Tänään ei mene nämä omat viestit ja selvitykset aivan putkeen.
Siinä, että joukkueet tekevät jatkosopimuksia hyvissä ajoin ennen seuraavaa kautta, ei ole varmasti missään päin Eurooppaa mitään uutta.
Sellainen on kuitenkin ollut täällä hyvä tapa, että sopimuksessa olevien pelaajien kanssa ei tehdä etupainotteisia sopimuksia. Tästä herrasmiessopimuksesta kaikki liigaseurat ovat jo ajat sitten irtautuneet, koska ne taistelut kiinnostavista pelaajista käydään jo syksyllä. Keväällä ne pelaajat tekevät sopimukset SHL:n, NL:n tai DEL:n.
Tätä yritin hyvin hatarasti viestilläni tarkoittaa. Tällä järjestelmällä voittajia ovat maksukykyisimmät liigaseurat, jotka kampeavat näin kansainvälisiä kilpailijoita vastaan. Häviäjiä ovat heikot seurat, joilla ei ole mahdollisuutta edes pitää ketään. Aika monet toimijat jääkiekossa ovat toivoneet pelaajasopimuksien tekemiseen pelisääntöjä. Osaltaan tällainen toimintamalli olisi myös pelaajille hyväksi, mutta ennen kaikkea Liigan kilpailukyky on se, joka tässä huolestuttaa.
Joskus vuosia sitten sain vihat päälleni, kun sanoin, että Suomessa ykkösketjun sentteri on aika usein SHL-jengissä nelossentteri. Kärkirooleihin ei ketään olla nyt viemässä, ei edes Somppia, vaan johonkin SHL ja Allsvenskan taitteeseen työteliääksi perussentteriksi.