Maalivahdeille tuottaa ongelmaa valita oikea otekorkeuksinen maila. Kun hän on peruasennossa paljon ja jäässä paljon, niin täytyy tehdä kompromisseja otekorkeuden suhteen. Minusta olennaista tässä tapauksessa on se, kuinka nopeasti lyöt polkkeet jäähän ja pidät ne myös siellä. Laukauksista suurin osa on kuitenkin jäälaukauksia, uskokaa tai älkää. Nuo polkkeet tahtoo nousta jäästä kovin helposti jopa kesken liikkeen ja se on myrkkyä se.
Muuten, ajatelkaapa, kun mokke lyö polkkeet jäähän, niin siitä pitäisi periaatteessa kuulua pamaus. Ei mennä sinne jäihin kuin kipiä v…n päälle, jos rumasti sanotaan.
Eli periaate: Nopeesti polkkeet jäähän, ja pidä ne siellä jäässä, paitsi jos tarvit toista jalkaa liikkeen tuottamiseen. Ja kun tuotat liikettä, tee se pirun nopeesti ja polke jäähän heti. Got it?
Siinä on melko suuri ero mailan pituudessa mikä olisi hyvä perusasennossa ja mikä on hyvä jäissä ollessa. Tietysti kropan mittasuhteet vaikuttaa myös siihen. Koen että itsellä se ei ollut ihan niin paha kun jalat on lyhyet verraten selkään kuin että olisi ollut toisinpäin. Joskus 90-luvun alussa kun aloittelin niin ohje oli että perusasennossa jalat ovat noin mailan lavan verran erillään, niin nyt saa laittaa mailan poikittain eikä sekään meinaa kaikilla riittää.
Paria poikkeusta lukuunottamatta alle 185 cm on tämän päivän änärissä maalivahdille iso no-no. Taitaa maalivahtien keskipituus olla tätä nykyä siinä 188-190 cm tienoilla.
Milloin on optimaalista olla kakkosvahti? Keskimäärin kai kuitenkin maalivahti aina ylemmälle tasolle mennessään on aluksi kakkosmolari. Vai onko tämä kakkosmokkehomma se syy, miksi maalivahtien NHL-varaukset menee ihan miten sattuu ja valtaosa NHL-veskareista on varaamattomia tai loppupään varauksia?
Yksi syy on tähän se, että maalivahdin pelipaikkoja suhteessa kenttäpelaajiin on niin paljon vähemmän. Varaustarve on isompi kenttäpelaajille, vaikka maalivahti onkin joukkueen tärkein pelaaja.
Ja varmaan osasyy on siinä, että ykköskierroksella maalivahtien osumaprosentti on aika huono. Ja miksi se on huono? Eli miksi maalivahtien arviointi on vaikeaa? Toki viime vuosina on osumien määrä parantunut siitä, kun DiPietro meni ykkösenä.
Maalivahdin pelipaikka NHL:ssä on niin kuormittava ja vaativa, että siihen pitää kasvaa ajan kanssa ja sitten nähdään minkälainen hän on. Esim. Philadelphia Flyersin Carter Hartin (kakkoskierroksen varaus) piti olla tänä kautena NHL:n parhaimpia veskoja, mutta ei se ihan mennytkään niin. Carter Hartista on odotettu Carey Pricen manttelin perijää Kanadan ykköstorjujana. Koska se tapahtuu ja onko Hart se?
Grant Fuhr dokumentti tuli äsken yleltä. En nähnyt kuin loppua,mutta lopputekstien aikaan kerrottiin, että pelasi aikoinaan 76 peliä putkeen ja 79peliä yhden kauden aikana. Kuulostaa kyl aika hurjalta.
Colorado Avalanchen maalivahtivalmentajana työskentelevä Jussi Parkkila toteaa, että suomalaisen huippumaalivahtikehityksen tilanne on erityisen tukala. Jo pelkästään kotoisessa SM-liigassa on yhä enemmän ulkomaalaisia maalivahteja.
– Jos jatkamme tällä tavalla, niin meitä meillä onkaan jatkossa olemassa? Jos jo omassa pääsarjassamme on ollut kahden viimeisen kauden aikana yli kymmenen ulkomaalaista ykkösvahtia, mistä voimme kaivaa uudet saroksemme ja hussomme? Sillä jos tätä ei saada kiireesti muutettua, on edessämme todella paha tilanne, Parkkila arvioi
Muuten järkevää puhetta, mutta jotenkin tuossa tunnutaan flirttailtavan ulkomaalaiskiintiöillä. Onko sellaiset toivottavia ja jos on, onko laillisia? Musta tuntuu, että kestävä ratkaisu olisi, että suomalaiset maalivahdit olisivat taas lahjakkaampia tai edes yhtä hyviä kuin tshekit ja venäläiset. Kyllä heille sitten taas töitä ja peliaikaa tarjoutuu. Juniorivalmennuksesta ratkaisu lähtee.
Kyllä meillä näitä edelleen maailmalta löytyisi, mutta raha vie muualle. Hetki sitten oli jossain juttu kun nämä venäläiset yms tulevat tänne halvemmalla ja siksi Liigassa heitä nyt on. Maksetaanko Liigassa nyt edes yhdellekkään maalivahdille yli 100ke? Metsola tais aikanaan olla vajaa 80 kausi. Taitaa viimeiset suuremmat korvaukset mennä tuonne 2010 taitteeseen jolloin suurimmat korvaukset pyöri 160–170ke nurkissa. On joskus taidettu maksaa joillekkin 200ke.
Erinomainen kannanotto! Sydäntalvella katselin silmät pyöreinä jotain Hockey Night studiota, missä höpistiin, että Liigassa pelaa paljon kotimaisia nuoria veskoja. Kirjoitinkin siitä johonkin ketjuun, kuinka pihalla Hockey Nightin ”asiantuntijat” olivat nykytilanteesta.
Tänään liigan välieräpeleissä koettiin kenties ainutlaatuinen tilanne liigan historiassa? Kun kaikkien neljän joukkueen maalilla pelasi ulkomaalainen pelaaja. Oliko kenties ensimmäinen kerta historiassa??
Andrei Vasilevsky ei ole päästänyt yhtään maalia sisään längistä tämän vuoden pudotuspeleissä. Päästettyjen maalien keskiarvo on 2,58. Kolme on mennyt sisään kilpikäden puolelta. Mika Zibanejad tuntuu tälläävän aina kilpikäden puolelle Vasilevskylle.
” Ben Bishop ja Darren Spang.
