Mä niin mieleni pahoitin, kun otsikon paikkaan oli lainattu mun kirjoittama teksti ja kutsuttiin mouhijärveläiseksi. Olen kuitenkin paljasjalkainen manselainen ja päässyt elämässä ihan Espooseen saakka!
Minua voivat huoletta kutsua mouhijärveläiseksi, traktorikin löytyy.
Ja mä asun Hervannassa, enkä tosiaan ole mikään Hervannan Ilves, mutta lähtöisin olen Nokialta, kuten Mika Välilä.
Just ja vaikka mä asun Turussa, niin mua ei haittaa että turkulaisvitseillä heitellään, turkulaiseksi en itseäni koe koska en ole täältä kotoisin. Tapparan mies koko rahalla.
Niin ja mun sukuni isän puolelta on Liedosta kotoisin. Toki itse olen aina asunut Pirkanmaalla. Eikä ollut ikinä mitään muuta mahdollisuutta kuin olla Tapparan kannattaja: Antti Leppänen, Marja, Pertti Koivulahti, Pertti Valkeapää ja muut tekivät ison vaikutuksen pikkupoikaan aikoinaan. Mikä Ilves?
Tuli tästä kaikesta taas mieleen juttu, joka hiljattain oli lehdessä. Siinä kerrottiin Niilo Tammisalosta, jonka mukaan Ilveksen jalkapallohuligaanit (vaikuttavat monet myös kiekon parissa) ovat ottaneet nimensä. Niilo oli junantuoma helsinkiläinen HJK:sta ja voittanut Tampereella kiekkokultaa TaPan riveissä, ennen kuin oli mennyt Ilvestä perustamaan.
Vähän niinkuin kiekkofaninsa, joiden faniryhmä kunnioittaa nimellänsä kuuluisaa KooVeen kasvattia.
Pari ajatusta tapparalaisuudesta, tamperelaisuudesta ja paikallisväännöistä.
Jos on oikeasti elänyt mukana tamperelaisessa kiekkokulttuurissa, kuten itse olen tuolta 80-luvun lopulta, tietää, että seurauskollisuus on täällä syvässä, molempien joukkueiden kohdalla. Seuraa ei yksinkertaisesti vaihdeta.
Tämä uskollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hallissa käydään joka viikko tai edes joka kausi. Silloin kun käydään, tyypillinen kannattaja taputtaa maalin, ylivoiman ja viimeisen 30 sekunnin kohdalla (jos oma joukkue johtaa ja jos ei ole vielä lähtenyt autolle välttääkseen pahimman ruuhkan). On lisäksi tilastoilla todistettavissa, että joukkueen menestys korreloi suoraan yleisömäärien kanssa: porukka löytää halliin silloin kun menestytään. Tältä osin molempien seurojen kannattajien profiilit ovat käytännössä identtiset.
Tapparaan ja Ilveksen ”ultrat” on verrattain uusi ilmiö eikä näin järjestäytynyttä toimintaa ollut vielä 15 vuottakaan sitten. Kehityssuunta on erittäin hyvä ja se on tuonut peleihin ihan erilaista tunnelmaa seisomakatsomoineen.
Silmämääräisesti arvioituna Ilveksen porukka taitaa olla tällä hetkellä hieman aktiivisempi, jolle syyt löytyvät helposti vertaamalla Tapparan menestysputkea viime vuosikymmenellä ja Ilveksen patoutunutta menestymättömyyttä ja nälkää sille. Mielenkiintoinen huomio sekin, että molempien porukoiden kohdalla ryhmät koostuvat pääosin teineistä ja nuorista aikuisista.
Toinen kestoaihe nykyään on tämä paikallisuus. Kuten hyvin tiedämme, Ilves-leirissä ollaan erittäin vahvasti ja jopa aggressiivisesti toistettu narratiivia tapparalaisten ulkopaikkakuntalaisuudesta, sitäkin on kuultu jo jostain 2010-luvun alusta muistaakseni. Tämähän on maailmalta tuttu ilmiö, jossa paikallisvihollinen halutaan asettaa jonnekin periferiaan ja itse halutaan olla ”niitä” paikallisia: AS Roma/Lazio, Manchester City/United, Birmingham/Aston Villa jne.
Tämmöinen naljailu on tietenkin sallittua ja sitä kuuluukin olla, eritoten paikallisjoukkueiden kesken, mutta hieman olen huolestunut siitä miten Ilveksen keskuudessa ihan aikuiset ihmiset tuntuvat ihan oikeasti uskovan tähän tulkintaan ja toistavat sitä pakkomielteenomaisesti joka välissä.
Tapparalla ja Ilveksellä on molemmilla laajaa kannatusta Tampereella, lähikunnissa ja muualla Suomessa. Tapparan osalta tälle löytyy järkeenkäypä selitys 70-80- luvuilta, jolloin jääkiekosta tuli Suomen suosituin laji ja Tappara dominoi silloin Suomessa. Toisaalta, kovimmat tuntemani Ilves-fanit tulevat Tampereen lisäksi Alavudelta, Kurusta, Ylöjärveltä, Nokialta ja Saarijärveltä, joista viimeksi mainittu on yksi Share Ilveksen perustajista.
Sekin on täysin selvää, että tämä narratiivi lisääntyi ja muuttui aggressiivisemmaksi samalla kun Tappara pelasi joka kevät finaaleita ja napsi mestaruuksia ja Ilves kävi konkurssin partaalla ja konttasi kentällä. Toisen menestys harmittaa ja sitä pitää purkaa jollakin tavalla ulos.
Jos ajatellaan Tapparan ja Ilveksen tarinoita sieltä aikojen alusta ei oikein voi kiistää kummankaan juuria, niin syvällä ne Tampereen ja Koulukadun perustuksissa ovat. Paikallinen köydenveto on sallittua ja jopa toivottavaa, mutta se joka yrittää mitätöidä toisen tamperelaisuutta tekee sitä samalla itselleen. Tamperelaisuus on molempia vahvistava voima!
Näillä puheilla, yritetään selvitä tämän päivän paikallispelin siirtymisen harmituksesta ja mennään eteenpäin.
6 viestiä siirrettiin ketjuun: Missä asuvat Tapparafanit vs. Ilvesfanit
Itse en koe mouhoa loukkaavana. Itsekkin kutsun Ipalaisia hervantalaisiksi. Voisi käyttää loukkaavampia sanojaki kuten kusivii…, naukuja ja mitä näitä on.
Jatketaan vielä kun vauhtiin päästiin. Tapparalla ja Ilveksellä ei ole kummallakaan taustalla ns. työväen seuran leimaa kun kumpikaan ei kuulunut eikä kuulu Työväen urheiluliittoon, toisin kuin vaikkapa TPV tai KooVee. Kalevi Nummisen elämäkertakirjassa - joka muuten jokaisen tapparalaisen kannattaa lukea - joku kuvailee osuvasti, että alkujaan ruotsinkielinen TBK/Tappara oli vahvasti porvarien seura ja Ilves pikkuporvarien tai sellaiseksi haluavien.
Poliittisuus on sittemmin pitkälti hävinnyt seuroista ja hyvä niin.
Varmasti tämä tällainen Tapparan ruotsinkielinen tausta aiheuttaa edelleen kahtiajakoa. Monet kerrat olen kuullut, kun Ilvesläiset sanovat Tapparaa rantaruottalaisten porvarijoukkueeksi. Varmasti TBK aikoina oli vahva Suomi vs Ruotsi asetelma, Ilveksen ja TBK:n välillä.
Haluan vielä korostaa, että paikallistaistoon kuuluukin leikkimielinen ”vihanpito”, mutta sitä toivoisi että tämä ainutlaatuinen paikallisuus toisi entisestään sitä lisäarvoa. Nyt tämä Mouhottelu menee jo maanisuuden puolelle ja se on vähän häiritsevää.
Tapparan 2010-luku taisi olla monelle liikaa. Asiaa kuvaa hyvin se fakta, että Ilves on viimeksi voittanut välieräottelun maaliskuussa 1998 (jossa olin muuten paikan päällä).
En ole vuosikausiin käynyt naapurin foorumilla. Mikään ei kuitenkaan tunnu muuttuneen kuin vain pahempaan päin.
Ehkä ne vuosikymmenten traumat Tampereen ikuisen kakkosjoukkueena on vaan niin syvällä.
Olen kirjoittamastasi täsmälleen samaa mieltä.
Ehkä aiempaa ”vihanpitoa” kuvastaa hyvin opiskeluaikana tehty sopimus hyvän ystäväni, intohimoisen Ilves kannataja Hessun kanssa tehty sopimus. Sovittiin että Play- Offeja käydään kannustamassa yhdessä, kumpi joukkue Tappara tai Ilves sinne selviääkin.
Näin myös tehtiin ja -80 luku oli Hessulle selkeästi haasteellisempaa kuin minulle sopimuksen pitämisessä. Intoutui Hessu yhdessä ratkaisevassa Hifk ottelussa aivan raivokkaaseen Tappara kannustukseen, joka huvittaa vielä tänäkin päivänä. Kuinkahan moni naapuri leirin kannattajista venyisi nykypäivänä samaan. Voisi tehdä tiukkaa myös meidän leirissä?
Oltiin -85 vuonna Kupittaalla katsomassa myös Ilveksen viimeistä mestaruutta. Hyvä peli, Jalon ylösnousemuksineen ja Gabaree Oscarissa oli ilosia Ilves miehiä myöhemmin illalla. Seuraavana vuonna siirryttiin taas normaaliin päiväjärjestykseen mestaruuden kanssa.
Itse olen aina toivonut Ilvestä sinne Liigan kärkiporukoihin juuri siksi, että saadaan Tampereelle tämä ainutlaatuinen paikallishegemonia kahden erittäin perinteisen ja menestyneen seuran myötä. Vielä moderni ja iso areenakin saatu kaupunkiin. Toivoisi tämän saavan arvoa Ilves-leirissäkin.
Anteeksi pessimistisyyteni, mutta taitaa nämä äänekkäimmät ”vasara on kakkaa” -huutajat olla sellaisia 20v räkänokkia, jotka eivät perinteistä ymmärrä yhtään mitään.
En minä ainakaan. Mä käyn täällä, koska tämä on kiistatta paras suomenkielinen kiekkofoorumi mitä netistä löytyy.
Teitä on harvassa, koska ei täällä juurikaan ilvesläisiä pyöri.
Itse asiassa pyörii enemmän kuin kuvittelisi, mutta tämä selviää vasta kun on viettänyt täällä vähän pidempään.
Samasta syystä kuin @Anapoli vaikka viihdyn muissa ketjuissa aktiivisena enemmän kuin varsinaisissa kiekkojutuissa.