En näistä paljoakaan ymmärrä, ja tämä lienee just tuollainen streameri, mistä mainitsit, mutta itsellä on tämä (tai siis joku vanhempi malli) ollut jo pitkään kytkettynä suoraan Genelecin kaiuttimiin, ja kuulostaa mainiolta (sekä Spotify että Tidal). Tämä verkkosoitin on lisäksi niin pieni, että kulkee helposti myös esim. kaupunkikämpän ja mökin välillä.
1 tykkäys
Ihan asiallinen laite pitäisi olla mitä lukasin. Ei suolattu ainakaan pahemmin. Kännyllä jos säätää volumea (eli digitaalisen signaalin tasoa), saattaa tulla sama bitti resoluutio ongelma mistä kirjoitin tietokoneen kanssa yllä. Sen puoleen jokin integroitu vahvari voisi olla parempi. Toki sitten vaatii euroja pinon vs tuo Wiin Mini.
Yleisesti, hankin itse uuden vahvarin parisen vuotta sitten. Entinen oli 20v vanha Yamaha. Sinänsä oli ns. raskasta sarjaa ja toimiva peli. Ongelma oli kuitenkin HDMI ARC liitännän puuttuminen. Olohuone muuttui täysin kun uusi vahvari menee päälle ARC kautta automaattisesti TV:n kanssa synkassa ja volume toimii TV-kaukosäätimellä. Suosittelen päivittämään jos asialliset kajarit löytyy ennestään. Etenkin käytettävyys paranee täysin uudelle tasolle. TVn kaiuttimet kun on pääsääntöisesti melko kehnot. Nykyisissä litteissä televisiossa kun ei ole käytännössä tilaa kunnon elementeille, eikä tilaa niille vaadittavalle kopalle.
=> Äänen parannus erillisillä kaiuttimilla on lähes yhtä merkittävä kuin digitaaliseen HD-aikaan siirtyminen kuvassa (oikeasti!) 
Toki tuossakin on makueroja. Aiemmin itsellä oli 5.1-systeemi, nyt on soundbar+subbari enkä ole huomannut eroa elämän laadussa. Päinvastoin, aina välillä leffoja katsoessa yllättää, kuinka soundbar osaa huijata äänet kuulumaan eri paikoista.
2 tykkäystä
Tarkistin, niin on juuri Spotify Connect (- ei cast). Leivottu Denonin ja Marantzin käyttämän HEOSin yhteyteen.
Tämä on muuten aika vinkeä toiminto nykyään. Spotifyn kännykkäsovelluksella voi ohjata esimerkiksi tietokonesovellusta.
Eli läppäri kiinni vahvistimeen on yksi monista workaroundeista asiaan, jolla kuitenkin säilyy tuttu kännykän käyttöliittymä asiaan.
1 tykkäys
Ennen itsellänikin oli aina erillissarjana kaikki, mutta nyt ajattelin siirtyä aktiivikajareiden aikaan, mutta mutta. Vasta tuotteen ostettuani ja kotona kuunneltuani huomasin, että Ylen kanavat lähettävät monikanavaääntä, ja sitäpä ei aktiivikaiuitin tajua. Sinänsä harmi sillä Argonin Fenrikset olisivat olleet muuten hyvä valinta. Tartuin kuitenkin palautuksen jälkeen vähän sokkona Verkkokaupan tarjoukseen ja hommasin Jbl:n 800 Soundbarin. Täytyy kyllä sanoa, että yleiskäytössä varsin pätevä ja todella hyväsoundinen laite. Subbari on järeä, mutta saa säädettyä tasoa 1-5, joten ei jumputa liikaa. Hintakin oli varsin kohtuullinen 449€.
TV:n digitaalinen ulostulo PCM muotoon ja homma rokkaa. Dolby Digitalia ei omakaan stereo-vahvari syö.
Bluetoothille on nykyään olemassa AptX Lossless. Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta ilmeisesti se on oletuksena 44,1/16 bittivirran ollessa max 1,2 megaa. Cd-ääni flacina on yleensä 0,6–1,1 megaa. Periaatteessa sen pitäisi tuohon kaistaan häviöttömänä mahtua. AptX Lossless on AptX Adaptiven lisäkikkare ja ilmeisesti koodekkia ei voi kehittäjäasetuksista tai mistään hirttää häviöttömälle, vaan se saattaa vaihtaa lennosta häviölliselle yhteyden niin vaatiessa.
Toinen audiofiilikoodekki, Sonyn ldac (häviöllinen), käyttää oletuksena asetusta 96 khz / 24 bit (laitteiston tukiessa heittää kai jopa 32-bittiseksi), syynä vissiin hi-res-hörhöille markkinointi. Koska lähdemateriaali on yleensä 44,1/16, max vajaan megan siirtonopeutta haaskataan ei-mihinkään. Toki koodekki osannee hiljaiset taajuusalueet hyvin pakata, mutta muunnos 96 khz:iin nostaa bittivirtaa ilman mitään hyötyä ja 44,1 → 96 -resämpläys voi olla laatuongelma ainakin, kun se tehdään raudalla lennosta eikä kunnollisella softalla. Sony tosiaan kai kosiskelee kohderyhmää, joka on nähnyt huuhaa-kuvia kulmikkaista ääniaalloista ja kuvittelee, että 96 khz pitää ne pyöreämpinä.
Lisäksi bittivirrassa ldacissa on oletuksena adaptiivinen asetus. Nopeus vaihtelee 330, 660 ja 990 kbps:n välillä (44,1 khz -audiolle 309/609/909). Jotkut halpisandroidit käyttävät vain 330 kpbs:ään, jolloin ldac häviää äänenlaadussa jopa bluetoothin karvalakkikoodekki sbc:lle.
Jos lähde sattuisikin hi-res-materiaalia olemaan, ahtaan bluetooth-kaistan hukkaaminen ihmisen kuuleman äänen sijaan koirapillitaajuuksiin on turhaa ja 96 khz:n ääni kannattaisi siirtää 48-kilohertsisenä. Mieluiten ei kannattaisi siirtää hi-res-ääntä bluetoothilla ollenkaan.
Ldac on hyvä, jos asetuksia pääsee säätämään. Oletusasetuksilla ongelmallinen.
Omassa puhelimessa on Bluetooth Codec Changer ja siinä ohjelmoituna kullekin toistolaitteelle asetukset, joille luuri heittää laite yhdistettäessä automaattisesti. Ldacille käytössä 44,1 khz / 24 bit / 909 kbps. Lähdemateriaali on 44,1/16. 24 bittiä silti bluetoothille siksi, että se ei kaistaa käytännössä haaskaa ja android muuntaa 16-bittisen lähteen joka tapauksessa sisäisessä prosessoinnissaan 24-bittiseksi, joten takaisin 16-bittiseksi muunnettaessa välissä pitäisi olla ditheröinti.
Noin muuten kun Spotifysta tulee vorbisilla tai aac:llä n. 250-320 kbps:ään pakattua ääntä, en hirveästi huolehtisi bluetoohin häviöllisyydestä, jos käytössä on jokin kunnollinen koodekki järkevillä asetuksilla. Android-laitteissa sbc:n ja aac:n laatu saattaa olla aivan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, eikä luurin valmistajan valinnoille voi mitään. AptX / AptX HD on tiukemmin speksattu ja varmempi valinta.
Spotifyn äänenlaadun suurin ongelma on, että siellä on monista julkaisuista hirveitä loudness war -remastereita.
Jos toistaa Windows-koneesta bluetoothilla ja vastaanottava laite tukee vain sbc:tä, kannattaa hankkia kaljatuopin verran maksava Alternative A2DP Driver. Dual channel -modella sbc:n bitraten saa tuplattua lähes 700 kbps:ään ja siitä tulee oikein hyvä koodekki. Edelleen muita asetuksia peukaloimalla saadaan jopa vielä tästä tuplat, joskin pakkauksen tehokkuus per bitti heikkenee. Softalla voi myös vaihtaa useimmilla koodekeilla 48 → 44,1 khz.
2 tykkäystä
Käsittääkseni (tekoäly on samaa mieltä, mutta en löytänyt faktaviitettä) Android resamplaa myös Bluetooth stackiin ohjatun audion 48kHz resoluutiolle.
Olen tästä myös tekoälyn kanssa kinastellut ja muuten penkonut, on ilmeisesti androidversio- ja puhelinkohtaista. (Edit: Siis se on, voiko tuon 48 khz:ssä pyöräyttämisen estää. Oletuksena android on 48 jos ei ala itse säätämään). Musiikit tulevat muistikortilta ja PowerAmp näyttää koko audio pipelinen pysyvän 44,1:ssä, kun output pluginin ja bluetoothin asetukset on viilattu kohdilleen. Spotifyta käyttäessä saattaisi olla toisin.
Vedenpitävin ratkaisu olisi varmaan vääntää flac-kirjasto puhelinta varten 48 khz -opus-tiedostoiksi (nyt 44,1 aac), koska 48 khz on androidissa niin syvällä. Softalla tehtynä en näe/kuule resamplaamisessa ongelmaa. Aika vähän näitä “ongelmia” kukaan kuulee, mielenrauhakysymyksiä lähinnä. 
3 tykkäystä
Piti oikein kusasta AI:lta miksi ihmeessä on kaksi lähekkäistä sampling rate standardia:
CDs use the 44.1 kHz sample rate because it was the standard developed for early digital audio recording on video tapes in the 1970s and 1980s, which later became the standard for the Compact Disc. The 48 kHz sample rate was adopted later, initially for use with digital video and film to provide more flexibility with audio for video (A/V) synchronization and to allow for easier filtering of aliasing noise, which makes it suitable for digital video and many modern streaming services and professional audio applications.
1 tykkäys
Developer asesetuksista näkee ainakin käytetyn Bluetooth-formaatin. Sen mukaan kuulokkeille ainakin menisi 44.1kHz / AptX, mutta käytetäänkö ääni välissä jossain muussa muodossa 
Samsung A52S + Valco VMK25
1 tykkäys
Itse testasin Tidalia joskus vuosia sitten, mutta sen käytettävyys ärsytti jotenkin.
Nyt kun Spotify paskentaa Android-appiaan määrätietoisella tarmolla samalla kun nostaa hintoja, hoututtelisi testata taas.
1 tykkäys
