Myös mobiilivarmennetta on mahdollista käyttää huijauksissa:
Helsingin poliisilaitos tiedotti viime viikolla, että sillä on tutkinnassaan tapauksia, joissa mobiilivarmennetta on käytetty huijauksissa. Joissakin tapauksissa uhrien nimissä on nostettu luottoa yli 10 000 euroa.
Paska otsikko, datat ei siis jutun mukaan ole turvassa EU-palvelimilla, mutta tuo tuskin on kenellekään ylläri:
Proton profiloituu entistä vahvemmaksi vaihtoehdoksi jenkeille:
Onko kukaan käyttänyt android puhelimissa maksullisia tietoturvapalveluita, Telialta, Elisalta, F-secure, tms.?
Mitä näillä palveluilla käytännössä saa?
Haittaohjelmat ja tekoäly:
Kyberturvallisuusyhtiö ESET kertoo löytäneensä ensimmäisen tekoälykielimallin avulla toimivan kiristyshaittaohjelman. Löydetty ohjelma kulkee nimellä ”Promptlock”. Se käyttää Chat GPT:n avoimen lähdekoodin versiota gpt-oss-20b Ollama-rajapinnan kautta generoidakseen reaaliajassa uusia haitallisia Lua-skriptejä. Tämän jälkeen haittaohjelma ajaa luomansa skriptit. Asiasta kertoo Itpro.
Kaikkea painettua sanaa ei kannata uskoa:
Suomalaisia fi-päätteisiä verkkosivuja on valjastettu mahdollisesti tekoälyllä tuotettujen uutisartikkelien esittämiseen.
Tietoturva-asiantuntija Sami Laiho arvioi toiminnan motiiveiksi rahan ja ihmisten mielipiteisiin vaikuttamisen.
Näihinkin huijauksiin on langennut suomalaisia:
Sosiaalisessa mediassa on julkaistu lukuisia valemainoksia, joissa yritetään houkutella Ylen toimittajien nimillä suomalaisia huijausten pariin.
Minulla on McAfee käytössä.
Muuten ei valittamista paitsi jos VPN on jatkuvasti päällä niin akun kulutuksessa huomaa jopa selvästi. Sitten taas toisaalta esim. mobiilipankkisovellukseen ei edes pysty kirjautumaan VPN päällä.
Virustorjunta, turvallinen selaus, linkkien tarkastus ja tekstiviestien tarkastus. Lisäksi väittää valvovansa esim. maksukorttien väärinkäyttöä verkossa jne. Wi-Fi verkot tietty tarkastaa mikä on ulkomailla ihan turvallisuuden tunnetta lisäävä ominaisuus.
Pian pitäisi uusia tilaus, maksaisi 136€/ 2 vuotta. Tällä saa siis McAfeen kaikkiin talouden puhelimiin, tietokoneisiin, tabletteihin jne. eli ei siitä kuukaudessa laitetta kohden isosti hintaa tulee.
Laskun.
Itse pidän kännyköiden tietoturvasovelluksia täysin turhana rahastuksena, mutta asia ei ole ihan näin mustavalkoinen.
On lisäksi hyvä muistaa, että puhelimiin ja muihin verkkopäätteisiin saa lisäsuojaa myös maksuttomasti, kuten 1.1.1.1 for Families.
Tässä on ihan hyvä näkemys asiaan parin vuoden takaa:
Puhelinvertailu on taas julkaissut hyvän artikkelin. Google on alkanut oletuksena lyhentämään jaettuja linkkejä share.google muotoon. Tässä kuitenkin pilee yksityisyyden suojan riski liittyen henkilön tunnistamiseen ja ennen kaikkea henkilöiden välisen yhteyden tunnistamiseen.
Artikkelissa on myös ohje miten ominaisuus kytketään pois päältä.
Yli miljoonan ruotsalaisen henkilötiedot on julkaistu darknetissä, kertoo kyberturvallisuusasiantuntija Karl Emil Nikka Ruotsin televisiolle (SVT).
Taustalla on elokuussa tehty tietomurto, joka kohdistui järjestelmätoimittaja Miljödataan. Se toimittaa henkilöstöhallinnon järjestelmiä peräti 80 prosentille Ruotsin kunnista.
Saa nähdä tulinko kusetetuksi [tilasin jotain hämärää jostain hämärästä internetin nurkasta], kun tuote saapuu, vai suuri laajennus kanavatarjontaan.
Mode-edit: kuralinkki poistettu
Huijaukselta näyttää vahvasti valitettavasti:
Verkkokauppahuijauksissa käytettävät valeverkkokaupat ovat tekoälyn ansiosta yhä uskottavampia. Tekstit on kirjoitettu sujuvalla suomella ja kuvat ovat laadukkaita, vaikka harjaantunut silmä voikin tunnistaa ne tekoälyn tuottamiksi.
– Hyvin helposti tässä menee halpaan kokeneempikin käyttäjä, Petteri Järvinen sanoo tarkastellessaan tekoälyllä luotua verkkokauppasivustoa.
Linkki oli erään tunnetun ulkomaisen uutistoimiston kotisivulla. En verkko-ostoksissa koskaan tullut huijatuksi, mutta kerta se ensimmäinenkin. Tosin etupäässä vain lisäravinteita ulkomailta tilannut, halvemman hinnan takia.
Koska päätin olla tilaamatta Katsomo+Urheilun, ja jos tällä näkyy, on se maksanut itsensä.
Kerron myöhemmin, miten kävi, kun totuus valkenee.
Voi olla että sieltä voi rahalla ostaa mainoksen, tuskin uutissivusto niitä valkkaa luotettavuuden mukaan.
Onhan tälläkin sivustolla epämääräisiä mainoksia, mitä en klikkaisi.
Sivuston nimikin on jo epäilyttävä.
Feikkimainoksiahan puskee jopa Googlen YouTube -palvelu tasaisin väliajoin. Rikollisille keinot on monet tehdä näin.
Myös METAn kautta on tehty huijauksia:
Yle neuvoo huijauksen uhreiksi joutuneita ihmisiä tekemään rikosilmoituksen ja tallettamaan kaikki mahdolliset asiaan liittyvät viestit.
Suomalaiset menettivät verkkohuijauksissa poliisin tilastojen mukaan viime vuonna vähintään 84 miljoonaa euroa
Suurin osa huijausten avulla saaduista rahoista päätyy kansainvälisten rikollisten taskuihin.
Oman osuutensa saavat kuitenkin sosiaalisen median yhtiöt, kuten Meta, jotka myyvät mainoksia huijareille. Meta ei vastannut Ylen kommenttipyyntöön.
Epämääräisen elektroniikan ostossa (varsinkin jos myytävä laite on laillisesti harmaalla alueella) on myös hyvä muistaa, että myyjällä ei ole puhtaat jauhot pussissa - vaan ostettu laite voi olla varsinainen matopurkki:
Kannattaa siis olla tarkkana - nykyään huijauksista on tullut entistä uskottavampia ja niitä on entistä vaikeampi välttää.
Koska lupasivat toimituksen?
Tällä hetkellä sen ostolinkin klikkaaminen palauttaa 404 eli sivua ei ole olemassa.
Muistutuksena näissä tapauksissa mikäli tavara ei saavu tai tulee huijatuksi ja maksu on maksettu luottokortilla luotolla, niin kannattaa ottaa yhteys omaan pankkiin / luoton antajaan.
On mahdollisuus saada rahat vielä takaisin heidän kauttaan (luotonantajan vastuu):
Lisäksi:
Kuinkahan tulee toteutumaan tämä muutos:
Euroopan unionin datasäädös astui voimaan perjantaina. Sen siirtymäaika alkoi jo alkuvuonna 2024, mutta sitä sovelletaan syyskuun 12. päivästä eteenpäin yleisesti.
Uudistuksen tärkein vaikutus tavalliseen ihmiseen on, että eri laitteiden keräämä tieto on nyt myös niiden käyttäjän itsensä saatavilla. Aiemmin data on virrannut älylaitteen valmistajalle, jolla ei ole ollut mitään velvollisuutta paljastaa sitä käyttäjälle.
Noissa on myös vaarana, että jää jatkuva laskutus päälle, jos luottokortilla maksaa.