Myös voi käydä niin päin, että jätetään palkankorotus sen ansaitsevalle antamatta, ettei tarvitse muidenkin palkkoja nostaa. Tämä nyt ei Liigapelaajien tilanteessa ole ongelma.
En kuitenkaan näe yhtäkään perustetta, miksi palkkojen pitäisi olla julkisia, koska palkkakattoa ei ole. Ne, jotka oikeasti tarvitsevat tiedon palkoista, saavat sen tiedon jo nyt. Agentit yms. ovat varmasti jo riittävän hyvin kartalla asioista. Palkkojen julkisuus ruokkii vain kannattajien tiedonhalua.
Pienessä yksittäiskuvassa voi olla näin, mutta silloin yrityksellä on epäkypsä ja heikko johto.
Tällaiselle yritykselle on helppo ennustaa heikkoa menestystä. Laajemmassa kuvassa palkat nousee.
Liigassa palkat julki, koska kyseessä on viihdebisnes. Saadaan yksi elementti seurattavaksi. Yleinen palkkataso Liigassa nousisi.
Miksi yleinen palkkataso nousisi? Mikä olisi se vaikuttava tekijä?
Uskon agenttien tietävän oikean hintatson ilman julkisuuttakin. Pelaajat pääsevät kilpailuttamaan oman arvonsa keskimäärin parin vuoden välein kansainvälisesti, ei vain Liigan sisällä
Voidaan sanoa, että suurin osa Liigan joukkueista käyttää kaiken käytettävissä olevan rahansa, joten palkkojen julkisuuden pitäisi myös tuoda seuroille tuloja. Miten tämä onnistuu?
Jääkiekkoilijan palkasssa on tavallista useampia ja voimakkaampia muuttujia, jotka vaikuttavat palkkaan. Tappara on hyvä esimerkki seurasta, johon pelaajat ovat viime vuosina halunneet tulla pelaamaan ja ovat valmiita tinkimään palkasta saadakseen seuraavan askeleen urallaan. Näitä muuttujia on mahdoton vakioida, jotta euromääräisen palkan vertailu olisi mieläkästä muutoin kuin viihteellisessä mielessä.
Viittaan tuohon, että palkka on henkilökohtainen asia, eikä siitä puhuta, niin se ei auta palkkojen nousuun pätkääkään.
Se, että nousisiko palkat Liigassa, jos olisi avoimet palkat niin saattaisi olla. NHL:ssa jatkuvasti verrataan palkkoja vaikkapa samassa ketjussa pelaavan kanssa.
Esim. Matias Möttönen teki 16 maalia ja minä tein 18, niin palkkani pitää olla vähintään Möttösen luokkaa. Toki agentit tason tietävät. Mutta media ja julkisuus toisi oman lusikkansa soppaan.
Palkkojen avoimuus toisi esiin myös onko seurapomo tehnyt ylikalliita surkeita sopimuksia.
Miksi palkat eivät voisi olla julkisia? Mikä asia puoltaa sitä? Korostan sitä, että Liigakin on viihdettä.
Jälleen löytyi yksi aihio, missä minä ja @Riisipussi vedetään köyttä samaan suuntaan - hyvä me 
Pitäisikö kenenkään palkat olla julkisia, toki tässä puhumme vain pelaajista. Kuten @Riisipussi tuolla aika hyvin kertookin, agenteilla on käsitys sopimusten arvosta ja agentittomat pelaajat varmaan puhuvat lähimpien kollegoiden kanssa palkoistaan siinä, missä tavallinenkin duunari.
Joukkueet käyttävät sen summan pelaajabudustaan vuosittain, minkä kokevat aiheelliseksi (alitus/ ylitys). Pelaajat taas koittavat todistaa lisäarvoaan sopimuksen ollessa katkolla ja lunastavat lisäarvoaan mahdollisilla bonuksilla. Jos seuran tarjoama palkka ei miellytä, aletaan yleensä katsomaan muualle.
En suoraa usko palkkojen nousuun julkistamisella, koska vastuullinen seurajohtaja ei buduaan ylitä. Näin ollen, jos kaikki pyytäisi lisää, koska ”suonenveto toi saman määrän, kun Jean Pierrellä” oltaisiin tilanteessa, missä palkat (mediaani) saattaisi jopa laskea. Tämä siksi, että mitä enemmän me maksamme tähtikategoriassa tienaaville, sen vähemmän jää budusta muille. Nämä siis täytyy korvata junnuilla/ pelaajilla, joille käy halpa soppari. Näin siitäkin huolimatta, vaikka meillä ei ole palkkakattoa, organisaatiot pyrkivät kuitenkin olemaan olosuhteiden pakosta (ei miljonääriomistajia, jotka loputtomasti voisivat pumpata rahaa) taloudellisesti vastuullisia.
Ja koska kiekkoilija teettää joukkueellensa parhaimmillaan muutakin arvoa, kuin pisteet, olisi vertailu jopa vaikeaa. Urheilijan arvo menee yleensä kontekstissa (uran suunta, pelaajan prioriteetit, suoriutuminen kaukalossa, uskollisuus seuraa kohtaa/ palkkasoturius, jne.) Myös seuran kyky/ halu maksaa menee omassa konteksitssaan (budjetti, muut sopparit, mainosarvo, kaavailti rooli, pelaajan muut hyödyt, taloustilanne jne.)
Loppujen lopuksi näen riskin, missä monitahoinen asia koitettaisiin yksinkertaistaa johonkin numeroon, (eurosumma) ja naapuriin tuijotellaan enemmän, kuin omaan tekemiseen. Faneilta tämä saattaa kalliille pelaajalle aiheuttaa jopa asiantonta käytöstä, kun fanit ei tiedä pelaajan suoritumiseen vaikuttavia tekijöitä (esim. läheisten sairaudet, loukit, tms.).
En oikein tosiaan ole tästä palkka-avoimuudesta niin mielissäni, koska muut eivät voi tietää mistä yksityiskohdista pöydässä ollaan sovittu. Lisäksi joku toinen saattaa elää harhassa, olevansa samanarvoinen, vaikkei todellisuudessa olekkaan. Lisäksi, kyllä seura itse tietää mikä soppari on ollut hyvä/ huono. Pelaajia lukitaan parhaan ymmäryyksen mukaan x ajaksi, mutta ei meistä kukaan ennustaja siltikään ole. Eikä pelaajan huonoutta ole, jos vaikka kahden hyvän kauden jälkeen valkku vaihtuu ja pelaaja ei enää suoriudu.
On toi hyvä asia kun aika montaa pelaajaa arvioidessa palstallakin puhutaan äkkiä onko kallis kyseiseen rooliin. Saa faktaa mutun tueksi.
Aihe nousi ajatuksiin, kun kuuntelin pelaaja-agentti Petteri Lehdon haastattelua Hunajacastissa. Petterin mukaan julkiset palkat auttaisivat palkkaneuvotteluissa (sanoi sanatarkkaan, että businessmielessä julkiset palkat olisivat hyvä). Sanoi myös, että pelaajat eivät haluaisi julkisia palkkoja ja näin oli tilanne NHL:ssakin aikanaan ennen kuin palkat tulivat julkisiksi.
Lehdon mukaan pelaajat eivät haluaisi julkiseksi koska palkka aiheuttaa reaktion. Ison palkan kohdalla kateutta ja pienen palkan kohdalla kenties häpeää.
Kyllähän palkkojen osalta agenteilla varmasti tietoa on, mutta ollaan siinä silti aika kaukana siitä, että tietäisi seuran kaikkien pelaajien palkat tarkemmin. Yksittäiset ei-julkiset esimerkit eivät välttämättä ole kovin kovaa valttia neuvottelupöydässä (vrt. Rantanen vetoaa Matthewsin sopimukseen tai vastaavaa).
Noista ei kyllä ikinä tiedä, ylltäävän kalliita ja taas halpoja sopimuksia. Tästä kun katsotaan 2v vanhoja soppareita eri joukkueista, niin saa vähän osviittaa miten villejä noi on.
Esim Jesse Ylönen Pelicans 118 000€ vs Ryan Lasch 34 532€.
En tiedä onko tuossa Jesse Ylösen verotettavassa tulossa NHL-rahoja. Hänhän teki tulokas sopimuksen keväällä 2020.
Ylönen koko vuosi Suomessa + allekirjoitusbonus NHL sopimukseen vs. Lasch kerkesi pelata 2020 verovuonna vain 2 kuukautta Suomessa, joten kausi palkassa reippaasti yli 100k €.
Ei noita kannata lukea kuin piru raamattua, mitä tuossa näkyy esim. Laschilta, vajaa 3kk palkka.
Kohtuu helppoa nämä on laskea palkkabudjetista, kun Tapparan maksimi pyörii lähellä 200 tonnia. Sitä luokkaa Morleylla on varmaankin ollut ja pistää varmasti miettimään haluaako jatkoa tehdä, kun kausi ei mikään tykki ollut.
Noihan on muutenkin jotain, että paljonko nostaa palkkaa. Eikö ison osan voi ohjata johkin rahastoon?
Ehkä valitsin esimerkkiin väärät pelaajat, mutta pointti oli rttä vaikea noita palkkoja on arvata… Niihin vaikuttaa niin moni asia.
Hyvä juttu tulevan kauden palkoista. Nousseet reilusti ja liigan palkkakuninkaat ovat kuulemma Lehterä, Korpikoski ja Pakarinen yli 300t palkoilla. Oulussa 15 pelaajaa saa vähintään 150t ja esim. Kunyk n. 250t bruttona. Keskitason ulkkari tulee helposti maksamaan kärkijoukkueille 150t.
Koskas toi Korpikosken nykyinen diili on tehty? TPS kyllä löi kätensä ns. P*skaan jos teki Korpikosken kanssa jonkun viiden vuoden lapun tolla summalla.
6 vuoden sopimus 300k€ vuosipalkalla. On niitä parempiakin nähty.
2024 keväällä loppuu.
Pakarinen 300 tuhatta euroa kaudessa, niinkö? Jos palkkakuninkaiden perusteella pitää arvioida joukkueiden järjestys, on Tappara, TPS ja HIFK selviö.
Täytyy ottaa huomioon, että Lehterä, Korpikoski ja Pakarinen oli vaan toimittajan ja/tai pelaaja-agentin veikkaus palkkakuninkaista. Eli ei mitään faktatietoa.
Lainaus artikkelista:
Tapparan Jori Lehterä, TPS:n Lauri Korpikoski ja HIFK:n Iiro Pakarinen ovat melko hyviä veikkauksia kiekkosarjan palkkakunkkujen joukkoon. Samaan ryhmään kuulunee muutama ulkomaalainen pelaaja.
Korjataan heti tämä väärä väite - artikkelissa vain arvaillaan pelaajia, joiden kokonaiskustannukset voivat olla yli 300 000 euroa.
Tapparan Jori Lehterä, TPS:n Lauri Korpikoski ja HIFK:n Iiro Pakarinen ovat melko hyviä veikkauksia kiekkosarjan palkkakunkkujen joukkoon. Samaan ryhmään kuulunee muutama ulkomaalainen pelaaja.
Täysin eri asia veikkailla kuin puhua palkoista faktoina. Myös tuo, että keskustelussa puhutaan poikkeuksellisesti kokonaiskustannuksista on erittäin vääristävää normaalin palkkakeskustelun kannalta.
Aika hyvää suuntaa nuo kuitenkin antavat. Ei sillä niin väliä, jos on 50t heittoja, mutta palkat ovat kuitenkin nousussa ja Tappara ei ole koskaan maksanut kenellekään yhtä paljon kuin nyt Lehterälle.
Korpikosken sopimus on varmasti surkein koskaan liigassa tehty lappu.