Wilma Rudolph, polion kynsistä olympiavoittajaksi
Huippu-urheilijat ovat merkillisiä ihmisiä verrattuina useimpiin meistä tavallisista ”pallontallaajista”. Sairaudet tai pahatkaan loukkaantumiset ovat monille aivan maailman ehdottomaan eliittiin nousseille urheilijoille olleet vain hidasteita, eivät lopullisia uran lopettaneita esteitä. Sitkeys, usko paremmasta huomisesta ovat olleet asioita, joiden avulla kaikki on mahdollista, tästä yksi urheiluhistorian parhaista esimerkeistä oli Wilma Rudolph.
Wilma Rudolph, neiti pitkäsääri, musta gaselli syntyi 23. kesäkuuta 1940 Clarksvillessä, Tennesseessä todelliseen suurperheeseen kolmanneksi nuorimpana lapsena. On olemassa kahdenlaista tietoa perheen lapsien lukumäärästä, 18 tai peräti 20 on luvut, joita netistä löytyy. Oli kumpi vaan oikea luku, niin se on selvä, että melkoista hulinaa oli Rudolphin perheen arki.
Kun Wilma oli neljän ikäinen, hän sairastui polioon. Koska perhe oli köyhä, ei heillä ollut varaa parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Lääkäreiden ennuste oli, ettei tyttö kävelisi koskaan kunnolla. Wilman äiti vei tyttärensä kerran viikossa bussilla n. 50 kilometrin päässä sijaitsevaan sairaalaan saamaan hoitoa ja lisäksi hieroi tytön jalkoja kotona useita kertoja päivässä lääkereiden ohjeiden mukaan. Äidin peräänantamattomuus palkittiin vuosien uurastuksen jälkeen, 12-vuotiaana Wilma pystyi kävelemään normaalisti ja tästä sai alkunsa yksi yleisurheiluhistorian upeimmista tarinoista.
Wilma aloitti koripallon pelaamisen, jossa hän menestyi erinomaisesti. Yleisurheiluvalmentaja sai houkuteltua tytön koripallon parista yleisurheilukentälle, mikä osoittautuikin erinomaiseksi teoksi. Alusta lähtien Wilma menestyi pikamatkoilla erinomaisesti ja vasta 16-vuotiaana hän juoksi Yhdysvaltain naisten pikaviestijoukkueessa Melbournen olympialaisissa 1956. Viestistä voitettu pronssimitali oli alkusoittoa neljä vuotta myöhemmin tapahtuvalle Wilma Rudolphin häikäisevälle esitykselle ikuisessa kaupungissa Roomassa.
Rooman olympialaisissa 1960 Wilma otti kaiken mitä otettavissa oli. hän voitti kultaa 100 ja 200 metrin juoksuissa, sekä 4 × 100 metrin viestissä. 200 metrillä Wilma juoksi silloisen maailmanennätyksen ja viestiin hän osallistui, vaikka loukkaantunut nilkka olisi estänyt monen muun juoksun.
Ylivertaista ylivoimaa
Wilma lopetti urheilu-uransa ollessaan vasta 22-vuotias. Tämän jälkeen hän työskenteli opettajana, valmentajana ja urheilukommentaattorina. Hän meni naimisiin Robert Eldridgen kanssa 1963. Sittemmin eronnut pari sai neljä lasta. Myöhemmin Wilma perusti nimeään kantavan säätiön tukemaan lapsia ja nuoria. Hänen kunniakseen julkaistiin 23 sentin postimerkki vuonna 2001.
Neiti pitkäsääri ikuistettuna
Vaikeuksien kautta sitkeydellä ja uskolla voittoon oli teema, jolla Wilma Rudolph eteni elämässään, mutta 90-luvun alkupuolella vaikeudet siihen asti nujertanut upea nainen sai sellaisen vastustajan, jolle hänkään ei voinut mitään. Vuonna 1994 Wilma kuoli vai 54-vuotiaana pahanlaatuiseen aivokasvaimeen. Vaikka Wilma Rudolph on poissa joukostamme, hänen nimensä on kirjoitettu lähtemättömästi suurien urheilusankareiden kirjaan ja tulee siellä myös aina pysymään!
Lepää rauhassa Wilma