Varmasti juuri näin. Monet toimistovetoiset firmat tekevät edelleen osittaista tai täyttä etää, niin eivät varmasti vie henkilöstöään matsehin.
Tavan tallaajista jos 10% empii yleisötapahtumia, niin se on Tapparan tapauksessa -550 per peli. Kotona nysväämisen megatrendi (engl. Cocooning) on saanut pandemiasta myös lisäpontta.
Toki historiallisestikin alkukausi on aina ollut haastavaa, kun näinä viikkoina laitetaan mökkejä talvikuntoon, nostellaan veneitä jne.
Varmaan osin näin, toisaalta klubi ja aitiot ovat viime matseissa olleet aika hyvin täynnä. Hyvä pöhinä, ja omassa toiminnassani on löysätty jo tovi sitten ja jopa asiakkaita kutsutaan nyt mukaan eri tapahtumiin.
Kun lauantaina katseli Hemingwaystä halliin, niin tyhjää oli varsinkin vieraspäädyssä, eli taitaa sellaiset satunnaiset katsojat ja vieraskannattajat olla suurin ryhmä joita ei vielä näe.
Yleisömääriä verratessa on hyvä muistaa, että seurat alkoivat viime kaudella ilmoittaa paikallaolijat kun ennen koronaa KooKoo:ta lukuunottamatta ilmoitettiin myydyt liput. Yksikään seura ei ole tainnut ilmoittaa että on palattu vanhaan ilmoitusmalliin ja ihan silmämääräisesti yleisöä tarkastelemalla on syytä olettaa, että ainakin suurinosa seuroista ilmoittaa vieläkin vain paikallaolijat. Näin ollen yleisömäärät ei suoraan ole verrattavissa aikaan ennen koronaa.
Pelicansin yhtenä suurena ongelmana on seisomakatsomo, tai siis sen puuttuminen. Hallin seisomakatsomo kapasiteetti kutistettiin 1750 paikasta noin tuhanteen paikkaan. Tämän lisäksi seisomakatsomoon ei myydä lippuja, mikä tarkoittaa sitä että nuoria ei peleihin tule. Kun aiemmin pääsit peliin kympillä niin nyt joudut pulittamaan 22 euroa. Myöskään uusia kausikortteja ei seisomakatsomoon ole myyty, mutta vanhat korttilaiset ovat voineet uusia oman korttinsa. Heitä on noin 400, eli tilaa siellä vielä olisi, jos vain liput laitettaisiin myyntiin.
Emil Elo oli selvitellyt (pitkälti keskustelemalla HIFK Jukka Valtasen kanssa) miten jääkiekkoa pitäisi myydä 2020-luvulla. Valitettavasti maksumuurin takana, mutta laitan muutaman lainauksen jutusta.
Tänä päivänä sarjajääkiekon rinnalla ihmisten ajasta kamppailee moni muukin tekijä. Miksi käyttää aikaa jääkiekkoon, kun voi katsoa Netflixistä uutta hittisarjaa Squid Gamea? Miksi maksaa lipusta, kun voi maksaa Helsingin lisääntyneestä ravintolatarjonnasta? Miksi mennä paikan päälle, kun voi katsoa televisiosta?
BISNEKSEN ydin ei ole enää vuosiin ollut ottelutapahtuma, jossa yritykset voivat mainostaa laitamainoksillaan. Seurojen liikevaihdoista lipunmyynti kattaa noin 20–30 prosenttia, kun loput tulevat muun muassa ravintoloista, tv-sopimuksesta ja yhteistöistä.
Valtanen (Jukka Valtanen - HIFK toimitusjohtaja) pohtii Maslow’n tarvehierarkiaa, jonka kolmannella portaalla ruoan, juoman, hengitysilman ja turvallisuuden tarpeiden jälkeen ihmisellä on tarve kuulua johonkin. Hänen mukaansa jääkiekon kilpailuetu löytyy sieltä.
Esimerkiksi jalkapalloseura Manchester Unitedilla on markkinatutkimusyhtiö Kantarin uusimman raportin mukaan yli miljardin kannattajan yhteisö. Seura on Kantarin raportissa urheilumaailman kannatetuin joukkue.
Yli miljardista ihmisestä vain murto-osa on kuitenkaan koskaan edes käynyt Manchesterissa joukkueen kotistadionilla. Liikevaihto luodaan siis aivan muualla kuin ottelutapahtumissa.
Pelicansilta hyvä ulostulo omista yleisömääristään. Samalla kerrottiin, että seisomakatsomoa laajennetaan ja myyntiin tulee 200 lippua per ottelu.
Pelicans on viime vuodesta alkaen ilmoittanut ottelun yleisömäärän ovella luettujen lippujen mukaisesti. Tähän määrään ei siis ilmoiteta kaikkia myytyjä kausikortteja sekä kaikkia myytyjä lippuja. Käytäntöön siirryttiin koronarajoitusten vuoksi.
Koska ilmoitustavassa on eroja Liiga-seurojen välillä, siirrymme takaisin vanhaan malliin, jolloin luku on vertailukelpoinen. Esimerkin vuoksi ensimmäisten otteluiden luettujen / myytyjen lippujen erot.
HIFK 11.09: Luetut: 2514, myydyt: 3080
TPS 17.09: Luetut: 1688, myydyt: 2513
JYP 29.09: Luetut: 1929, myydyt: 2582
Ässät 02.10. Luetut: 1640, myydyt: 2364
Tilanne ei ole siis niin dramaattinen, kuin ilmoitetuista yleisömääristä voisi olettaa. Vanhan mallin keskiarvoksi tulee 2635, joka on “vain” 881 katsojaa jäljessä kautta 2019-20. Ja sanon “vain” koska tuo lukema on hyvin pitkälti selitettävissä seisomakatsomon puuttumisella. Toivottavasti kauden edetessä seisomakatsomo palautetaan kokonaisuudessaan vanhaan muotoonsa.
Hyvä juttu tämmönen.
IS selvittää? 
Siellä oli lopussa linkki kyselyyn. Kävin itsekin vastaamassa.
Tässä suora linkki.
Ylen Paasilta ihan hyviä pointteja. Mutta pelkän tuotteen moittimisen sijaan näen myös muita haasteita joita jääkiekolla lajina ja Liigalla tämän kärkituotteena on. Ja aina ei tarvitse verrata ruotsalaisiin, voi olla ettei kiekko vain enää kiinnosta Suomessa.
NHLää katsotaan enemmän kuin koskaan, ja kotikisojen Suomi-matseihin haettiin noin 1,6miljoonaa osto-oikeutta. Kiinnostusta jääkiekkoon kyllä löytyy, siitä ei ole kiinni.
Samaa mieltä @Rantt3 parjatut Cmoret ja TeliaTV:t rikkovat myyntiennätyksiä samaan aikaan, kun väki hallissa vähenee.
Olen huomaavinani, että swaippaussukupolvea ei kiekko enää kiinnosta niin paljoa, kuin aikaisempia sukupolvia. Heillä on muita kiinnostuksen kohteita. Tubettaja/somettaja on heille isompi stara, kuin jääkiekkoilija.
Jääkiekko on kaikesta huolimatta kuitenkin selkeä ykköslaji Suomessa.
Jos Ruotsiin verrataan, niin heidän naisten kiekkoliigan finaaliottelu Luulajassa veti enemmän katsojia halliin, kuin samaan aikaan pelattu Oulun Kärppien semifinaaliottelu Oulussa. Eroa kaupunkien välillä on noin 300km.
Maajoukkueiden menestys ei ole näkynyt Suomen kansallisissa sarjoissa. Koripallo ei kyennyt Susijengi-buumia hyödyntämään katsomoon. Huuhkajat eivät ole kyenneet nostamaan Veikkausliigan katsojamääriä. Sen sijaan pesäpallo elää jonkinlaista buumia, vaikka varsinaista maajoukkuetta sillä ei ole.
Eihän kukaan mene enää halliin katsomaan peliä kun kanavapaketin hinta on painettu noin alas.
Liiga myi oikeudet liian halvalla ja seurat kärsii tästä.
Jos et asu hallin vieressä säästät vielä kallista vapaa aikaa 1-2 h, kun katsot pelin kotona.
Pelaajien taso laskenut vuosi vuodelta.
Täällä pelaa ne ketkä ei muualle pääse ja hetken ne jotka pääsee. Muutamalla jäähdyttelijällä höystettynä.
Tähän kylkeen korona joka muutti todennäköisesti aika monen ihmisen käyttäytymisen. Ehkä jopa pysyvästi.
Kova on työmaa saada väki taas hallille.
Hinta on noussut joka sopimuskierroksella, vaikka kaikki edelliset kumppanit ovat kuulopuheiden mukaan tehneet tuotteella persnettoa.
Suomen hieman ohut ja nuori maksu-TV:n kulttuuri saattoi saada pandemiasta uutta potkua. Kun Liiga poistui ilmaiskanavilta, niin (omasta kuplasta) suurin osa lopetti katselun. Kanavapaketit olivat vain HC-penkkiurheilijoiden hommaa. Pikku hiljaa asiakkuudet ovat lisääntyneet, mutta tiedän edelleen paljon koviakin kiekkomiehiä/-naisia joilla tilausta ei ole. Kuinka moni otti koronasulkujen aikaan elämänsä ensimmäisen liigatilauksen? Netflixit ja muut ovat pikku hiljaa totuttaneet kuluttajaa tähän suuntaan.
Ja pandemia vaikuttaa aivan varmasti “liikkuviin äänestäjiin”. Sellaista skenaariotakin jotkut miettivät että patoutunut kysyntä ajaisi väkeä tapahtumiin, mutta koska tilanne ei ole millään muotoa vielä ohi, niin ei välttämättömät yleisötilaisuudet ovat varmasti ensimmäisten listalla pois jätettäviksi. Moni kävi hallilla perheen kanssa, mutta lapsille ei ole rokotesuojaa - koulut ja harrastukset menevät edellle ja niitä “suojellaan” karsimalla muuta.
Hyvä kirjoitus joka kiteyttää kaiken. Kun tuote on kunnossa niin ihmiset kyllä löytää paikalle.
Nyt jumalauta tarvis saada se c moren hinta vaikka edes 40 euroon, tiedän monia ketkä ei halliin lähe kun niin halvalla näkee kotisohvalta pelit…
On noussut, mutta naapurissa se on noin viisinkertaisen summaltaan. Siellä TV sopimuksen arvo joukkuetta kohti on vuodesta 2024 lähtien noin 5,8-6,3 miljoonaa euroa per kausi.
Jotain täällä tehdään väärin tai aika paljonkin.
Jos yhden pelin lipun hinta vastaa kuukauden kanavapakettia jolla saat koko c-moren sisällön näkyviin, ei tätä monikaan perhe 2 kertaa mieti.
Seurat taas eivät voi ilmaiseksi lippuja jakaa halliin. Enkä tiedä toisiko sekään juuri ihmisiä paikalle
Halpa on kyllä tässä tapauksessa aika suhteellinen käsite. Tapparalla (kuten varmaan valtaosalla liigajoukkueista) on aika paljon kannattajia muualla päin Suomea. Kuten minä. Täältä ei niin vaan lähdetä Hakametsään, vaikka mieli tekisi. Olisin siis otollista asiakaskuntaa C-morelle, mutta lapsiperhearjessa 30€/kk on liian kallis tuotto-panos -suhteeltaan koko liigakaudeksi. Ostan sen sitten pudotuspelien alkaessa jos tilanne hyvältä vaikuttaa (ja silloinkin kaverin kanssa puoliksi). Tällä hetkellä seuraan Tapparaa pääasiassa tämän palstan ja somen välityksellä.
Jääkiekko maksaa 30€/kk. Siis pääasiassa yksi laji, jos formulat ei kiinnosta. En nopeasti löytänyt sellaista vaihtoehtoa, että näkisin ei-Telian asiakkaana vain jääkiekkoa ilman formuloita, ja silloinkin se maksaisi 25€/kk. Ruutu maksaa 9,95€/kk tai jos haluaa katsoa mainoksia niin 6,95€/kk. Sieltä näkee pesäpallon, jalkapallon, lentopallon, koripallon ja salibandyn pääsarjat, sekä monista lajeista alempien sarjatasojen otteluita. Se on halpa. Tässä suhteessa jääkiekon ei kyllä kannata valittaa, että pelit näkee liian halvalla kotisohvalta. Se on suomalaisittain poikkeuksellisen kallis.
Mikä tämä tuote on? Mitä sillä tarkoitetaan? Onko se pelitapa, joukkueen pelaajat, voitot?
Kyllähän esim. jotkut alkushowt on lähes jokaisella liigajoukkueella surkeissa kantimissa. Savukone puksuttaa muutaman valon välkkyessä joukkueen astellessa jäälle.
IFK on saanut hyvin yleisöä vaikka peli ei sen kummemmin toimi kuin esim. Tapparalla. Tuskin tämä johtuu siitä, että “tuote” on kunnossa tai oheistoiminta hallissa poikkeaa muista ollen kiinnostavampaa. Vahvempi yhteisöllisyys?
Ruotsiin verratessa näen siellä kyllä jotain ihmisten perusajattelussa olevan erilaista monen urheilulajin saralla ja katsomon täyttymisellä. Siellä on mm. maksu-tv paljon pidemmällä kuin Suomessa ja ollaan valmiita maksamaan tästäkin palvelusta eikä kitistä kuin täällä jos jotain halutaan nähdä.
Pari viikkoa sitten jalkapallossa Tukholman derby AIK-Djurgården oli katsomossa 40k ja täällä HJK taisteli mestaruudesta SJK:ta vastaan 1,6k katsojan edessä. Aivan turha tulla sanomaan, että ruotsalainen jalkapallo noin paljoa parempaa on tuotteena eli pelinä.
Paljon puhutaan ettei lapsiperheille voi halpoja lippuja myydä. Mielestäni on ihmeellinen ajattelu, että paremman rahan seura saa kun 3000 ihmistä on noemihinnoilla hallissa 4000 sijaan perhelipuilla. Eikö tämä nimenomaan ole yksi mahdollinen tapa yrittää saada sitä tuotetta paremmaksi kun ihmisiä olisi enemmän hallissa ja tulevaisuuden kannattajia rekrytään. Ei minua yksin haittaisi maksaa 30e lipusta jos nelihenkinen perhe maksaa esim. 40-50e. En koe tämän minulta olevan pois, vaan päinvastoin.
Jotainhan liigaseurojen yritettävä. Nyt tuntuu, että kaikessa on vain tarkoitus tehdä rahaa niin paljon kuin pystyy eikä ihmisistä niinkään väliä.