Liveseuranta: maailman väkiluku 8 miljardia 15.11.2022

Tuskinpa voidaan. Ei minuakaan kiinnosta ihan niin paljon kuin pitäisi - mieli se kai suojelee. 8 000 000 000 on lukema, jota on vaikea edes ymmärtää. Sekunteina se on yli 250 vuotta, kilometreinä se riittäisi melkein Neptunukseen ja takaisin. Vaikea ketään on siitä syyttää, että jossain todella kaukana on vähän kusiset oltavat, kun täällä on toistaiseksi asiat ihan hyvin.

Mainittu Hans Rosling puhuu myös siitä, että Ruotsissakin tykätään viljellä argumenttia siitä, että turha ruotsalaisten on mitään tehdä, kun suurin osa päästöistä tulee Intiasta. Ihan kiva sinänsä, mutta lukema muuttuu villisti, kun otetaan tarkasteluun jokaisen ihmisen oma henkilökohtainen hiilijalanjälki. Ja kun ongelma on vähän sen sorttinen, että vaikka kaikki tekisivät voitavansa, niin se silti ei ratkeaisi, joten helpostihan sitä ajattelee, että väliäkö sillä sitten on lainkaan.

2 tykkäystä

Joillakin poliittisilla liikkeillähän on tämä kansan syviin riveihin vetoava argumentti, että mitä me täällä jeesustellaan kun muut on se ongelma, mutta kyllä ainakin oma näkemykseni on, että yritetään edes vaikka en mikään ituhippi olekaan.

1 tykkäys

Ei kai ihmisten määrä sinällään ilmastoa pilaa, vaan fossiilisten polttoaineiden päästöt per henkilö. Energiantuotanto uusiutuvilla ja/tai ydinvoimalla, ja ravinto kasvismuonaksi kaikilla, niin on mahdollista saada kasvihuonekaasujen pitoisuudet lähtemään vastakkaiseen suuntaan kuin väestömäärä. Jokseenkin helpommin sanottu kuin tehty tietysti.

Kyllähän se on faktaa. Mitä enemmän ihmisiä on, niin sitä enemmän esim sademetsiä kaadetaan ja eläinten elinolo alueet pienenee. Muissakin maaänosissa mitä Etelä-Amerikka, kun ihmismäärä kasvaa, niin peltomaata ja maata taloille tarvitaan lisää. Tehtaita tulee lisää jne jne. Vaikka länsimaat yrittää vähentää päästöjä yms, niin se on ±0 aikalailla merkitykseltään, kun ihmismäärä kasvaa. Eli hyvä pyrkimys ei auta.

Onhan se täysin selvä ihan maalaisjärjellä ajateltuna, että. Maapallo voisi paremmin, jos ihmisiä olisi 4 miljardia kuin nykyinen kohta 8 miljardia.

2 tykkäystä

Jaaha, alle 10 000. Pelimiesten kymppi!

Edit: ja vitonen!

Edit: ja vikalle tonnille!

6 tykkäystä

Alle tonni! :eyes:

1 tykkäys

Se on siinä. Nyt meitä on se pari miljardia liikaa :joy:

4 tykkäystä

Yli mentiin että heilahti. 8 000 000 000 kilahti mittariin 15.11.2022 klo. 10.00 GMT2+.

Seuraavaa liveä päivitelläänkin sitten vuonna 2037!

Ihan hyvä arvio, eikös.

11 tykkäystä

Kysymys: kasvaako maapallon paino (massa?) ihmismäärän mukaan? Painaako maapallo nyt enemmän kuin vaikka 5000 vuotta sitten? Miten tämä kiertokulku toimii?

2 tykkäystä

Uskallan väittää, että painaa enemmän, kun pallolle on alkanut ilmestymään kouvolalaisten harmaita päiväunia, kun jokapuolella rakennetaan betonista tönöjä ja muuta infraa. Puhumattakaan autoista ja muista kulkupeleistä.

Eihän se betonikaan ilmasta tule.

8 tykkäystä

Mutta kaikki tavara tulee pallolta, poislukien auringonvalo.

3 tykkäystä

Piti hetki kuukletella niin löytyy englanninkielinen artikkeli:

Eli menetämme painoa.

7 tykkäystä

Tuskinpa painaa.
Energia muuttuu massaksi ja toisin päin Einsteinin lakien mukaan. Energiaa tosin haihtuu avaruuteen planeetalta koko ajan mutta sitä myös tulee. Ulkoavaruudesta sitten tulee jos jonkinlaista pikku shrapnelia.

1 tykkäys

Jos viimeisen 5000 vuoden aikana maapallolle ei ole minkään mega-asteroidin mukana tullut merkittävästi lisää materiaa, niin suurinpiirtein sama aineshan täällä on kuin silloinkin. Kaasukehän rakenne on toki jossain määrin muuttunut.

Ei tulekaan mutta ei se luonto itsessään betonia tuota. En ole tutkinut tuleeko esim. kuutiosta betonia painavampaa kuin kuutiosta betonin (vai pitäisikö puhua sementistä) eri raaka-aineista, mututuntuma kuitenkin on, että tulee.

Materiaalin tiheydestähän nuo asiat taitavat olla kiinni.

Edit. Toisaalta maapallolta on hävinnyt tuhkana tuuleen puustoa valtavia määriä, joten sillä on taas keventävä vaikutus. Puita on toki kasvanut takaisin mutta Eurooppa on kyä melko kuiviin hakattu.

Ei se massa itsestään synny varsinkaan, kun ei ole kyse ydinreaktioista, joissa syntyy uusia alkuaineita - ja niissäkin massa pysyy lähes samana. Paino sanalla lähes: reaktioissa on pieni massavaje, ja se puolestaan johtaa vanhan kunnon E=mc^2-yhtälön mukaisesti vapautuvaan energiaan, eli massaa muuttuu energiaksi, joka voi säteillä pois maapallolta. Betoni kuitenkin painaa tismalleen saman verran kuin sen ainesosat.

Edes poltettu materia ei katoa maapallolta mihinkään. Kun puu palaa, syntyy ilmakehään hiiltä, joka puolestaan palaa aikanaan takaisin maahan. Ilmakehän läpi pääsee vain energiaa ja tiettyjä avaruudesta tulevia sirpaleita.

7 tykkäystä

Voitte kertoa kaikille että konservatiivisen arvion mukaan laihdumme vuodessa 50000 tonnia massaa. Siinä on kuulkaas kunnon laihdutuskuuri. Tuon kun kerrotte jollekkin joka seuraavaksi urputtaa jostain kilosta (pun intented).

2 tykkäystä

Pakko vielä jatkaa pätemistä ihan vähän liittyen puiden ja muiden organismien massaan:

Puiden massa koostuu pääasiassa hiilestä. Yhteyttämisen reaktiohan menee seuraavasti: 6H2O + 6CO2 → 6O2 + C6H12O6. Toisin sanoen vedestä ja hiilidioksidista syntyy happea ja sokeria. Vedessä ei ole hiiltä, ja kun puu saa massaa, niin mistä se hiili tulee? No hiilidioksidista eli siis käytännössä ilmasta.

Eräs suosikkikanavistani Youtubessa teki joskus tästä videonkin:

Ja samahan pätee myös toisin päin: kun ihminen laihtuu, hän menettää massaa. Tämä massan menetys ei kuitenkaan tapahdu juurikaan ulosteena, virtsana tai hikenä. Se tapahtuu lähinnä hengityksenä. Sokerista ja hapesta muodostuu hiilidioksidia ja vettä: O2 + C6H12O6 → 6H2O + 6CO2. Ajatuksen tasolla ankara puuskuttaminen siis voisi laihduttaa, mutta se ei valitettavasti käy päinsä: tämä johtaa veren muuttumiseen emäksiseksi, joka puolestaan johtaa nopeasti ongelmiin. Näin ollen laihdutuksen täytyy tapahtua liikunnan kautta, jolloin hengitystiheys kasvaa.

Väestönkasvuongelma ratkaistu.

”Meillä on vakava ongelma, ja jos sitä ei saada rajattua, se voi uhata ihmiskunnan eloonjäämistä”, sanoi kansainvälisen tutkijaryhmän johtaja, professori Hagai Levine Jerusalemin Heprealaisesta yliopistosta lehdistötiedotteessa.

Huolestuttava kehitys on vain kiihtynyt. Vuosina 1973–2018 siittiötiheys putosi keskimäärin 1,2 prosentilla vuodessa. Vuoden 2000 jälkeen pudotus on kuitenkin ollut 2,6 prosenttia vuodessa.

Ei ainakaan vielä maksumuuria.

1 tykkäys