Minusta Aallolla on pakonomainen tarve olla julkisuudessa. Omasta mielestäni tekotaiteellinen esiintyjä ja en pidä laulukilpailuista.
Euroviisuja toki seuraan sivusilmällä huumorin kannalta.
Minusta Aallolla on pakonomainen tarve olla julkisuudessa. Omasta mielestäni tekotaiteellinen esiintyjä ja en pidä laulukilpailuista.
Euroviisuja toki seuraan sivusilmällä huumorin kannalta.
En jotenkin jaksa olla Saara Aallosta mitään kovin dramaattista mieltä. Siinä se laulaa, ihan hyvinkin.
Mutta kyllä mä tykkään Suomea kannustaa, oli sit futis, viisut tai Nokian pörssikurssi.
Eli semmonen ujo “jee!” ekasta finaalipaikasta vuosiin.
Joo kyllähän se ihan hyvin laulaa. Biisikin nyt viisuissa ihan kohtalainen.
Eipä näissä viisuissa nyt varsinaisesti mitään musiikillista loistavuutta useinkaan nähdä.
Saara Aalto ei persoonana ole tyyppi, jonka kanssa baariin lähtisin hauskaa pitämään.
Mutta
Koska olen patriootti ja iloitsen aina Suomen menestyksestä, on se sitten jääkiekon mm-kisoissa tai euroviisuissa, niin mielestäni finaaliin pääsy oli hieno juttu.
Tulee ehkä kerrankin katsottua finaali.
Siinä tulee olemaan Maikkelin ja nukkumatin välillä kova taistelu.
Ei euroviisut ole enää moneen kymmeneen vuoteen ollut mikään laulukilpailu. Ehkä sen edelleen joskus voi voittaa joku kohtalaisen kuunneltavakin biisi.
Esimerkiksi siitä, millainen esitys viisuissa nykyään menestyy, voisi ottaa Itävallan Conchita Wurstin. Satuin seuraamaan finaalia 2014 ja tiesin Conchitan voittavan viisut heti, kun hänet ensimmäisen kerran näin. En muista yhtään millaiset sanat tai melodia hänen laulussaan oli. Biisin nimikään ei jäänyt mieleeni. Mutta tällaisilla sivuseikoilla ei ole mitään väliä.
Niimpä, edellinen finaali jonka katoin oli Lordin vuosi. Biisi ei ollut “tehty” euroviisuihin. Nykyään nuo biisit tehdään täysin mielyttämään euroviisu aktiiveja. Jos esittäjällä on vielä sopiva tausta niin aina parempi.
Tää taitaa olla tän vuoden voittaja. Biisi on sitä itteään, mutta esittäjä edustaa hyvin kohdeyleisöä.
Tämä Nettahan on kopio meidän Almasta. Tosin Alma ei tee itsestään pelleä ja on jollain tapaa uskottava.
En tiedä oliko ensin muna vai kana, mutta jotenkin tuntuu että lähdetty ratsastamaan Alman menestyksellä.
Ja finaalin meni semifinaaleista:
(Edustaja muuten Alexander Rybak joka voitti 2009 viisut)
Suoraan sinne taisi edetä:
Finaali lauantaina 22:00.
Suoraan pääsi myös
Hollannin rokettirollin tuoksuinen kantrilaulu oli erinomainen.
Täysin epäeuroviisumainen.
Tykkäsin kovasti.
Niin kovasti että latasin itselleni ja tänään autossa soinut muutaman kerran.
Totea itse,
Waylon - Outlaw in 'Em
Eikös tämä Saara Aallon suoritus ole ihan ok Suomen viime vuosien mittakaavassa? Karsinnoista jatkoon. Semifinaaleista jatkoon.
Saaran suoritus on sarjassa korkealta ja kovaa ihan eliittiä.
Harmi ettei kappale itsessään ole laulusuorituksen tasolla.
Aika tuttua kauraa: hitonmoinen ennakkomainonta ja etukäteen ylistäminen. No, tuli sentään pisteitä. Olin yllättynyt jo jatkoon pääsystä.
Suomen kannattaisi pikaisesti palauttaa artistin valinta takaisin kansalle.
Itse vetäisin muutenkin tuon koko äänestysroskan Euroviisuissa uusiksi, koska selkeästi olisi tarvetta äänestää erikseen parhaasta biisistä ja showsta.
Euroviisut tuntuu menevän vähän vuosittain, että parin vuoden välein Eurooppa herää ja musiikki voittaa: äänestetään oikeasti musiikkia ja kolkkoa perusesitystä. SITTEN toisina vuosina taas äänestetään pelkästään showta ja annetaan musiikille ns. huit hait. Viime vuoden voittaja on tämän vuoden voittajan peilikuva.
Ruotsi osaa sen paremmin, mitä Suomi ei osaa: Ruotsi tuntuu olevan aina askeleen edellä sitä, mihin suuntaan musiikki on menossa. Euroviisuissa pitäisi aina olla yksi askel edellä oman musiikin kanssa. Saara Aalto oli mielestäni “viime vuoden ehdokas” ja olisi ehkä silloin jopa pärjännyt. Eteenpäin mennään hurjaa vauhtia.
Äänestykseen pitäisi miettiä jotain: naapurirakkaus on tosiasia, mutta kyllähän Pohjois-Euroopan ja Etelä-Euroopan naapurirakkaus - puhumattakaan kielirakkaudesta - on niin iso ongelma näissä kisoissa. Kansalliset tuomaristot otettiin käsittääkseni käyttöön juuri siksi, että nämä ns. ammattilaiset toisivat äänestykseen hajontaa ja naapurirakkaus loppuisi. Mitäs kävikään? Tulokset ovat ihan samoja, tuomareilla tai ilman.
Suomen ehdokas voidaan tän yhden harhavuoden jälkeen jälleen kerran palauttaa kansan valittavaksi. Tuo on aina muovisen tuntuista, kun haetaan kansainvälinen menestyjä tekemään yksi kierros.
Mitä suotta. Mielestäni tuo on nykymuodossaan jopa suhteellisen selkeä malli. Paras kokonaisvaltainen tarina voittaa. Asiaan vaikuttaa vahvasti show, artisti ja toisaalta biisi. Esitys, jolla noista muodostuu vahvin kombinaatio, voittaa.
Joskus korostuu show tai sen shokkiarvo (Lordi), joskus biisi (viime vuosi osittain, laulajan sydänongelmat suuri plussa kylkeen), välillä artisti tai tämän erikoisuus korostuu (Conchita Wurst).
Tämä Israelin voitto sopii linjaan. Ajankohtaisesta aiheesta (Me too) tehty kantaaottava biisi, johon noilla kotkotuksilla saatiin vielä erikoisuutta mukaan. Biisi ja show täysin Euroviisu-tasoa siinä mielessä ja jotenkin tuo esiintyjän habituskin oli kuin luotu tuonne.
Itse en pidä tuota ongelmana, vaan hyvänä juttuna. Euroviisuihin kuuluu tuo hassuttelu, tuo vaihtelu. Ei tuo mikään laulukilpailu ole. Ei ole ollut vuosikymmeniin, jos ikinä. Paras tarina kokonaisuutena voittaa. Jonain vuonna se on pelkistetty, suhteellisesti hyvä lauluesitys ilman mitään suurempaa. Joskus voitto menee täysin ulkomusiikillisen tarinan kautta.
Tää on ihan hyvä näin. Ei tuolta hyvää musiikkia tosin kannata odottaa löytävänsä
Valitettavasti koko touhu on mennyt viime vuosina täysin sateenkaarikansan kokoontumisajoiksi, musiikki on jäänyt toisarvoiseksi. Ei hyvä, tämä siis minun mielipiteeni, he hurratkoot jotka tykkäävät peukuttaa partaisia “naisia” ja muita, luvalla sanoen, “kummajaisia”.
Niin ne on ihmiset erilaisia. Itse pidän tuota suurena ongelmana. Ja erityisesti ongelmana pidän tuota helkkarin “tuomaristoa.” Kansa voi hyvin päättää, koska se kansan osa, joka näissä äänestää on kuitenkin kovin pieni.
Tuomaristot onkin turhat.
Lähinnä tarkoitin sitä, että vaihtelu siinä, millä perusteella biisi voittaa, ei ole ongelma. Joskus voittaa show, joskus biisi. Turha molempia olisi äänestyskohteeksi ottaa
Ei vissiin ole, mutta sinänsä ymmärrän kyl @Krobbe pointin aiheesta. Tietysti olisihan se erikoista, jos tällainen eurooppalainen kilpailu ei peilaisi yhteiskunnan nykykehitystä.
Lopultahan se on niin, että parhaiten tuohonkin vaikuttaisi, jos vaivautuisi äänestämään. Itse myönnän, ettei minua kuitenkaan niin paljoa kiinnosta, että olisin valmis heittämään edes euroa tuohon. Äänestän euroviisuissa vain silloin, kun koen, että se on ihan poikkeuksellisen hyvä biisi.
Jos peterra äänestäis niin Ruotsi voittaisi joka vuosi Melodifestivalen on aika hyvä konsepti Ruotsissa ja monesti tuossa Ruotsin karsinnassa on paljon parempia biisejä laidasta laitaan tarjolla kuin tässä itse kilpailussa. Ruotsin esiintyjäksi pääseminen lieneekin vaikeampaa kuin voittaa koko roska.
Olin eilen yllättynyt, kuinka vähän yleisö piti Ruotsin esityksestä. Se oli itselläni ainoa, joka jäi edes mieleen. Toinen oli tämä Unkarin hevisetti, jossa oli jotain hienoa, vaikka ihan hirveä sekin oli Tää voittaja taas jäi mieleen siitä, kuinka itse ajattelin, että tuota nyt ei ainakaan kukaan äänestä.