Näitä nolla- tai miinuskulmasta molarin pään/selän kautta tarkoituksella tehtyjä maaleja tuntuu etenkin NHL:ssä syntyvän kiihtyvällä tahdilla. Lundellkin tehnyt jo kaksi tällä kaudella.
Maalintekijöiden tarkkuutta ja (annos) oveluutta vai maalivahtien heikkoutta?
Tästä on jonkin verran puhuttu, että pysyykö veskarit tällä hetkellä maalintekijöiden perässä?
Maalintekijät löytävät jatkuvasti uusia tyylejä tehdä maaleja. Pelkästään mailakehitys on mennyt ja menee niin hurjaa vauhtia eteenpäin ja junnut ovat syntyneet ne (”äly”)mailat kädessä. Veskarivalmennus on ehkä pikkusen jäänyt jälkeen maalintekijöistä.
Kyllähän tuo vaatii veskoilta pirusti lisää kuntoakin, kun joudut kaikki nuo laitatilanteet jäkittämään pystymmässä asennossa, jottet aukaise yläkroppaa nolla-/miinusmaali nahdollisuudelle. Samalla pystympi asento heikentää mahdollisuutta reagoida sivuttais liikkeeseen, mikä on kuitenkin se odotettavin tarvittava liike kun kiekko on laidassa.
Tai sitten se on vain hyväksyttävä että tietty prosentti tehdään ”noloja” maaleja veskalle.
Tämän päivän pelissä tuo tolppa-asento näyttää hiukan noissa tilanteissa tuottavan ongelmaa. Nurkkaan on melkein 10 metriä matkaa ja moket nojailevat revercessä tolppaan. Saattaa olla, että pian nähdään moket pystyssä kulmapelissä.
Aika sokea luotto veskareilla tuntuu olevan tuon ylänurkan kanssa. Liigassa vielä se saattaa toimia, koska hyökkääjät osuu 1/50 yrityksellään, mutta rapakon takana kolisee useammin.
Lundell sanoi haastattelussa koittaneensa kikkaa tarkoituksella, kun YouTubesta oli nähnyt videoita. Sihtasi kypärään kuulemma…
Ei liity tuohon Lundellin maalin sen enempää, mutta tuli tästä mieleeni tarina.
Eräs Tapparan maalillakin torjunut maalivahti aikanaan totesi minulle, että yksi vaikeimpia torjuttuvia on se kun laukoja ampuu kohti päätä. Tarkoitti siis pään viereen tulevia laukauksia jolloin kädet ei taivu ottamaan niitä.
Tämä. Ja kova jätkä on jos ei nuppi väista kun kiekko tulee päin alvettia kovaa. Eräs kautta jatkava on osoittanut olevansa siinäkin edustamansa peliaikkansa eliittiä.
Voin kertoa, että ihan normimokkekin laittaa pään kiekon eteen jos sillä voi kiekon torjua tuosta pään vierestä.
Nimenomaan. Maskit on hyviä kapistuksia ja itsellänikin voisin sanoa että tasan yhden kerran on sattunut kun kiekko tullut kupoliin. Enemmän kavereilla ketkä käytti itech/bauer 961:stä tuntui olevan sen kanssa ongelmia. Itsellä aina wall niin ei mitään ongelmaa tai sitten vain johtui kovasta päästä. Tuosta Lundellin maalista, niin kyllä Korpisalo oikein työntää itsensä tarjottimelle syöttölaudaksi. Vasen jalka lähemmäksi maaliviivaa, ruoto suoraksi ja se tolppa kiinni.
Tahti on niin kovasti kiihtyvä, että meni ohi tämäkin maali, joka tuli samana yönä kuin Lundellin vastaava. Ja vielä pienemmästä kulmasta.
Käytännössä tuossa on etukulma täysin ummessa, mutta Sorokin sen verran säpsähtää, että maskin ja tolpan väliin tulee kiekon mentävä aukko. Ei käy maalivahteja kateeksi. Trigonometria osaksi maalivahtivalmennusta?
Mielenkiintoinen juttu maalivahdin fysiikkaharjoittelusta.
Hasekin aikaankin ukot laukoivat änärissä kiekkoa pirun kovaa. Täytyy kyllä sanoa, että itse en välttämättä tämä kypäräviritys päässä olisi maalille mennyt. Mutta onhan tuossa toki pään liikkuvuus ja näkyvyys pirun hyvää luokkaa. Ja aika kovalla prosentilla kiekot tarttuivatkin 
On vaan aika turvattoman oloinen tuo pääsuojus.
Taas olisi edessä se mokkeviikonloppu Virroilla. Lauantain n. 30 kilpa-, harraste- ja veteraanimokkea ja sunnuntaina 12 juniorimokkea, 12 tuntia jäätä, oheisharjoitteet ja videotunnit. On siinä työmaata. Kivaa tulee olemaan tai sitten verta, hikeä ja kyyneleitä. 
Olihan huikee viikonloppu Virroilla. Yli 40 maalivahtia kävi klinikalla. 8-vuotiad oli nuorin ja varmasn vanhin jitain 60 v. Takki on tyhjä, mutta niin pitääkin olla. Oliskohan tuossa linkki Maalivahtipajan facesta.
Tuli tässä mieleen, että löytyykö tai onko löytynyt muita maalivahteja jotka jostain syystä ”tärisevät” tiettyjä joukkueita vastaan? Heljanko ei tuntunut saavan mitään kiinni Ilvestä vastaan ja Metsolalla sama juttu Ässiä vastaan.
Ei mun mielestä Metsolalla ole mitään erikoista edes Poriin. Sen yhden synkän maalin jälkeenkin kahdella seuraavalla kaudella aloitti kaikki kahdeksan Ässät-peliä (kerran joutui loukkaantuneena vaihtoon ekassa erässä). Seitsemästä koko pelistään voitti kuusi (kolme nollapeliä) ja hävisi yhden vl-kisassa. Tuskin se myöskään kymmenessä vuodessa on sen suuremmaksi möröksi kasvanut. Ennen tätä peliä tällä kaudella päästi kaksi maalia yhdessä pelissä (kaks tyhjiin, toisessa matsissa Kohonen).
Noin ihan muuna asiana aina jaksetaan nostaa se yksi Porin maali tikunnokkaan, kun oli hei mestaruusmaali ja kaikkee. Menkääpä katsomaan, mikä oli ratkaisevan finaaliottelun ainoa maali, kun TPS voitti finaaleissa HIFK:n (maalissa Tim Thomas) vuonna 1999. Siitä ei jostain syystä puhuta koskaan.
Pelicans -pelissä kiinnitti Bartosakin hartisuojat huomiota: