Ensimmäiset peliesitykset on muutaman nurkan takana, joten kait tätä ketjua voi jo käynnistellä. Teema tulevalle kaudelle on neljännen metsästys taglinella “jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä ja oranssia”.
Omat odotukset Grönborgin ykköskaudelle oli vaikeudet. Vaikeuksia ehkä nähtiin, mutta ne eivät estäneet mitään. Oltiin jopa yllättävän menestyksekäs. Tykki syksy kantoi runkosarjan ykköstilaan, vaikka vuodenvaihde olikin vaikea. Tähtäin oli jälleen vahvasti keväässä ja tuloksena oli tunnetusti mestaruus.
Tässä kohtaa en kaudelle osaa ladata pelkoja. Aikas avoimin mielin kohti peliesityksiä. Vähän samaa nostettiin esiin saunan lauteillakin. Parissa ketjussa on pelätty tulevia tehtyjä maalimääriä.
Grönborg-kiekon hyökkäyspeli ja ylipäätään pelitapa on jalostunut ja ovet paukkuen tulee sellainen joukkue, että heikompaa, kuin vahvempaakin hirvittää.
Tämä jos joku on nyt se kausi kun käy vähän hassustija tiputaan top 4 ulkopuolelle. Alkaa ollan melkoinen tilastoepätodenäköisyys, ettei kertaakaan edes vahingossa olla tuon rajan ali tiputtu sitten 2012… Toisaalta. Me ollaan Tappara. Mut silti, jokin etiäinen tuolla piemeässä takana aivoissa minulle kuikuttelee tälläistä. Kuikutelkoot vaan, kunhan Tapparaaa pysyy Tappaarana.
Itseäni ehkä askarruttaa pakisto ja maalivahtiosasto, kuinka noiden pelit lähtee sujumaan, koska vaihtuvuus on ollut melkoista. En nyt silti huolissani olisi tuosta, mutta Heljanko oli aikamoinen muuri parin edellisten kausien aikana.
Nuorten näyttöjä tietysti sitä odottaa taas kovasti, näin se on joka syksy ollut.
Porista huutelen, mutta uskon, että Tappara on vahvasti kiinni runkosarjan ykköspaikasta tulevallakin kaudella.
Mutta uskon myös sen, että se on vahva kolmen kauppa. Tappara, Ilves & Kärpät tulevat enskaudella taistelemaan runkosarjan voitosta tiukasti.
Se, että meneekö se sitten kenelle hyvänsä on loppujen lopuksi maalivahdeista kiinni ja siinä mä ite kallistun vähän Tapparan puolelle. Ilves jää toiseks ja Kärpät kolmanneks, mutta edelleen puhutaan ihan 2-4 pisteen eroista.
Melkoista sekoilua tähän asti. Mutta en oo huolestunut, jollei tämä sitten jatku vielä silloinkin, kun seison Nokia-areenan kotipäädyssä ekoissa liigapeleissä onnenkalsarit jalassani.
Sen nämä Suomen joukkueiden CHL-matsit näyttäisi osoittavan, että Liiga on (kuten luvut ja palkkatilastotkin näyttää) tippunut kyydistä vertailussa muihin euroliigoihin. Oltiin ihan lähimenneisyydessä kuitenkin aika paljon edellä esim. Tsekin liigaa. Kotipeleihin Hakamettään jää paljon parannettavaa.
Juurihan me voitimme mestaruuden CHL:ssä. Toissa päivänä voitimme Prahan, en nyt olisi niin huolissaan tästä. Pardubice nyt vain oli kova ja erittäin laadukas nippu, menevät pitkälle. Kyllä myös kotietu vaikuttaa, kun ei ole Sinioranssit tukena
Mulla on vähä sellanen kutina, että syyskuun alussa peli ei ihan kerro vielä kaikkea. Tietysti on ikävä, jos alkukauden tötöily kaataa ajatuksen chlstä, mutta me on yleensä alettu pelaan vasta maaliskuussa. Se riittää ainakin mulle
Mun mielestä ollaan. Toi Grönborgin pelikirja on vähä tommone et alku kaikilla hakemista. Mut pistetään vaikka molemmat viimevuoden finaalimodeen, niin uskon että Kirvesrinnat kävelee voittajana ulos.
Aika paljon joukkueesta on poistunut kokemusta. Mm-kultaa voittaneita ja muita kokeneita pelaajia. Vastaavaa ei ole tapahtunut menestysputken aikana vaikka vaihtuvuuttakin on ollut.
Tilalle on tullut pelaajia, jotka yrittävät nousta Liigassa johtavaksi pelaajiksi. Se että pelaat Tapparassa ja sinusta tulee johtava pelaaja ei ole mikään automaatio, se vaatii pelaajalta aivan helvetisti.
Vähän turhaa ylimielisyyttä ilmassa tällä hetkellä ja samalla vastustajan aliarvioimista.
Tämän päivän surkean pelin syyksi on aivan turha hakea tekosyitä. Haalarit niskaan ja hommia pitää painaa niska limassa.
Tuossa jengissä ei ole tällä hetkellä sellaisia staroja, joilla olisi varaa vetää selät suorana vaikka kuinka olisit pelannut aiemmin Lehterän tai Levtchin kanssa.
Kannattaa muistaa että on todennäköisempää olla voittamatta mestaruutta, kun voittaa se.
Me on ny kolme kertaa se voitettu, eli mikään ei puolla neljättä.
Kunpa kaikki sen ymmärtäis
Pitkälti samoja pelejä on katseltu, joskaan en vielä lähde yksilötason arviointeihin. Harjoituspelien ja CHL:n alun otannalla ongelmakohta on ollut hyökkäyspelin tehokkuus. Tapparalla näyttäisi olevan hyökkäyslueen hyökkäyspelaaminen aika vaiheessa vielä. Joissain otteluissa oli havaittavissa orastavaa pyrkimystä murtautua keskustaan nopeilla lyhytsyötöillä, mutta nyt parin pelin ajan paikat ovat olleet hyvin vähissä. Avainpelaajissa on isoja muutoksia, sekä merkittäviä poissaoloja. Nyt ei vanhasta muistista Levtchi ja Kemiläinen ala virkkaamaan jotakin.
Pardubice matsin jälkeen näytettiin laukaisukartat ja se tuki näkemystäni - kovin vähän oli mitään ykkössektorilla. Tämä on ollut sellainen vuosia toistuva tilastopiirre, jo Tapolan ja Rautakorven aikana, mikä nousee esiin vaisumpina iltoina. Pardubicea vastaan oltiin pelin virtauksessa ottelun alkupuolella ihan kohtalaisesti kiinni, mutta peli kuoli hankalasti ajoittuneisiin maaleihin.
Grönborg on haastattelujensa mukaan prosessimies, kuten edeltäjänsäkin. Hyvin erilaisella sapluunalla aloitetaan kuin vuosi sitten ja touhuun on tullut aimo annos lisää kiekkokontrollia. Oletettavasti nytkin on käynnissä prosessi, jossa asioita hierotaan kuntoon palanen kerrallaan. Kausi jatkuu ensi viikolla ja kahdessa sarjassa pelaaminen tuottaa heti aika tiiviin otteluohjelman. Eiköhän näissä peleissä ala taas näkymään uusia juttuja. Mielenkiintoista on myös nähdä millaisessa viritystilassa sumaan lähdetään - päävastustajiakin on tarjolla.
Mä vastaan Pardubice-matsin jälkeen tänne, kun kertan @ljpp mut tänne tägäsit - pyrin pitämään yleisellä tasolla.
Itse näen, että olemme juuri tässä prosessissa viime kautta edellä, missä vastaan asettuu ensin (muistaakseni) Aalborg ja Belfast. Alkusyksyn CHL-matsit siis meni vähän hapuillessa viime vuonnakin - ja nyt vastus on kovempi.
Moemmmissa nyt nähdyissä matseissa ongelmat olivat saman kaltaisia. Itse näen, että tosiaan pelievoluutiota ollaan kehitetty enemmän kiekolliseen suuntaan pienpelillä. Prahaa vastaan toimi, mutta napsun verran jämäkämpää Pardubicea vastaan tuli vähän liian kiire tai tukitoimet eivät olleet aivan riittäävällä tasolla. Näin saattaa käydä.
Hyökkäysalueella peli puuroutuu ja siksi paikoille ei päästä. En ole huolissani, koska sama toistui viime kaudella ja toisaalta sitten keski-alueen ylitys sujuu, ongelmat alkavat sinisen ylityksen jälkeen ja odotan asiaa korjaantuvaksi kyllä.
Pardubice oli tähän hetkeen liian kova. Iso ja jalkava (Tapparaan verrattuna) sekä taitava. Tosin, jos edelleenkään mitään fyysisestä puolesta ymmärrän, niin Tappara lienee vetänyt ainakin Pardubicea erilaisemman treenijakson. Tämä siis käänsi entisestään asioita kallelleen kotijoukkueelle.
Merkkausvirheet, tehottomuus ja eri allatopituudet ovat tässä kohtaa melko ymmärrettäviä asioita. Ne korostuu, kun vastassa on ammattijoukkue. Itse oli hämmästynyt Pardubicen tasosta ja ns. epätsekkiläisyydestä.
@ljpp : pelaajasuhdanteet tosiaan vielä vaihtuvat, mutta kunhan intouduin arvioimaan mielikuvani (positiivisen kannalta) koska niin monta pelaajaa oli toisaalta uutta Tappara-nutussa kentällä.
Tämä joukkue tulee itse maksamaan omat kasvukipunsa matkalla kohti kevättä ja tähän matkaan verrattuna en näe suoraan isoja uhkakuvia, miksemme voisi menestyä. Mestaruutta ei kukaan edelleenkään voi luvata vaikka se tavoite jälleen onkin.
Piti tarkistaa miten viime kaudella homma eteni. Siis CHL:n parin rankkari voiton lisäksi tehtiin jokaisessa pelissä 4-6 maalia. Ainoa poikkeus Skellefteå peli, joka hävittiin vaikka tehtiin 3 maalia.
En kyllä nyt näe ihan suoraa yhteyttä tämän hetken ongelmiin.
Mutta tosiaan kyse ei ole mistään sellaisesta ongelmasta mistä ei voisi päästä yli. Joukkue on vain täysin erilainen suhteessa viime kausien joukkueisiin.
