@Wrathchild @bastardo Perstuntumalta Liigasta vietiin enemmän huippuosaamista pois kuin tuotiin sisään. Lisäksi tällä kaudella sarjaan osallistuu yhden sijasta kaksi joukkuetta, jonka rosterit eivät yksikertaisesti ole sarjan vaatimalla tasolla (HPK, SaiPa).
Mutta tällähän ei sinänsä ole merkitystä ketjun aiheeseen, kun edelleen riittää parhaus paikallaolevista.
Hyviä poimintoja. Ja johdetaan nyt 12 ottelun kuntopuntaria, vaikka peli ei toimi yhtään. Onhan Tapparalla ongelmia mutta, on niitä muillakin.
On ongelmia ja kyllähän sen nyt tällainen tyhmempikin huomaa, kun viikonlopun aikana menee 10 omiin. Mutta otanta alkaa olemaan niin iso (=koko kausi), ettei tuo joukkue ja sen tekeminen yksinkertaisesti voi olla umpisurkeaa, koska tulos on kestänyt syyskuusta helmikuun lopulle.
Playoffit sen sitten näyttää, että ollaanko me toissakauden Jukurit, triplamestari, vai jotain siltä väliltä.
Tapparalla on kuitenkin tiukoissa paikoissa hyvin ollut tällä kaudella henkisiä voimavaroja; muita paitsi Ipaa vastaan. Tämä on yksi haaste jatkossa; monin tavoin Ipalla on ennakko-ote Tapparasta. Toinen haaste tulee puhtaasti lähihistoriasta: aika monta Lukko-ja HIFK-sarjaa on voittoina vyöllä mutta joskus kaikki sarjat katkeavat. Näillä tekijöillä voi olla ohutta ja piilevää vaikutusta mentaalisiin asetelmiin tulevissa sarjoissa. Efektiivinen haastaja-asema on yleensä erittäin hyödyllinen mutta paikallispelisarjassa en oikein tiedä.
Peliesityksiin vaikuttaa varmasti kumulatiivinen loukkaantumiskierre; vaikka nykyiset poissaolijat olisivat rosterissa voi olla fyysisessä potentiaalissa vajetta poffien alkaessa. Alkukaudesta, jolloin fyysinen tilanne varmaankin oli optimaalisin, Tappara suorastaan lensi voitosta voittoon ja flow oli käsinkosketeltavaa. Nyt näin ei enää ole ollut.
Pelin koheesio ja selkeästi tunnistettu puolustuspelivalmiuden vaihtelu ovat huolestuttavia pudotuspelejä odoteltaessa. Kuten tunnettua, tähän pudotuspelisarjat yleensä ratkeavat.
Eikös Lukko katkaissut mestaruuskaudellaan sen putken? HIFK:ta vastaan hallittu pitkään, yhtä pronssipeliä lukuunottamatta. Ilves ollut runkosarjoissa kanto kaskessa. Vika peli tällä kaudella kiva nähdä, silloin todennäköisesti molemmilla hävittävää, niissä paikallisissa Tappara ollut vahvoilla.
Joo; Lukko oli rosteriltaan silloin ylivoimainen ja sen peli oli varmasti voittavaa, meillä oli monella tapaa vaikea kevät ja tulos ei tainnut yllättää ketään silloin. Ei historiat ja muut selkeissä asetelmissa niitä käännä. Kyllä ja tuo historian merkitys on ristiriitainen, koska se ei tietenkään suoraan tarkoita yhtään mitään. Lähinnä se on alitajuinen sytyke altavastaajalle (sarjoja hävinneelle). Mutta kiinnostavaa silti. Kyllähän tuo Tapparan uudistuminen on jotakuinkin hallitulta vaikuttanut, rajoitteistaan huolimatta, nimenomaan siksi kun se tehtiin vapaaehtoisesti, ei pakosta kuten melkein aina suuri muutos tapahtuu. Sinällään tuollainen järjestely edellyttää hyvää itsetuntemusta ja historian tuntemusta, millä tässä viittaan 80-luvun dynastian romahtamiseen. Tuollainen ymmärrys ei ole itsestäänselvyys, kaukana siitä.
Ilves on käyttänyt Tapparan muutosta hyväkseen ja panostanut kaikin tavoin oikea-aikaisesti. Sinällään olisi herkullista päästä Ilvestä vastaan pudotuspeleissä haastaja-asemista.
Pelin täytyy olla jengoillaan keväällä, kun pudareita aletaan pelaamaan.
Hyvä runkosarja ei tainnut auttaa Jokereitakaan silloin, kun lähtivät puolivälierissä Kerhoa vastaan lauluun. Oliko peräti 0-4?
Tämän pointti oli se, että hyvällä runkosarjalla ei ole mitään tekemistä, jos pakka leviää puolivälierissä. Tämä oli lähellä viimeksi paikallis-puolivälierissä.
Tappara johtaa kymmenen pelin kuntopuntaria. Kai se peli tuloksellisesti on ihan hyvää. Jos peli ei riitä keväällä, ei tässä vaiheessa mitään hokkuspokkustemppuja tehdä.
Aiheen ohi, milloin Jokerit noin rumasti hävinny HPK:lle?
Tappara syttyy perinteisesti tosi paikassa. Kovasti on puhetta pelaajien toimesta runkosarjan voittamisesta ja kuinka taistellaan jne. mutta vieläkin näkee kuinka vastustaja määrittää suoritusta. HIFK:ta vastaan viikko sitten oli uhrautuva “tilliliha” Tappara ja tämän viikon otteissa taas kovin haluton ja hieman sekava Tappara (silti 10 tehtyä maalia).
Pitää myös muistaa tilanne missä koko kauden on pelattu…
Ei taida olla yli viittätoista peliä missä olisi paras kokoonpano ollut käytössä ja silti taistellaan runkosarjan voitosta. Loukkaantumiset ei tietenkään saa olla, näin isossa organisaatiossa, mikään tekosyy mutta varmasti näkyy pelaamisessa ainainen ketjujen pyörittely. Joukkueen terveystilanne tuokin itselle sen positiivisen olon että, pitkältä keväältä (taas) näyttää. Sillä melkoisen suorituksen saa vastustaja(kuka tahansa) ensimmäisellä kierroksella tehdä jos meinaa että, Tappara ei tällä kaudella mitalista pelaa.
Ennakkosuosikki mestaruuteen mielestäni Tappara ei tällä kaudella ole mutta, ei se myöskään mikään suuri yllätys ole.
Kyllä, mutta pitää ottaa huomioon että noista 10 pelistä vastustaja on kaksi kertaa ollut top6 joukkue loput sitten alempana sarjataulukkoa.
Juu. Koko kauden otannalla Tappara väkisin voittanut myös top-6 joukkueita. Ja kuten Vaasassa nähtiin, paskojakin vastaan pitää pelata voittaakseen. Kohta alkaa tulla niitä koviakin vastaan, ehkä se kertoo enemmän.
Joo nyt on mukava nähdä, kun tulevalla parilla viikolla tulee todellisia tasonmittareita vastaan, niin nähdään missä mennään.
2014 Kerho veti 10 ottelun voittoputken jonka aikana eteni säälistä jatkoon ja pudotti Jokerit siinä sivussa. Aika kova temppu, mutta osoittaa myös siitä, että jos tähdet ovat kohdallaan ja putki osuu oikeaan kohtaan keväällä…
On varmaan monta kertaa mainittu palstalla, mutta sanonpa kuitenkin. Kunhan saadaan sairastupa tyhjäksi ja koko rosteri kasaan, niin onhan meillä ihan kilpailukykyinen joukkue. Toki vaatii hitsautumista vielä, kun ketjut on koko ajan vaihtuneet.
Manun sanoin, kyl se siit sit.
Sairastupa on semmonen paikka, jossa on aina porukkaa.
Joo, näinhän se yleesä on. Joskus toivoisi ettei ne ihan kärkiukot aina olisi pois kokoonpanosta.
Loukkeja tulee muillekin ja pudotuspeleissä ei pienistä sivuun jäädä. Tappara kestää jopa hyvin yksittäisten pelaajien poissaoloja ja harvempi jätkä on korvaamaton.
No kukakohan on? Ilves? Tappara on vasemmalla kädellä (sori vasurit) voittamassa runkosarjaa aivan ailahtelevalla pelillä/asenteella. Kiva jossei jostain suunnasta tule painetta, mutta itse en näe tuplamestaria suurempaa suosikkia voittamaan valitettavan heikkotasaista sarjaa.
Jos luin oikein tuota otteluohjelmaa niin Tapparan rästi pelit on Lukko, Kärpät ja Pelicans. Eli mikään itsestäänselvyys ei tuo runkosarjan voitto ole vaikka etu Tapparalla onkin.
Viime kaudella olin ennen playoffeja sitä mieltä että, Tapparaa ei kukaan voita neljää kertaa ja näin se lopulta oli.
Nyt uhkakuvia on paljon enemmän…
Terveystilanne, erityisesti puolustukseen muutaman avainpelaajan (Vittasmäki, Leskinen) kohdalla olisi katastrofi. Samaa voidaan sano Heljangon kohdalla.
Pelitapa on sen verran kuluttava että, pitkät sarjat kuluttavat aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Kuinka kestää mentaalinen puoli väsymystä? Peräkkäiset pelit runkosarjassa ovat olleet vaikeita…
Tarina. Tällä kaudella tarina puuttuu… ei ole CHL: n voittoa tai Vellu Pohjosen viimeistä kautta mistä seura voi ammentaa voimaa.
Siksi sanon että, nyt on Ilves suurin mestarisuosikki. Liiga historia paras kausi vierasjoukkueena. Lasse Laukkanen, joukkue, pelitapa. Siellä on kaikki edellytykset. Tappara voitti ensimmäisen Tapolan ajan mestaruuden runkosarjan sijalta 3 .
Hyvä kiteytys ja kahdesta ekasta bulletista olen samoilla linjoilla mutta tarinapuolesta olen eri mieltä. Sekä meidän että Ilveksen osalta.
#72 on meidän kopissa jo yksistään aika kova tarina. Puuttuvan mestaruuden jahtaaminen värikkäiden käänteiden jälkeen ja päällä oman rakkaan seuran paita. Aika isohko tarina imo.
Ilveksessä taas on kaikki tarinan ainekset kasassa mutta onko tuo heille aidosti voimavara? Vaikka Pendon keittiöpsykologin taitoja ylistetään niin näen aika ison riskin siinä että tuo tarinapuoli naapurissa menee yli tai väärille jengoille sitä kautta että aletaan pelkäämään häviötä enemmän kuin hakemaan voittoa. Nostaisin naapurissa henkisen puolen paineet isoimmaksi haasteeksi mestaruuden tiellä.
Tapparassa itsellä kalvaa semmoinen intuitio että vaikka pisteitä ropisee niin porukka ei missään vaiheessa omaan silmään ole näyttänyt ja tuntunut mestarilta. Aiemmilla kausilla on ollut niin vahva luotto siihen että neljää kertaa ei hävitä - nyt taas tuon osalta fiilispohjalta ollaan hyvässä mutta myös pahassa arvaamattomia.
Silti väitän että Tappara ei ole kiva vastustaja kenellekään kunhan vaan soturi Savinainen parsitaan kasaan ja vältytään muilta uusilta loukeilta. Meidän jätkillä on niin valtava menestyksen kulttuuri takana että vaikea nähdä merkittävää mailanpuristamista isossa mittakaavassa.
Tiivistäisin tamperelaisittain asetelmat seuraavasti:
Tappara: rutiini ja kulttuuri kantaa, mutta riittääkö peli?
Ilves: peli kantaa, mutta kestääkö kasetti?