Nojuu… Itse pistän omilla värilaseilla Suomen Rauhalan edelle, mutta ymmärrän toisenkinlaisen näkemyksen. Antosesta lienee turha edes puhua tässä yhteydessä.
Halvalla menee legendan status nykyään. Suomi on kyseenalaisella tasapainoilla varustettu peluri, jonka johtajan ominaisuuksista kertoo kaiken kapteenin C:sta luopuminen ja viime kevään pupelluksen mahdollistaminen.
Itsellä on asiasta hyvin erilainen näkemys. Suomi lienee viime vuosien yksi rikotuimmista pelaajista koko sarjassa, joka johtuu miehen kyvystä pitää ja suojata kiekkoa ja äärimmäisen vahvasta kaksinkamppailupelaamisesta, jossa vastustajalle ei käytännössä jää muuta vaihtoehtoa, kuin rikkoa.
Viime kevään pupelluksien kaataminen Suomen niskaan on vähintäänkin erikoinen väite. C:stä luopumisen näen taas Suomen tapauksessa ymmärrettävänä, jos yhtään osaa aistia häntä ihmisenä näin sen enempää tuntematta. Suomi vaikuttaa hieman epäsosiaaliselta ja ujolta tyypiltä, joka varsinkin kapteenin roolissa joutuessaan normaalia enemmän kameroiden eteen ja muuten valokeilaan, ei kokenut oloaan mukavaksi ja varmasti kuormitti häntä henkisesti. Lisäksi viime kauden uusi henkilökohtainen piste ennätys osoittaa ratkaisun selvästi järkeväksi.
Vaikka Rauhalalla joukkuemeriitit luonnollisesti on Suomea kovemmat niin eiköhän Suomi kuitenkin objektiivisesti parempi pelaaja ole. 7 kautta putkeen 40-60 pistettä ja taitaa olla ainoa aktiivipelaaja koko liigassa jolla voi olla jopa mahdollisuus rikkoa liigan kaikkien aikojen piste-ennätys. Antosta nyt ei voi mainita samassa lauseessa.
Kai se se ennätyksen rikkominen teoriassa on mahdollista, mutta 10 45 pisteen kautta on aika epätodennäköinen suoritus. Suomen pelityylillä voi 35v+ olla suht raskaita kausia edessä. Menneitä kausia katsoen täysin mahdollinen, mutta isoja loukkaantumisia ei saa tulla ja ulkomaille ei käytännössä voi lähteä kokeilemaan.
Eiköhän Ojanen ottanut ennätyksen nimiinsä pidemmäksi aikaa
Itse näen Suomen vahvuutena ja samalla ongelmana sen että keskitalven pimeillä jaksetaan vääntää ja kääntää laikka punaisena ja näyttää esimerkkiä. Sitten kun keväällä pitäisi ottaa vielä yksi askel niin se jää tekemättä. Varmasti tilastot näyttävät myös kevään osalta ihan kivoilta mutta jos nyt vaikka kolme viime kevättä on otanta, niin kyllä siellä vähän on piippuun jäänyt. Kuten koko orkesterilla toki.
Otto nyt painoi playoffeissa viime kaudella 12 pistettä(Eemeli 3pts -1), vaikkei ole ns. tulosyksiköissä ja +6. Otto painaa semmosta duunia mihin ei Eemelistä olekaan, eikä kyllä oikein muistakaan liigassa.
Eemelillähän on urallaan 30 pistettä pleijareissa vs. Otto Rauhalan 37, vaikka Otolla on pleijaripelejä tilillään yli kaksinkertainen määrä. Pistekeskiarvo 0.59 vs 0.33 Suomen eduksi. Mun mielestä se on paljon järkevämpi vertailukohde, jos haluaa tehopisteiden määrällä jotain mitata. Yksittäisen kauden lukemien vertailu ei ole kovin mielekästä, varsinkin kun toinen pelas 5 peliä ja toinen 16.
Toki Rauhalan hyvyys koostuu asioista mitkä ei tilastoista ilmene, mutta se onkin eri juttu se.
Kyllä… Suomi olisi saanut mennä keväillä ottaa joukkuetta enempi reppuselkäänsä, mutta ei me silti Suomen “tehottomuuteen” olla kaaduttu. Siellä on ollut monta monessa, mutta ei ne ole tämän ketjun aiheita sen enempää. Ja niinkuin sanoin, niin ymmärrän sinioranssien lasien takaa katsottuna, että Rauhala on edellä
Ihan hyvä avaus @Anapoli’lta. Tästä ketjusta loukkaantuminen yhtään millään tasolla osoittaa sellaista pienuutta ja kypsymättömyyttä, jota en uskoisi tällä foorumilla tällaisen menestyksen jälkeen näkeväni. Tietenkään ihan jokainen tai edes joka viides Ilveksen pelaaja ei tänne omaa ketjuaan ansaitse, mutta Eemelille ketjun perustaminen on ihan perusteltua.
Tänne varmaan kuuluisi laittaa Polasek-Suomi video ja ketju sen jälkeen lukkoon.
Ei vaan kiva, että Naapurin ex-kapteeni saa täällä palstatilaa.
Erinomainen pelaaja ja sanoisin jokaisen joukkueen ottavan Suomen kaltaisen pelurin joukkueeseensa, lähes maksoi mitä maksoi hinnoin.
Paita kattoon on sitten,sellainen asia, mikä vaatii sen mestaruuden. Katsotaan sen jälkeen sitten.
Suomi ja Polasek pelasivat kaksi ottelua vastakkain ja ensimmäisessä Suomi sekä teki, että syötti maalin nostaessaan Ilveksen ilman maalivahtia tasoihin ja toisessa kohtaamisessa teki jatkoaikamaalin. Polasek katseli näitä kaikkia lähietäisyydeltä. Kaikkiaan Suomi Polasekia vastaan 3+1=4.
Kaikki tämä siis ylläolevan videon jälkeen joten taisi koulutus kolahtaa Polasekia vaan omaan nilkkaan.
Menee se kissankuvakin tunteisiin näköjään ihan samalla tavalla kuin Tapparakin.
Omaan silmään Pennasen ekat poffit sakkas lausuntoon, kun omat pojat aiheuttaa ylpeyttä pysymällä pystyssä. Seuraavassa pelissä taisi nimenomaan Suomi olla se, joka räikeimmin särki ylpeysilluusion - ja siitä tuli joidenkin fanien mielestä saranaefekti koko välieräsarjalle. Ainakin Lahen raportit kertovat Suomi Filmi:n uudesta renesanssista tuon kevään osalta. Viime keväänä oli jo luovuttanut ratkaisevan ottelun lopussa eikä enää pystynyt pelaamaan Pennaselle, joten ei Pennanen ainakaan Eemeli Suomen kannalta ole se ykkösvalmentaja ollut.
Suomi itsessään on loistava pelaaja ja ei se ole Tapparalta pois, jos on pysynyt syystä tai toisesta Ilveksessä kärkiheppana. Hieno pelaaja, joskin menee tunteisiin juurikin tuo Granathin telonut herrasmiestemppu ja sen kaltaiset + sukeltamiset - varsinkin jos ei omaa keltavihreitä tarkasteluruutuja silmiensä edessä.
Jos Tampereen verrokeja hakee, niin pisteet eivät nosta monenkaan pelaajan edelle. Kyllä se Suomen aatelointi seuraavalle levelille vaatinee pokaalin tai ainakin finaaleihin härkämäisellä johtamisella etenemisen. Verrattaessa naapuriseuran ikätovereihin - jää se palkintokaappi aika ohkaiseksi vielä. Mutta pistelinkona ehdotonta liiga-aatelia Eemeli Suomi on.
Adam Polasek hurmasi habituksellaan fanit, mutta katseli usein vierestä, kun vastustaja tasoitti ottelun viime hetkillä. Se taisi olla tapana Tapparalla tuolla kaudella, että päästetään vastustaja lopussa tasoihin. Polasekin tehosaldo oli luokkaa Mikko Pukka ja Jere Rouhiainen.
SM-liigan 16 joukkueen kokoonpanoihin mahtuu 320 pelaajaa. Joukossa isoja nimiä ja kirkkaita tähtiä. Mutta ken on heistä kaikkien kovin?
Uuden kauden kynnyksellä kaikkien liigaseurojen kapteenit pääsivät kertomaan jälleen mielipiteensä. Ja valta vaihtui.
Kahdella viime kaudella kapteenit nimesivät selvällä erolla parhaaksi pelaajaksi konkarisentteri Jori Lehterän, mutta nyt Lehterä joutui tyytymään tasaisessa äänestyksessä jaettuun kakkossijaan yhdessä Kärppien maalipyssyn Teemu Turusen kanssa.
Parhaan pelaajan tittelin vei Ilveksen Eemeli Suomi.
Lisää paineita Torontoon
(kirjoittajan poistama viesti)
Hieno avaus. Arvostan Suomen tosi korkealle. Varmaan tälläkin kaudella mättää meitä vastaan sen pari pistettä peli.
Oikeastaan ollu melkein se ja sama ketä ympärillä on. Tekee muista parempia. Aina toimii ainakin Tapparaa vastaan. Ihan kateeksi on vällllä käynyt kun tuntuu et syttyy erityisesti meitä vastaan kun taas toisinpäin ei ole ollu viime vuosina syttyjiä eikä sytyttäjiä.
Runkosarjassa, toki.