Ilveksellä nyt vaan on läpimätä organisaatio. Se ei ole fanien vika eikä sille mitään voi. Itse en edes jaksa naljailla Ilveksestä enää ja toisaalta, kyllähän se on sydäntä särkevää, kun oma pikkuvelikin on hairahtanut jostain syystä kannattamaan Ilvestä. Sitä se teettää, kun vanhemmat on jääkiekkoneutraaleja ihmisiä (also known as: do not care) niin lapset valitsee sitten mitä sattuu. Onneksi sentään isoveljeni valitsi oikein 
Mutta on tuo kyllä ikävää seurata vierestä tota Ilveksen touhua, ei siitä mihinkään pääse.
Kyllä fanitkin sen tietää, että organisaatio on täysin umpimätä ja onnistumisen marginaalit ovat pieniä. Tuo IHOY pilaa muuten erittäin elinvoimaisen brändin ja varmasti muutkin lajit häpeävät tätä yhtä osastoa aika helkkaristi, kun homma ei vaan toimi. IHOY:ssä on tuolla ytimessä sellainen porukka, joka hyötyy varmasti Ilveksestä melkoisesti. Sellaista tahtotilaa ei tunnu löytyvän mistään, että nuo kuuppaajat saataisiin organisaatiosta ulos. Nämä ovat toki spekulaatioita, mutta IHOY:n hallituksessa on pakko istua porukkaa, joka hyötyy tuosta urheilujutusta ihan mielettömästi, koska toiminta on täysin amatöörien käsissä.
Tätä ryvettynyttä ydintä ei saada savustettua millään pihalle vaan kaikki ympärillä vaihdetaan jatkuvasti. Ilves ei pelkää heittää ketään pihalle, joka ei näiden herrojen tahdon mukaan toimi. Ilveksessä ei ole olennaista se, kuka osaa eniten, vaan se kuka sopii parhaiten. Tämän vuoksi tuo on jo surullista, että Honkalehto pyörii täydellisen epäonnistumisen jälkeen uudestaan toimitusjohtajan pallilla ja homma ei näytä parantuvan yhtään. Yllättäen myös hänellä on oman firmansa bisneksiä Ilveksen kanssa, joten hyötyjät ovat selvillä.
Valmentajat, urheilujohtajat jne. eivät kuulu millään tavalla Ilveksen strategiaan. Otetaan joku sisään ja annetaan sen verran resursseja kuin on, mutta todellista tukea ei ole koko organisaatiossa. Sitten, kun naama ei enää miellytä laitetaan tylysti kilometritehtaalle ja taas korjataan virhe virheellä. Tämä kausi on kuin koko Ilveksen organisaatio minimuodossa: ensin menee pirun hyvin Tuokkolan johdolla, sitten alkaa näkyä joukkueen todellinen taso, jonka tuolla budjetilla voi koota. Pelaajat eivät jaksa enää venyä ja lopulta tappioputki on edessä. Rahat on poltettu jo ajat sitten ja sitten yritetään jollain suhmurointikaupoilla tuoda uutta verta sisään, mutta yllättäen ketään oikeasti hyvää ei näillä näytöillä saada. Sitten tulee Jaatinen Pelicansista kokeilemaan ja sehän meni hyvin. Kantola isolla rahalla ja sydämellä sisään, sekin floppaa. Lopulta Tuokkolalle lyödään kengät käteen ja tilalle otetaan meritoitunut KHL-valmentaja, joka ei myöskään saa mitään irti mistään. Virhe paikataan sitten, kun lopulta urheilutoimenjohtajakin laitetaan pihalle ja koko korttitalo napsahtaa Kiven käsiin.
Ilvekselle on turha toivoa mitään pahaa, mutta Ilveksellä ei oikeasti ole tällä hetkellä edellytyksiä parantaa. Tuo mätä ydin pysyy siellä, vaikka mitä tehtäisiin eikä se edes suostu myymään. Aina, kun joku pääsee jäljille, ukko laitetaan pois ja otetaan uusi ja sopivampi tilalle. Onnistumisen marginaali on olematon. Ainoa tapa saada tuollainen firma kukoistamaan uudestaan on heittää umpisurkeat omistajat ulos väkisin ja vaihtaa uudet sisään, joilla todennäköisesti on aitoa halua parantaa toimintaa. Tämä sama sirkus tulee pyörimään niin kauan kuin tuo mätä ydin ei suostu lähtemään. Ja tällä hetkellä näyttää, että mätä ydin haluaa ensin kupata Ilveksen pois pääsarjasta ennen kuin suostuvat lähtemään.
Edit:
Lisätään edelliseen vielä, että pitkäjänteinen työ vaatii pitkäjänteistä panostusta ja nimenomaan pitkäjänteisyys Ilveksestä puuttuu. Sinne voidaan roudata vaikka mitä valmentajaa ja pelaajaa sisään pitkällä sopimuksella, mutta totuus on se, että organisaation strategiassa pitää jonkun sopimusvuoden kohdalla lukea, että se on se THE VUOSI. Et voi tehdä pitkäjänteistä työtä, jos pitkäjänteisyys ei tavoittele mitään.
Tuokkolan kohtelu osoitti strategian puutteellisuuden Ilveksessä. Tuokkolan projektia rakennettiin kaksi ensimmäistä kautta järkevästi: kasvatettiin sopivia pelaajia pelitapaan, otettiin jengiin uusia ja Tuokkolan tapaan sopivia pelaajia ja kasvatettiin heistä parempia pelaajia resurssien puitteissa. Toisella kaudella otettiin uskottavuudessa iso steppi eteenpäin, kun odotukset ylitettiin. Kolmas kausi olisi pitänyt olla se THE KAUSI, kun organisaatio panostaa joukkueeseen aivan maksimit, jotta se seuraava steppi saadaan vietyä täydellisenä loppuun eli asema keskikastissa ja playoffeissa saadaan uudestaan vakioitua ja naureskelu ja hihittely loppuu.
Mutta Ilves teki sen jälleen ihan itse; se teki lyhytjänteisiä päätöksiä eikä se laittanut panoksia joukkueeseen. Itse asiassa se leikkaisi Tuokkolan projektilta siivet pois ja jätti panostamatta laatuun. Se lähti isojen toiveiden ja suurien puheiden kanssa kohti parempaa aikaa ja toivoi kädet ristissä, että taso nousisi kuin ihmeen kaupalla. Ei se sitten noussut, kun ei panostettu. Itse asiassa meni vähän vielä huonommaksi. Ja sitten se lyhytjänteisyys tuli esiin ja Tuokkolan projektilta vedettiin kahdella päätöksellä palkeet tyhjiksi: ensin Tuokkolalle käytännössä annettiin potkut kesken kauden (ei edes neuvoteltu kunnolla jatkosta vaan sopimus kirjattiin jo Kivelle ja JULKAISTIIN!!!) ja näytettiin näennäisluottoa ja hommattiin ynnä muut osaston paikkaajia vielä päälle. Lopulta farssi kirjattiin loppuun antamalla jo potkut saaneelle valmentajalle potkut eikä annettu hänen edes yrittää viedä omaa projektiaan maaliin.
Otettiin ihan toisenlainen valmentaja tekemään mitä? Ei mitään. Ei Heikkilän ja Tuokkolan kiekolla ole mitään yhteistä saati Heikkilän ja Kiven. Ei saatu jatkumoa, mutta tehtiin jotain. Todennäköisesti kaivettiin vaan huonommat pohjat Kiven projektille. Eli kaikki meni just niin kuin se ei saisi mennä. Pitkäjänteisyys vaatii oikea-aikaista panostusta ja aitoa malttia ja luottoa. Ilman luottoa ja malttia ei mikään strategia onnistu.