Fyysisen valmennuksen taso Liigassa

Liiga
1

Avataanpa tästäkin aiheesta oma otsikko, kun fyysinen valmennus on tälläkin kaudella aiheuttanut jo keskustelua…

Naapuriseurasta Kari Heikkilä nosti alkuvuodesta “kissan” pöydälle ja avautui Ilveksen fysiikkavalmennuksen puutteista (=osa-aikaisesta fysiikkavalmennuksesta) ja väitti, että pelaajia olisi tästä johtuen huonossa kunnossa.

Nyt Iltalehti on tarttunut hieman samaan aiheeseen ja väittää, että Ruotsissa olisi siirrytty Suomen edelle tällä osa-alueella.

Oliko sattumaa, että Frölunda luisteli Kärppien “yli” CHL-finaalissa ja Ruotsi Suomen yli EHT-peleissä? Ismo Lehkosen mukaan ei ollut, vaan Ruotsissa on valmentajien yhteispäätöksellä panostettu fyysiseen harjoitteluun ihan eri tavalla ja päätetty yleisöystävällisemmästä ja vauhdikkaammasta pelitavasta:

Ruotsissa valmentajat ja päättäjät kokoontuivat johonkin ja tehtiin päätös: peliä pitää muuttaa aktiivisemmaksi. Ihmisiä on saatava katsomoihin, joten pelin pitää olla sen tasoista, että oikeasti tapahtuu, Lehkonen taustoittaa.

-Siellä on 2-3 fysiikkavalmentajaa per joukkue. On omat valmentajat punttiin, nopeuteen, kestävyyteen ja jäällä tehtäviin juttuihin. Artturilla hinattiin ensin luistelukestävyyttä, ja nyt pitäisi saada lisää räjähtävyyttä.

Iltalööpeissä asiaa tietenkin usein kärjistetää ja kaikkiin seuroihin tuo tuskin pätee. Ilveksessäkin lopulta herättiin ja palkattiin Juho Nousiainen kiireisen Piiroisen avuksi toiseksi fysiikkavalmentajaksi.

Toisena esimerkkinä Vaasan Sportissa koitetaan myös panostaa Harri Yrttiahon johdolla pelaajien kehittämiseen tällä saralla ja koitetaan luoda uutta kulttuuria:

Tapparassa taas on otettu Kailajärven fyysisen valmennuksen avuksi myös henkinen valmennus, jolla myös pyritään parantamaan yksilön suoritustasoa. Tätä Niilo Konttisen työtä mm. Lainekin on muistanut kehua ja tulokset näkyvät kaukalossa ja sen ulkopuolella :

Eli keskustelu jatkukoon tästä… Olemmeko jääneet jälkeen tällä saralla?

1 tykkäys
2

Tarkalleen en tiedä mikä on esimerkiksi nyky-Tapparan treenauksen taso verrattuna 70- ja 80-lukujen vastaavan. Silloinhan Tappara pisti vilkun päälle tuossa treenauksen tasossa ja tuloksen voimme kukin, jos emme olleet mitalivyöryjä näkemässä, tutkia vanhoista tilastoista. Tappara oli ensimmäinen seura Suomessa jossa ymmärrettiin, että jos aikoo menestyä on sen eteen myös tehtävä töitä, ja vieläpä lujasti! En muista varmaksi haettiinko Tapparaan jopa oppia silloisen CCCP:n lähes keskitysleirioloja muistuttavista harjoitusmetodeista. Yhtä kaikki, tulosta syntyi!

1 tykkäys
3

Kalevi Numminen alkoi luomaan 1970 -luvun alussa ammattimaista valmennusta ja modernin jääkiekon pohjaa Tapparaan :slight_smile:

2 tykkäystä
4

Esim. ravintovalmennuksessa ja neuvonnassa ollaan ihan lapsen kengissä, mikäli edes niissäkään. Ainakin yksi tälle kaudelle eniten tasoaan nostanut tapparalainen pelaaja on halunnut/saanut ulkopuolista apua ravinto ja kuntovalmennuksen osalta.

5

Jotenkin tuntuu oudolta, että nämä nykypelaajat eivät osaa edes syödä ilman ohjeita, no kai tämä nyt on sitä totaalivalmennusta josta minulla ei ole hajuakaan.

6

Eivät osaa tavalliset kansalaisetkaan. Eivät osanneet muuten aikaisemminkaan. Ero vaan on siinä, että “harrastetaso” riitti pitkään, kun Liiga ei mikään täydellinen ammattilaissarja ollut. Monet pelasivat omien töidensä ohella.

Yksi professorini yliopistolla kertoi, että aikanaan joku ratkaisi Suomen mestaruuden jääkiekossa ja istui seuraavana päivänä tentissä 8.30 :smiley: No niin, ei siinä mitään, mutta tää on aika turhaa keskustelua tämä “nykyaika” vs. “menneisyys”, kun todellisuudessa nykyään asiat tehdään ihan oikeasti ammattimaisemmin ja paremmin.

Tietoa on enemmän ja hommat tehdään oikein. Aika kultaa muistot aina kauniisti ja monet puhuu hienosti, kuinka ennen jääkiekkoilijat olivat miehiä ja nykyään ihan poikia eivätkä mitään osaa. Nykyään valmentajatkin osaavat paljon muuta kuin huutaa pää punaisena.

1 tykkäys
7

Mielestäni kuitenkaan ei! Eikö menneisyydestä ole kuitenkin ammennettu niistä “virheistä” opit tähän päivään? Ja muutenkin kun puhutaan Tapparasta menneisyys on vähintäinkin yhtä tärkeää kuin nykyhetkikin.

Muuten tekstisi oli ansiokasta pohdintaa.

8

Tarkoitin keskustelun olevan siltä osin turhaa, että on todella typerää tehdä sellaista vertailua. Menneisyys antaa raamit nykyisyydelle ja terve arvostus Tapparan upealle historialle on hyvä asia, mutta historia on historiaa.

Ihmisiä ja menneisyyttä ei voi erottaa toisistaan, koska emme koskaan voi palata siihen menneisyyden hetkeen ja päättää tehdä asiat toisin. Eivät ihmiset olleet “erilaisia” 30 vuotta sitten, mutta asiat olivat kokonaisvaltaisen erilaisia. Ihminen on aina aikansa tuote. Ihmiset ja asiat toimivat sen ajan tiedon varjossa ja kun tieto lisääntyy niin asiat muuttuvat. Ihminen sinänsä on aika samanlainen silloin ja nyt.

Tämän takia en tule ikinä ymmärtämään ns. sukupolvidraamaa, jossa “väistyvä” sukupolvi parjaa seuraavaa siitä, että he ovat laiskoja vässyköitä ja ennen oli aivan toisenlaista. Totta ihmeessä ennen oli aivan toisenlaista, mutta “murheet” ovat muuttuneet ajassa.

9

Myös Rautakorpi jyrähtää fyysisen valmennuksen tasosta ja on samoilla linjoilla Ismo Lehkosen kanssa:

Jatkuvasti täytyisi kehittyä:

Paikalleen ei saa silti jäädä, vaan koko ajan pitää yrittää kehittää asioita lisää ja lisää, Rautakorpi muistutta

10

Vähän kaukaa kaivettu ketju, mutta en viitsinyt uuttakaan lähteä avaamaan kun asiasta löytyi keskustelua. Oheisen linkin kautta löytyy ihan hyvä blogikirjoitus jääkiekkoilijan voimaharjoittelusta. Toki kirjoittaja markkinoi omaa palveluaan, mutta hyviä pointteja siellä on.

Edit. Kirjoitus käsittelee enemmänkin kesäharjoittelua ja omatoimijaksoa, mutta yhtä kaikki sopinee tähän ketjuun.

http://heikkimarin.com/blogi/2017/2/19/jkiekkoilijan-voimaharjoittelu

Mielestäni mielenkiintoisin poiminta on heti alussa, jossa kirjoittaja toteaa:

“Vuonna 2013 julkaistiin erittäin kattava 25 tutkimuksen meta-analyysi vammojen ennaltaehkäisystä urheilussa. Osallistujina oli kaiken ikäisiä urheilijoita useista eri lajeista yhteensä 26610 henkilöä. Tutkimusanalyysin perusteella harjoitusjaksoilla urheiluvammojen riski pieneni keskimäärin 36,8%. Lisäksi analyysissä todettiin voimaharjoittelun olevan tehokkain tapa vähentää urheilijoiden loukkaantumisriskiä.”

Tämähän sivuaa myös toista ketjua, jossa keskusteltiin loukkaantumisista tietyissä joukkueissa ja yksi esitetty teoria oli erot voimaharjoittelussa.

Kirjoittajan valmennettavat on kerrottu tekstissä, joten kirjoituksen pointteja voi meistä jokainen arvioida tarkkailemalla valmennettavien kehitystä.

4 tykkäystä
11

Hah!! Treenaaminen hidastaa on MYYTTI.
" Jos treenaaminen hidastaa, treenaat väärin".
No,täähän nyt ei sovi alkuunkaan meille. Meillähän on palstalla vahva “treenijumi” kulttuuri!

Pitääkö meidän palstalaisten taipua ja alkaa puhumaan treeniväsymyksestä?

Pahalta se tuntuisi.

12

Tuossahan ei nyt tarkoiteta sitä hetkellistä vaikutusta, vaan sitä yleistä käsitystä, että voimaharjoittelu tekisi urheilijasta hitaamman. Tottakai kova harjoittelu näkyy suorituskyvyssä; alkuun negatiivisesti, sitten positiivisesti.

1 tykkäys
13

Arvasin, että joku täsmentää mulle tämän. Kommenttini oli sarkastinen.

14

No niinpä tietenkin. Tutka täällä siis pois päältä. Käyn vetämässä uudelleen käyntiin.

15
4 tykkäystä
16

Viekö turha hifistely nykykiekkoilijat rapakuntoon? Ennen fysiikkatreeneissä puskettiin hulluuden rajoilla: ”40 kertaa 138 kiloa” Tapparastakin paljon juttua.

8 tykkäystä
17

Maikkarin juttu Arttu Ruotsalaisen noususta menetetystä lupauksesta änärimieheksi sisältää korutonta kertomaa siitä, miten suurseuran maajoukkuejuniori voi nähtävästi edelleen päästä aikuisten pääsarjatasolle asti ehtimättä saada alkeellisintakaan käsitystä siitä miten ammattijääkiekkoilijan tulisi harjoitella.

“Olin tottunut siihen, että joka päivä vedetään ihan täysillä, vaikka sitten vailla järkeä. “Jokke” opetti, ettei joka päivä tarvitse vetää syke kahdessasadassa viivoja niin, että on loppupäivän ihan puhki.”

Ruotsalainen oppi pitämään sykkeet alempana ja venyttämään harjoituksia niin, että kestävyyskunto kehittyi. Hän jaksoi pelata isompia minuutteja laadukkaammin ja palautui peleistä nopeammin. Yleinen jaksaminen kehittyi."

“Porin viimeisenä vuotena treenaaminen oli huonoa. Päätin, että nyt lyön kaikkeni likoon.”

2 tykkäystä
18

Tässäpä vertailun vuoksi SHL -liigaan valmistautuvien suomalaisten kesätreenistä juttua:

2 tykkäystä
19

Risto Rosendahlin haastattelu parin vuoden takaa. Erityisesti korostaa miten luistelussa on menty hirveästi eteenpäin 10 vuodessa.

3 tykkäystä
20

Olisiko jääkiekkovalmennukseen lainattavissa metodeja jalkapallon puolelta?

Ylen jutussa Belgian Kris Van Der Haegen kertoo metodeistaan, kuinka pienestä Belgiasta tehtiin FIFA rankingin kärkimaita jalkapallossa ja mitä se vaati (alkaen junioritasolta):

1 tykkäys