkahdusta pelitavan muuttuessa, mutta hyvin on Arvonen/ Karjalainen onnistunut masinoimaan painopisteet kuntoon eikä esim. pelillinen suvanto ollut hirveän pitkäkään. Silti pleijareissa oltiin kyllä varsin iskukykyisiä, kun pelikuorma ja rivistö alkoi olemaan vertailukelpoista illan vastustajaan. Runkosarjassa kun treeniblokit ja kokonaiskuormat pelirytmeineen vaihtelee niin, ettei yksitäisen pelin perusteella voi illan vastustajasta aina vetää kovinkaan syviä johtopäätöksiä.
Toisin sanoen reenijumi on ensi vuonna(kin) ihan täysin validi selitys huonoille otteille eikä pelkkä palstatotuus. ![]()
Vaikka kirjotatkin pilke silmäkulmassa, mä toistan edelleen, etten palstan (tahallsen?) väärinymmäryyksen takia tykkää käyttää sanaa treenijumi- se vie treenimetodit 80-90-00 - luvuille. ![]()
Tappara tulee jatkossakin olemaan toisinaan kuormittuneempi kuin illan vastustaja tai muu oma yleisilme. Tämä siksi, ettei 3kk treenillä voi käytännössä koskaan olla 9kk huippukunnossa. Eli ns. nykyaikainen treenimuoto on blokkiperiodisaatio, jossa kokonaisuus rakanetuu on/off ice erilaisista pienemmistä tavoitekausista.
Rike sanoi jossain fysiikkareenistä, että hyvää ei kannata muuttaa, mutta jotain hienosäätöä (tweak) tehtiin räjähtävyyden suuntaan viime kaudelle.
Ammattitaitoiset fys. valmentajat osaavat tehdä muutoksia haluttujen pelitavallisten muutosten osalta ja ehdottaa niitä sitten päävalmentajalle. Iso kuva säilyy samana, mutta kyse voi tosiaan olla painotuseroista.
Vaikea ulkokehältä ihan kaikkea edes havaita vs. historia, koska peliesiintymä joukkueella oli hyvin erilainen.
Rane on tosin itse sanonut, että Tahdon Portaissa haettiin nimenomaan sitä tahtoa, eikä niinkään fysiikan kehittymistä.
Maksimikestävyys on aina tahdon asia. Mutta tällä kirjoituksessani viittasinkin siihen, että perusteet eivät ole kadonneet mihinkään - tietoisuus kyllä.
Tarkoitan siis, että kasarilla (miksei 90- sekä 00:kin vielä) osa käytetyistä treenimetoidesta oli varsin osuvia, mutta volyymit tahi frekvenssit herkkyyskausineen ei hirveästi muodissa olleet.