Poikkeusolot aiheuttavat poikkeukselliset juhlamenot. Ei kättele presidenttipari vieraitaan, eikä kuulu Veteraanin iltahuuto.
Tänään onkin hyvä muistella, että ihmiskunta, Suomi ja jääkiekko ovat selvinneet kovemmistakin paikoista.
Väinö Linnan Tuntematon kuuluu olennaisesti juhlaan ja nyt onkin mahdollista ahmia vaikka kaikki kolme versiosta!
Laineen Tuntematon tulee televisiosta klo 14 alkaen.
Louhimiehen uusin Tuntematon löytyy Areenasta pitkänä versiona.
Mållbergin Tuntematon löytyy Areenasta Tammikuun loppuun asti. Tämä on ehkä mielenkiintoisin tulkinta aiheesta ja kannattaa katsoa jos on jäänyt välistä.
YLE lähettää klo 17:10 alkaen Linnan juhlat 2020 -ohjelmaa, jonka sisältö tulee tietysti poikkeamaan totutusta.
Suomalaisten tarinat itsenäisyydestä ja upeat Suomi-kuvat nostavat tunnelmaa itsenäisyyspäivänä. Yhteistä juhlaa vietetään musiikkivieraiden ja hyvien keskustelujen parissa. Mukana uusia tapoja juhlia itsenäisyyttä.
Vaikka ei varsinaisesti liity Suomen itsenäisyyspäivän, tarina kertoo suomalaisuudesta, itsenäisyydestä ja hyvyydestä. Saa näin itsenäisyyspäivänä miettimään kuinka paljon parempi tämä maapallo olisi jos täällä asuisi enemmän suomalaisia.
Tämän parempaa ajankohtaa ei ole ottaa puheeksi suomettumisen tutkimista. Olisi mukava unohtaa suomettuminen kokonaan, mutta onhan sillä ollut vaikutuksensa ja ne näkyvät elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksissa.
2 tykkäystä
polvipetteri
(An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.)
8
Ilta-Sanomissa juttu, jossa esitelty lyhyesti kaikki Mannerheim-ristin ritarit. Suosittelen luettavaksi. Muutama poiminta:
15 Alikersantti Veikko Vehviläinen (1920–1998)
Suonenjokelaisen ryhmänjohtajan taistelutyyliä on kuvattu varsin erikoiseksi, vaikka toimivaksi. Vehviläinen valtasi yksin taloja ja bunkkereita, ja ryhmä huolehti hänelle kranaatteja, ammuksia ja kasapanoksia. Vehviläisen mielestä yhteen mieheen oli vaikeampi osua kuin kokonaiseen sotajoukkoon. Nimitetty ritariksi 26.9.1941.
41 Jääkäri Taavi Törmälehto (1922–2007)
19-vuotiaana vanhemmilta salaa asepalvelukseen lähtenyt haapavetinen tunnettiin Jääkäripataljoona 4:ssä hyökkäysvaiheessa nimellä ”Jermulehto”. Esimerkillisen rohkeasti hyökännyt konepistoolimies haavoittui jatkosodassa kolmesti.
78 Korpraali Johan Similä (1906–2002)
Puolikuurona syntynyt Similä ei kuullut vetäytymiskäskyä vaan jäi makaamaan kiven taakse. Ylivoimainen vihollinen ajoi muut suomalaiset pakoon. Huomattuaan jääneensä jälkeen Similä nosti Pystykorvansa ja alkoi tulittaa pikatahtia. Kymmeniä venäläisiä kuoli rinteelle ja hyökkäys pysähtyi. Similä oli yksi Mannerheimin arkkua kantaneista ritareista.
178 Sotamies Valter Sipiläinen (1923–1995)
Pakokauhu iski osaan suomalaisjoukoista, kun Neuvostoliitto aloitti massiivisen suurhyökkäyksen Kannaksella kesäkuussa 1944. Kaikki eivät juosseet. Rajuissa taisteluissa kunnostautunut lähetti Sipilänen nosti konepistoolinsa ja tokaisi: ”Jos ammun jonkun malliksi, niin sitten kai pysytte paikallanne!”
Mannerheimin ristin ritareita kun tässä on poimittu esille, niin tässä eräs heistä, joiden tarinan kohdalla on tullut pysähdyttyä. Syy ei lopulta ole sen henkilökohtaisempi kuin että viime vuosina on joka kesä tullut pieni hetki vietettyä hänen muistomerkkinsä äärellä. Yleensä Teiskoon kun menemme Aunessillan seutuja ihastelemaan, niin on tavaksi tullut poiketa matkalla Aitolahden kirkolla. Ja sinnehän tämä ritari nro 9 on haudattuna.
Ehkä määki saan yhden ritarin nostaa esille. Tykistökenraali Vilho Petteri Nenonen. Hieno esimerkki, kuinka oikeeseen aikaan syntyny lahjakas matemaatikko pysty hyödyntään osaamistaan koko kansakunnan eduksi. Nenosen kilpailuun on tullu osallistuttua Rovajärvellä reilu 20 vuotta sitte.
Olen ihan varma, että olen palstalle tähän Mollbergin tuntemattomaan laittanut linkin muistaakseni Youtubeen mistä tuo löytyy. En vain löydä sitä. Vai oliko sittenkin Talvisota kyseessä.
Salelta äärimmäisen yksinkertainen tervehdys, johon hienostuneesti ujutettu viesti kotona pysymisestä.
P.S. Pakko kyllä muuten tunnustaa, että kyllä nämä järjestelyt latistavat tunnelmaa, vaikka perinteisesti käytiin hyvä päivällinen sukulaisella nauttimassa.
Keskustorin valaistus oli kyllä todella hieno. Käykää ihmeessä katsomassa, ovat paikallaan vuodenvaihteeseen asti. Mielummin katselen näitä koko joulukuun kuin kymmenen minuuttia ilotulituksia.
