“HIFK:sta ponnistaneista” (Rafalski) tulee mieleeni myös Tim Thomas. Vaikka Liigassa hyvin edustikin ja oli kova maalivahti, pääsi pelaan ensimmäiset NHL-pelinsä vasta lähemmäs kolmekymppisenä. Senkin jälkeen tahkosi vielä AHL:ää ja lockoutkin sekoitti kuvioita. Yli kolmekymppisenä pääsi sitten vakionaamaksi NHL:ään. No, ehkä hänen kohdallaan kyse oli jostain muusta kuin kukkaan puhkeamisesta. Ehkä siitä, ettei vain saanut jalkaa oven väliin. Ei niin tuttu pelaaja minulle.
2 tykkäystä
Eikä vain vakionaamaksi, sillä palkintokaapissa on yksi Vezina. Bäckström oli muuten myös ehdolla samana vuonna.
1 tykkäys
Ei ehkä niinkään latebloomer varsinaisessa merkityksessä, sillä kannukset oli kotimaan liigassa (Lukko, TPS), Ruotsissa ja maajoukkueessa jo hankittu, mutta silti Mika Alatalon siirto 28-vuotiaana NHL:ään yllätti. Kaksi täyttä kautta Phoenixin riveissä 99-01, 152 ottelua tehopistein 17+29 muistaakseni rikkovassa roolissa (?) ei todellakaan ole huono saavutus. Hmm, onkos kotimaisia paljonkaan tuon ikäisenä lähtenyt yrittämään…
2 tykkäystä
Onko mainittu vielä Elias Fälthiä? Tän aamun Aamulehdestä lainaus:
Fälth pelasi Ruotsissa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 29-vuotiaaksi asti. Fälth myöntää, että nuorempana hän ei kenties pannut kaikkea peliin, mutta tarinassa on toinenkin puoli.
– Olin tosi hyökkäävä puolustaja ja huono puolustusalueella. Sitä minun täytyi kehittää, mutta kukaan ei oikein kertonut, miten se pitäisi tehdä. Sitten sain valmentajan, joka kehitti kiekotonta peliäni.
Tuo valmentaja oli Jonas Rönnqvist, joka otti Fälthin mukaansa Luulajaan. Fälthin ensimmäinen kausi pääsarjassa toi myös paikan maajoukkueessa. Kaksi vuotta myöhemmin keväällä 2013 Fälth oli voittamassa MM-kultaa.
Fälthin ketjusta taisi tämä ketju lähteä liikkeelle 
On kyllä ollut todellinen “Late Bloomer”.
Itse asiassa mulla oli tämän ketjun raakileidea pöytälaatikossa jo jonkin aikaa. Idea lähti Suhosesta ja Fälth kippasi sen reunan yli. Se oli hyvä heitto, @iceman.
4 tykkäystä