Todennäköisesti ei saa jäämään. En näe sellaista mahdollisuutta, että halli pystyisi sellaisia hintoja tarjoamaan jotta jäisin. Suuntaan pelin jälkeen mieluummin kiekon laukauksen matkan päähän Ale pubiin tai vaikka Sohoon all day breakfestille ja pintilliselle brittiolutta, jotka saa suurin piirtein samaan hintaan kuin yhden tortillan hallilta. Ei tuossa ole mitään negatiivista. Vain pragmaattinen näkemys omasta käytöksestä
Mun makuuni tunnelma saa olla enemmän Monttua kuin Ilonaa. Toki sporttibaari ja screenillä pyörivä matsi Jenkilästä saattaa kerran kahdessa vuodessa houkuttelemaan jäämään pidemmäksi aikaa. Lauantaisin ei vaan taida paljoa NBA/NHL/NFL osastoa näkyä ennen kymmentä. Joten pelin jälkeen siirryn muualle.
EDIT Lisätään vielä, että en todellakaan toivo viikonloppupelien alkavan myöhemmin, vaikka tällöin porukkaa voi enemmän jäädä hallille notkumaan pelin jälkeen.
Kun luin tämän Iltalehden artikkelin tässä alkusyksyllä niin totesin taas kerran että olemme kyllä Suomessa paljon jäljessä keski Eurooppaa. Jääkiekkoseurojen pitäisi täälläkin ymmärtää että jos haluaa kasvaa niin pitäisi rohkeasti kehittää myös muita oheisbisneksiä. Katsojamäärät voi nousta jonkun verran mutta minusta on turha haaveilla edes lähellekkään 10.000 keskiarvoa. Lippujen hintojakaan ei ole varaa nostaa kovin montaa euroa. Ravintola bisnekseen panostaminen ennen ja jälkeen ottelutapahtumaa voisi olla yksi keino kasvaa. Fanituotemyynti pitää ehdottomasti olla auki ottelun jälkeen koska silloin olisi kätevintä ostaa fanituotteita.
Minut saisi jäämään hallille pelin jälkeen, tai tulemaan hyvissä ajoin ennen peliä, sellainen n. 20 erilaista pikaruokapaikkaa käsittävä ‘food court’ -alue (erityyppisiä ruokia, kuten kiinalaista, intialaista, italialaista, japanilaista, jne.), jotka tarjoaisivat aterioita juomineen hintaan 10,- aikuinen ja 5,- lapsi. Lounasaikaan voisivat tarjota lounashintaan (8,20). Malli tällaiselle esimerkiksi Kista Galleriasta Tukholmassa. Olisi mukavaa myös, mikäli katsomon istuimet sisältäisivät jonkinlaisen ratkaisun, mihin voisi asettaa juomamukin (ja lautasen), jotta syöminen onnistuisi myös peliä katsellessa.
Toinen kiinnostava olisi pienet erikoistuneet myymälät, esimerkiksi urheilun alueelta (Tappara, Ilves, muut joukkueet, mailapelit, jalkapallo, jne.).
En tiedä, mitä kaava ja rakennuslupa määräävät, mutta mikäli tällaisia pystyttäisiin tekemään osaksi Areenaa, toisivat sekä ruokapaikat että pienmyymälät myös ihan merkittäviä vuokratuloja areenayhtiölle.
Yksi asia toistuu Suomessa jokaisessa tapahtumassa, jossa hiukankin enempi porukkaa, jonotus. Vessaan, ruokaa, istumaan ja juomaa, ihan niinkuin yrittäjille ei kelpaa raha, jota asiakkaat työntää käsiin kottikärryillä. Helvetin amatöörit, kuka tulee vapaa-ajalla jonottamaan!
Muutama asia saisi minut jäämään alueelle pelin jälkeen.
Laadukas ravintolatarjonta. Ruokaa, juomaa tai molempia. Erityisesti pe/la.
Mielenkiintoinen ohjelma. Esim kotijoukkueesta kaksi pelaajaa haastatteluun 10min pelin päättymisen jälkeen. Tai valmentajien lehdistötilaisuus julkisena. Mahdollisuus lähettää näihin kysymyksiä. Mahdollisuus vaikuttaa haastateltaviin pelaajiin pelin aikana.
Kaikista paras kun nuo kaksi saisi vielä yhdistettyä.
Siis jonotuksesta otan kiinni. Sanotaan, että yrittäjä / palveluntarjoaja ei voi ihmisen luontaiselle toiminnalle mitään eli suomeksi sille, että pelissä juodaan ja suurin osa aikuisista ihmisistä pyrkivät vessaan samaan aikaan. Se on vähän niin kuin sellainen juttu, että vessoja ei voi olla ikinä tarpeeksi. Ei kuitenkaan koko hallia voida täyttää vessoilla, koska asiakkaat tunkevat sinne tietyissä taitekohdissa yht’aikaa. Se ei oikein ole järjestäjän vastuulla.
Muut allekirjoitan: ruokaa / juomaa ei tulisi joutua jonottamaan, mutta se vaatisi kannusteita prosessiin. Asiakkaan siis pitäisi pyrkiä maksamaan etukäteen ja ainoastaan noutamaan valmis tuote. Tätä pitäisi tuoda rohkeammin esille; toisaalta esim. alkoholijuomia ei voida ihan lakisääteisesti vaan kaadella valmiiksi määräänsä enempää, koska esim. hanaolut halutaan hanasta ja osa asiakaskokemuksesta syntyy siitä, että näkee, kun se olut sieltä kaadetaan lasiin - niin naurettavaa kuin se onkin. Lähtökohtaisesti asiakasta tulisi kannustaa siihen, että sellaiset toisteiset tapahtumat kuten maksut voitaisiin toimittaa etukäteen. Tällaisia ovat esim. applikaatiot.
Tällöin erätauolle (rajoitettuun aikaan) jäisi ainoastaan tehokas tarjoilu eli asiakkaalle systeemi, jolla hän näkee that’s mine ja hakee sen pois. Toki tähän liittyy myös riskejä ja tämä vaatii paljon ajatusta. Joka tapauksessa applikaatiot voivat säästää asiakkaan prosessilta + ne voivat kannustaa asiakasta tulemaan oikealla hetkellä paikalle. Sama luonnollisesti koskee myös ruokaa.
Hakametsässä tämän ymmärtää, koska halli on vanha ja mikään muutos ei oikeasti auta niitä asioita kuten ahtaita käytäviä, jotka eivät ole suunniteltu optimaalisesti. Asiakkaat jäävät käytäville syömään ja käytävää täytetään reunoilta; tarjonnan ja suunnitteluvaiheen mietinnän pitäisi tähdätä siihen, että asiakas voidaan ohjata käytävällä muualle. Asiakasta tulisi jopa kannustaa pysymään katsomassa ja yrittää enemmänkin tuoda tuotteita sinne. Tässä taas mukana lainsäädäntö, joka luonnollisesti pienillä kierroilla helposti kierrettävissä, jos on halua.
Vessat ja ruoka ja juomapisteet voidaan toki suunnitella myös niin, että ne ovat toimivia, kun nähdään vähän vaivaa.
Väitän, että myynti-ja ottelutapahtumia pystyttäisiin tehostamaan ja parantamaan huomattavasti poistamalla perinteisiä “pullonkauloja”. Juuri tässä kohtaa pitäisi ajatella “Out-of-the-Box” ja miettiä keinoja tehokkaaseen läpivirtaukseen ja jonojen hallintaan.
Koko ottelutapahtuma pitäisi jo suunnitteluvaiheessa pilkkoa osiin ja miettiä mikä asia aiheuttaa jonoa tai mikä kohta vie ylimääräistä resurssia ihan turhaan jne.
Pitäisi tuoda yritysmaailmasta tuttua Lean -ajattalua mukaan.
Iceman kertoikin yhden tärkeimmistä, eli suunnittelun, pois pullonkaulat(esim. vessoissa optimi määra pyttyjä, pisuaareja ja käsien pesu/kuivauskapasiteettiä.
Tärkein kuitenkin olisi, että palvelupisteissä olisi ammattilaisia, he kyllä vaativat vähän enemmän kuin minimipalkan.
Jäsen peterra on varmaankin Saksan tuntijana piipahtanut eteläosissa oluella, homma toimii vaikka porukkaa ihan sikana niin kukaan ei janoon kuole.
Jalkapalloo kun olen käynyt kurkkimassa euroopassa niin stadioneiden läheisyydessä olevat pubit/bistrot juottavat porukkaa ihan järkyttävällä nopeudella.
Samoilla linjoilla edellisten kirjoittajien kanssa, eli jos ravintolatarjonta olisi riittävän hyvä niin viettäisin aikaa sekä ennen että jälkeen ottelun areenalla. Itse toivoisin että tulisi joku iso panimo ravintola mistä saisi laadukasta hanaolutta sekä pientä syötävää. Kun kerran kaikki tehdään isosti niin Suomen suurin olutravintola sopisi alueelle. Kun vielä Suomeen saisi samanlaista palvelua kuten esimerkiksi Saksassa tai Itävallassa. Pitäisi ottaa mallia esimerkiksi “After-Ski” paikoista, vaikka paikat ovat niin täynnä että ei meinaa mahtua liikkumaan niin olutta ei kauan tarvitse jonottaa.
Yksi tärkeä asia ottaa mukaan suunnitteluun ovat naiset. Siellä sitä potentiaalista asiakaskuntaa löytyy. Viinibaari, kuoharia, jälkkäreitä… Joku ehdotti food courtia ja se voisi toimia hyvin. Useampi erilainen ja laadukas pikaruoka paikka joilla olisi yhteinen ruokailualue. Vaihtelua tarjontaan, että kausikorttilaisillekin olisi uutta aina välillä. Pitäisi kehittää muutama oma tuote joita ei välttämättä mistään muualta saa. Ravintoloiden viihtyisyyteen pitää panostaa, jos halutaan että ihmiset viihtyy pidempään.
Fine dining tasoiseen ravintolaan en usko, vaikea saada kannattavaksi jos on auki vain muutamana iltana viikossa. Mutta laadukasta ruokaa, juomaa ja palvelua ennen kaikkea.
Suunnittelun lähtökohtana pitäisin karkeasti neljää tai viittä pääotsikkoa, joidenka alla koko ottelutapahtuma jaettaisiin osiksi:
Ostopäätös
Areenalle saapuminen
Ottelutapahtuma
Areenalta lähtö
(Asiakkaan kokemus tapahtumasta ja vaikutus uuteen ostopäätökseen)
Näiden otsikkojen alla koko prosessi jaettaisiin ihan atomeiksi ja oikeasti mietittäisiin, millä välttää esim. turhaa jonottamista ja kuinka asiakas saataisiin viihtymään hallilla pidempään. Kaikki tämä voi tietää lisää kassavirtaa.
@juujuujep heitti tuossa hyvän esimerkin eli asiakkaalle A tulee tarve käydä vessassa esimerkiksi loppuun myydyssä Hakametsässä 1. erätauolla (15 min tehokasta peliaikaa):
Asiakas A etsii vessaa ja löytää Hakametsän C -päädyn vessan (1 min)
Asiakas A toteaa, että vessaan on 3 min jono ja asettuu jonon perälle
Asiakas A jonottaa 3 min ja pääsee vessan pääovelle ja toteaa että vessan sisällä on vielä 2 min jono kahteen koppiin tai kapealle laarille
Hädän helpotettua 1 minuutin päästä asiakas jonottaa 30 sekuntia käsienpesualtaalle ja pesee kädet (toteaa, että ainoasta pyyheautomaatista on pyyhe loppu)
-Asiakas jonottaa märin käsin (vastavirtaan) vessan ainoasta ovesta ulos (30 sek)
Aikaa on kulunut 8 min ja tehokasta peliaikaa on jäljellä enää 7 min mahdolliselle ostopäätökselle (=seuraava jono).
Jos seuraava prosessi eli mahdollinen ostopäätös tarkoittaa Fanshopiin menoa, niin kaikki voivat mielessään miettiä mitä se tarkoittaa käytännössä (lähtötilanne: C-pääty, täysi Hakametsä, FanShopissa paljon väkeä, kaksi kassaa…)
Kuinka esimerkiksi vessa-prosessin saisi soljuvammaksi? Auttaisiko esimerkiksi kaksi pääsisäänkäyntiä, riittävä määrä pisuaareja/koppeja ja oikein sijoitellut käsienpesualtaat? Jos tästäkin prosessista 4 minuuttia saisi karsittua pois - jäisi mahdolliselle ostopäätökselle 11 min aikaa…
Olen ihan 100% varma, että uudessa hallissa näitäkin asioita on mietitty. Tosin Niinhän se usein menee, että hyvää suunnitelua harvoin edes huomaa.
Ravintolat ja etenkin fanikaupat/toimisto pitää olla niin että sama tila palvelee otteluissa kuin muulloinkin. Eli sisäänkäynti ulkoa ja sisältä. Ja tämä kaikki sijoitettuna NÄKYVÄSTI eikä vain pieni nurkka.
Minkälaiseen innovaatioon päädyitte? Paljon kiinnostaisi myös kuulla, minkälainen esitys voitti kyseisen SRV:n casen (mikäli jostain syystä menestys ei langennut teille)?
Ensinnäkin kiitoksia palstalle, tänne voi aina luottaa. Monta hyvää käytännön ideaa tuli vastauksena tähän ketjuun. Itselläni on kokonaisuutena viikon jälkeen vakuuttunut olo siitä, että kyllä me vaan saadaan Tampereelle Suomen ylivoimasesti paras areena!
Seuraava teksti tulee kuulostamaan hieman scifiltä osalle.
Pieni sanasto:
XR tarkoittaa laajennettua todellisuutta eli koko erilaisten todellisuuksien kirjoa, joista:
VR (virtual reality=vituaalitodellisuus) vie sinut toiseen maailmaan, paikkaan ja aikaan.
AR (augmented reality=lisätty todellisuus) lisää sinua ympäröivään todellisuuteen digitaalisia elementtejä.
MR (modified reality, yhdostetty todellisuus) yhdistää todellisuuteen hyödyllisiä ja elämyksellisiä digitaalisia toiminnallisuuksia.
Muodostavat yhdessä laajennetun todellisuuden.
Oma ratkaisumme annettuun case-haasteeseen perustui niinikään virtuaaliodellisuuden hyödyntämiseen sekä lisätyn todellisuuden ja tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin. mä tuo areenaelämyksen koteihin ja ihmiset osaksi areenaa.Ideana oli, että areenalle asennetaan virtuaalilähetykset mahdollistava tekniikka (googleta NBA virtual reality NextVR). Tekniikka on jo olemassa ja kehittyy koko ajan. Toinen aspekti liittyi lisätyn todellisuuden hyödyntämiseen. Eli puhelimen näytön kautta pystytään elävöittämään ympäristöä ja lisäämään sinne informatiivisia opasteita, sekä muuta hyödyllistä informaatiota palveluista ja mm. jonoista. Tekoälyn avulla olisi mahdollista optimoida esim. ihmisvirtojen ohjaaminen jonottamisen minimoimiseksi ja tehdä liikkumisesta mahdollisimman sujuvaa. Tekoälyn ja laajennetun todellisuuden yhdistelmää voi ajatella virtuaalioppaana, henkilökohtaisena asiakaspalvelijana.
Laajennetun todellisuuden hyödyntämismahdollisuuksissa on käytännössä vain mielikuvitus rajana. Areenakokemusta voidaan mm. pelillistää ja siellä voi olla esim. Hall of fame -seinää joka “herää henkiin” laajennetun todellisuuden avulla.
Kisa oli tiukka, mutta rehellisesti on sanottava, että yksinkertaisempi ja paremmin esitetty innovaatio voitti. Close, but no cigar.
Niinhän se usein menee. Toki oli kiva, kun otitte näitäkin näkökulmia mukaan tuohon ajatteluunne. Tekstisi oli siis erittäin mielenkiintoinen.
Tuo vaan on ehkä se ongelma, jonka minä koin jo avausviestissä, että asiakaskeskeisessä toiminnassa ei koskaan kannattaisi liikaa lähteä rakentamaan asioita yhden asian ympärille. Teknologian kehitys ja sen mahdollisuudet ovat upea asia, koska niitä nyt tulevaisuudessa tulee lisää. Joka tapauksessa asiakas on aika keskeisessä asemassa siinä, mikä on lopulta oikeasti relevanttia asiakkaan kokemukselle ja se on sellainen paketti, jossa on monta liikkuvaa osaa jo valmiiksi.
Tavallaan se, että valitsitte lähtökulmaksi juuri tuon VR/AR/MR-ajattelun supistaa taas koko ajattelua. Tämä siis oma mielipide. Teknologia kyllä löytää paikkansa, mutta ensin pitää löytää teknologiasta sellainen versio, joka on oikeasti asiakkaalle hyödyllinen ja vielä se, että asiakas on valmis sitä käyttämään. Jääkiekossa ja uudessa hallissa suurempi ongelma tulee kuitenkin olemaan se, että jääkiekkoseuraaminen on käsitykseni mukaan pienessä laskussa tällä hetkellä ja nuoremmat seuraajat vähenevät.
Nämä saattavat olla asioita, jotka tuovat juuri heitä katsomoon.
Itseäni arveluttaa noissa anniskelu- ja ruokailuasioissa eniten se, että jos olen asian oikein ymmärtänyt, on Restamaxilla niissä monopoli. Tämä ei sitten välttämättä ole paras lähtökohta palveluiden kehittämiselle, tai ylipäätään palvelulle. Hartsun kaljaa, american dinneriä ja sticky fingerssejä… varmasti kyllä ihan tervetulleita kaikki 3 asiaa uuteenkin jäähalliin, mutta itse kaipaisin mahdollisimman montaa eri yrittäjää kilpailemaan asiakkaista palveluillaan, omaperäisyydellään ja myöskin hinnalla. Toisaalta mahdollisimman moneen kioskiin pääsy myös pelien ollessa käynnissä ilman pääsylippua katselemaan sitten vaikka pelejä “ruutu.fi:n” välityksellä päästen samalla nauttimaan areenaan ilmapiiristä.
Jos mä tekisin tonne jonkun pikaruokamestan niin tekisin sen normaalin palvelupisteen viereen ns. noutotiskin, jossa olisi numeroidut luukut rivissä ja asiakkaalle ilmoittaisi ravintolan appi puhelimeen mistä luukusta sen tilatun ja maksetun safkansa voi hakea. Luukku aukeaa kännykän NFC:llä ja kokit sit lykkää luukkuihin safkaa sisään toiselta puolelta tilausten mukaan.
Kanssakäyminen 0, ja asiakkaan puolelta täysin autonominen systeemi.
