Colorado Avalanchen maalivahtivalmetaja Jussi Parkkilan haastattelu:
3 tykkäystä
Pistetäänpä nyt tämä kirjoitus Goaliepron foorumilta. Messin kanssa tästä olikin joskus juttua ja sainkin arveluilleni sitten myöhemmin vahvistuksen kyseessä olevasta maalivahdista.
"Tällä kaudella sain valmennettavakseni erään -97 syntyneen maalivahdin alun, joka ei omien sanojensa mukaan ole koskaan saanut valmennusta muutamaa kesäleiriä lukuunottamatta.
Viime kevään try-outeilla katsoin aluksi etten varmasti ota taakakseni veskaria, jolla ei ole alkeellisimmatkaan perustekniikat hallussa, oli sitten kyse perustorjunnoista tai liikkumis/luistelutekniikoista. Vähän aikaa pojan pelaamista seurattuani muutin kuitenkin mieleni: itserakennellun torjuntatyylin lisäksi tämä kundi omaa aivan uskomattoman peliälyn ja pallosilmän ja niiden avulla pelaa suorastaan hämmästyttävän hyvin.
No, syksyn pelit menivät joukkueelta voittopuolisesti aina kun kyseinen poika oli maalissa ja ennen pitkää edessä olivat liiton järjestämät mv taito-jäät. Poika näytti siellä suorastaan vasta-alkajalta erilaisilla tekniikkarasteilla, missä osa ikäryhmän pojista esittivät jo varsin kehittynyttä mv-osaamista. Niinkuin tuon ikäisten tietysti jo kuuluukin.
Ehkä hieman yllättäen tuo tehojää (tietysti myös hyvin menneet pelit) poikivat paikan 8 valitun joukkoon Pikku-Pohjola turnaukseen. Pojan turnauksessa pärjäämistä en epäillyt hetkeäkään, olihan pelaaminen juuri hänen suuri vahvuutensa. Kuitenkin tuossa turnauksessa tapahtui kuitenkin ensimmäistä kertaa se, miksi tätä nyt kirjoitan, mutta siitä hieman myöhemmin.
Pikku-Pohjola meni jopa yli odotusten ja poika rankattiin sieltä alueen kärki kolmikkoon. Tuon turnauksen jälkeen pojan kausi on jatkunut enimmäkseen voitoilla ja vain harvoin yli 2-3 päästetyllä maalilla per peli. Vastassa on ollut kovia joukkueita niin Suomesta kuin yhden turnauksen verran myös kivikovia ruotsalaisporukoita Göteborgissa, missä joukkueellemme heltisi 5. sija 48 joukkueen joukosta. Tuolla turnauksessa asia, joka sai allekirjoittaneen tarttumaan näppikseen tapahtui taas, mutta pitkitän vielä asian kertomista.
Kyseinen poika on siis kehittänyt itselleen aivan omintakeisen pelityylin. Hän omaa siis aivan uskomattoman peli-älyn ja todella hyvän kiekkokontrollin, sekä on ikäisekseen todella hyvä mailapelaaja. Mutta mitään, mitä pidetään modernin mv-pelin standardeina ei tästä veskarin alusta löydy. Hän torjuu nykymittapuussa todella paljon pystyssä ja haluaa reagoida kiekkoon eikä vain blokata sitä. Muutamia perusasioita olemme jo ehtineet tämän 10 kk. yhteistyön aikana saada kuntoon, mutta paaaaljon on vielä tekemistäkin.
Nyt haluaisinkin kommentteja/mielipiteitä/keskustelua etenkin valmentajilta, mutta miksei myös maalivahdeilta seuraavaan asiaan:
Kuten aikaisemmin kerroin, poika torjuu paljon pystyssä ja omaa huikean peliälyn ja pallosilmän. Pikku-Pohjolassa siis tapahtui ensimmäisen kerran, että kun poika oli torjumassa rankkaria, laukojan kuti epäonnistui ja pojan pysyessä pystyssä kiekko meni naurettavan helposti jalkojen välistä maaliin. Tuolloin en asiaan vielä reagoinnut vaan ajattelin sen olevan työtapaturma, mitä kaikille sattuu silloin tällöin. Nyt sama on toistunut muutamaan otteeseen ja asiaa pojalta kysyessäni sain pysähdyttävän vastauksen: “Olin varma että se vetää ylös, koska niin kaikki yleensä vetävät. Jos olisin mennyt jäihin ja maali olisi tehty ylös, olisit sanonut minulle ettei sille mitään mahtanut. Halusin mielummin pysyä pystyssä ja kopata sen varman yläkulmavedon.”
On käsittämätöntä että tuon ikäinen analysoi peliä noin tarkasti ja että hän oli kaiken lisäksi oikeassa mitä olisin sanonut hänen toimiessaan toisin. Koska hän on vielä ainakin toistaiseksi aika pienikokoinen, kolisisivat ylänurkat takuuvarmasti hänen pudotessaan jäihin. Pikku-Pohjolan rankkarissakin vastassa oli hänen kaverinsa, joka oli myöhemmin tunnustanut yrittäneensä yläkulma-laukausta. Nyt kysymys kuuluukin: Annanko hänen pelata oman näkemyksensä mukaan ja näyttää suorastaan naurettavalta aina kun veto epäonnistuu tai laukaus tulee alas, vai pakotanko hänet pelaamaan “yleisen standardin” mukaan, ja päästämään nuo “hyväksytyt” maalit?
Tottakai pituuskasvu tuo aikanaan helpotusta asiaa, vaikka kasvava pelivauhti asettaa omat vaatimuksensa. Minulla on oma käsitykseni asiaan, mutta mielestäni tämä on niin harvinainen (liiankin!?!?) tilanne,että halusin tuoda sen tänne keskustelun aiheeksi.
-Ale"
Veikatkaapa kuka on kyseessä.
Edit: Ei pitänyt vasta icemanille.
11 tykkäystä
Veikkaus on Christian Heljanko?
4 tykkäystä
No niinhän se oli ja kirjoittaja on Jääskeläisen Aleksi joka tuolloin valmensi Hifk U16 joukkuetta. Harmi vain kun tuokin foorumi on hiljentynyt kokonaan. Tuon putiikin asiakas lista on kohtuu vakuuttava ja finngoalie kanadassa taitaa olla Jukan aikanaan mentoroima paikka. Sieltäkin löytyy ihan kohtuullisia nhl vahteja cv:stä. @messi varmaan löytyy paljon tietoa ja tarinaa “oppi-isästään”. Taitaa olla vaihtanut kokonaan toiseen lajiin.
5 tykkäystä
Hyvä haastis tilaajille.
NHL:n voittopokaali tulee Tampereelle heinäkuun lopussa. Sen Parkkila vie Hervantaan lapsuudenkotiinsa, jossa hänen äitinsä yhä asuu.
2 tykkäystä
Tånään koettiin taas maalivahtipelin ihmeellistä maailmaa Virroilla. Nimittäin Aikapoikaklinikka palasi koronatauolta 2 vuoden jälkeen. Klinikka myytiin hetkessä loppuun ja paikalle saapui 19 aikapoikaa ja-tyttö. Nöyränä ottivat oppia vastaan. Hieno päivä myös valkuille ja laukojille.
8 tykkäystä
Paljonko oli leiriläisiä?
1 tykkäys
Lipsahti kirjoitusvirhe tuohon ylle. Täysi setti eli 20 mokkea.
Juuse Saros on noussut maalivahtien eliittiin, mutta erottuu joukosta ollessaan alle 180-senttinen.
Pituus nousi puheenaiheeksi myös Sportsnetin 32 Thoughts -podcastin uudessa jaksossa. Saros kertoi tarinan vuodelta 2013, kun NHL-seurat halusivat tutustua häneen ennen kesän varaustilaisuutta ja pohtivat nuoren pelaajan menestysmahdollisuuksia maailman parhaassa kiekkosarjassa.
– Useimmat kysyivät siitä. Jotkut pyysivät kävelemään huoneessa ja riisumaan kengät mittausta varten. Ymmärsin sen hyvin, Saros sanoo.
Yksi seura oli valmis menemään tutkimuksissa vielä pidemmälle.
– En sano joukkueen nimeä, mutta he soittivat minulle ja halusivat röntgenkuvat luistani nähdäkseen voinko vielä kasvaa.
– Tuloksista huomattiin, ettei kasvu jatku. He eivät varanneet minua. Mutta se oli erikoisin pyyntö, Saros naurahtaa.
3 tykkäystä
Pituus on NHL-seuroille tärkeää. Tulee heti mieleen eräskin kolmannella kierroksella varattu 194-senttinen Tappara-legenda. Torjuu nyt 24-vuotiaana Hollannin-Belgian liigassa.
Filosofia menee karkeasti niin, että pitkä mies voi helpommin opetella torjumaan kuin lyhyt mies opetella kasvamaan pituutta. Siksi pitkässä maalivahdissa on NHL-seuran kannalta enemmän potentiaalia.
1 tykkäys
Pitkä maalivahti yksinkertaisesti peittää enemmän (pinta-ala), josta on etua puhtaasti matemaattisena faktana.
Sekin on matemaattinen fakta, että sumopainija peittäisi maalia kaikkein tehokkaimmin. Mutta silti se on huono idea:
Eli jonkinlainen kompromissi koon ja taitojen suhteen on joka tapauksessa tehtävä. Koska NHL on ravintoketjun huipulla, heidän ei tarvitse tehdä ihan niin suuria kompromisseja varsinkaan pelaavien maalivahtien kohdalla kuin muiden. Heille riittää sellaisiakin poikkeusyksilöitä, joissa yhdistyy taidot ja suht hyvä koko.
6 tykkäystä
IS:n Hoffren ja Summanen käyvät läpi videollaan maalivahtien merkitystä play-off menestyksen kannalta (”maalivahti on 70% joukkueesta”) ja joukkueiden maalivahtitilannetta ennen pudotuspelien alkua:
1 tykkäys
Oli muuten junnuna polvet kipeenä, kun näitä ei ollut, ei tarvinnut olla edes hääppöinen perhonen, kun osui sopivasti Jos kiinnostaa, niin tuolla kanavalla paljon muutakin mielenkiintoista molareiden varusteista yms.
1 tykkäys
@Jalmus mietiskeli Randelinin ketjussa kesken pelin maalivahdin vaihtoa tappiotilanteessa. Itse aikanaan 2-divarissa pelasin ensimmäisen “nollapelini”, kun pääsin maalille Lapualla 3-0 tilanteessa 9 minuutin kohdalla. Aika paineettomasti sai peliin lähteä ja varsinkin, kun eka kiekko tarttui, niin mukavahan se on pelata, eihän siinä oikeastaan ole, kun voitettavaa. Voitettiin muuten peli 3-4 ja meikäläinen sai maakuntalehdessä kehut vastustajan valmentajalta Toki muitakin vaihdoksia kesken pelin tullut ja fiilis itsellä sama joka kerta. Tietysti, jos vaihdos tulee pelin alussa, niin on lämmittelystä vielä hieman “tatsia” jäljellä. Noissa divari-igluissa tuo vaikutti paljon. Moni toki saattaa ajatella toisellakin tavalla. Ihmiset ja ihmismieli kuitenkin hyvin erilaisia.
5 tykkäystä
Oma kokemukseni on ikämieskiekosta, jollon mut vaihdettiin lopussa 2-1-tilanteessa pari minuuttia ennen loppua maaliin, kun toisella maalivahdilla revähti nivunen. Itsellä oli tällaisessa yllättävässä tilanteessa vähän vähemmän rento olo, kun se johtoasema piti pitää. Ja kun vasta aivan lopussa tuli 1 tai 2 laukausta.
Tämä onkin sitten jo ihan eri tilanne, kun pitää lopussa loukin takia mennä johtoa puolustamaan. Siinä jo hieman painetta kertyy pääkoppaan ja se ensimmäinen ns. perusvetokin voi hieman tärisyttää.
1 tykkäys
Tapparakin saatu ympättyä uutiseen
2 tykkäystä
Tuli mieleen hauska juttu kun illan ottelussa puhuttiin Lekkaksen epäortodoksisuudesta. Itsehän olen aina ollut sitä mieltä, että persoonallisuus erottaa parhaat molarit massasta.
Omalle pojalle joskus näytin erilaisia rankkarivideoita ja sieltä sitten uusintana katseltiin hauska video, miten ns. salibandykierron pienestä kulmasta voi maalivahti haastaa ultra-aggressiivisella vastaantulolla poikittain ja maila pitkällään. Muistaakseni oli Kalpa-molari Denis Godla suorittajana.
No poika ilmeisesti tallensi tuon hyvin muistiin, kun seuraavassa pelissä rankkarissa lähti heti suoraan vastaan muistamatta mitään pienestä kulmasta. Hölmistynyt hyökkääjä ohitti miinan ja laukoi tyhjään maaliin… paitsi että tolppaan!
2 tykkäystä
Kreikkalaisilla juurillaan Lekkas taitaa nimenomaan olla liigan harvoja ortodoksisia pelaajia. No joo, haen takkini…
7 tykkäystä