Katkaisen pitkän hiljaisuuteni tähän:
Matti “komee” Järvinen alkaa pikkuhiljaa heräillä. Iso ja taitava, peliätekevä sentteri on jo pitkään ollut haussa ja nyt meillä on semmonen.
Komee kun pääsee vauhtiin, niin tulee nättiä jälkeä. Saa ottaa talteen.
Järvinen hiipii erilaisissa tilastoissa ylöspäin, joka tukee yllä mainittuja havaintoja pelin kehittymisestä suotuisaan suuntaan.
Pinnoja on 7 ja peliaika samaaluokkaa kuin Rauhalalla (11p), eli 14-15 minuuttia ottelussa. Vale, emävale, tilasto - mutta datan perusteella ei mene mitenkään huonosti. Vähän kun ryöpsähtäisi tehopisteitä parissa matsissa, niin sekin puoli olisi kunnossa.
Tuo on aika jännä juttu. Siellä on muuten kentällä yksi kaveri, joka tuntee pelaajan arvon. Se on mokke. Jos häneltä kysytään, niin hän osaa nuo pelaajat luetella 
Eiliseltä jäi mieleen näyttävä nousu ja pyörähdys maalin edustalle pakin estelyistä huolimatta ja laukauskin lähti. Siinä käytti kokoa kiekon suojaamiseen. Tälläistä lisää.
Tyly, nyt on taas näyttänyt Koskiranta kakkoselta. Voisi tosin olla hyökkäyspäässä myöskin tyly. Eihän kaverilla oo mitään palaa saada kiekon kanssa aikaseksi, kun Massi on jäällä.
Vahvaa sentteripeliä tänään, hyviä passeja
Saamari ku hööpötti pakin rintauintiin hienosti 2-1 hyökkäyksessä ja kiersi Juvosen, mutta viimeistely liian löysä ja Juvonen teki komean mailapelastuksen. Eiköhän sieltä tulosta ala tulemaan.
Olis syöttäny viereen kaverille
Nii-in, mietin samaa. Ja heti perään muistelin, että Massi sanoi ennen kauden alkua jossain haastattelussa, että pitää olla itsekkäämpi maalipaikoissa. Tässäkö sitä itsekkyyttä sitten oli? Helposti tekee väärin, kun ei onnistu.
Ei tuokaan tuossa tilanteessa mikään huono ratkaisu ollut, mutta kyllähän tuosta pitää sitten laittaa tyhjiin.
Ihan oikein teki muuten, mutta läheltä ylös on joku legendakin joskus sanonut.
Olihan siinä tosiaan syöttöpaikkaakin, mutta hienosti malttoi hakea sen paikan itselleen. Viimeinen silaus vaan jäi uupumaan.
Vahvaa pelaamista ollut jo hyvän aikaa Järviselläkin.
Kyllähä toi on hyvä merkki kun pelaaja yrittää tommosta ja melkein päättyi onnistumiseen. Ajattelen sen niin, että kertoo itseluottamuksesta, että edes yrittää tommosta.
Lontoon Matissa on paljon samaa kuin eräässä toisessa SaiPalaisessa, eli Jarno Koskirannassa. Kaikki eväät on olemassa jo tänne tullessa, mutta samoin kuin veli Koskiranta, pitäisi myös Järvisen vain päättää käyttää vahvuuksiaan ja pelata röyhkeämmin.
No ei se tietenkään ole noin helppoa, mutta…
Siltä tämä Järvisen tilanne NÄYTTÄÄ samoin kuin Koskirannan tilanne vuosia sitten. Alkukausi oli ujoa pelailua ja vuodenvaihteen jälkeen tapahtui jokin taikaisku ja kiekot alkoivat löytymään vastustajan nuotasta.
Toivon samaa myös Matt Lakersille. Kohta hän kyllästyy puolittaiseen tekemiseen ja ottaa oman paikkansa ykkösen keskeltä. 
Mä olen taipuvainen ajattelemaan samoin, että potentiaalia voisi kuitenkin hänessä kehittää jonkinasteisista sopeutumisvaikeuksista huolimatta ja tuo vertailu on kiinnostava. Vielä ei ole aika luovuttaa kun raameja ja pehmeää kosketusta on. Jos mahdollisuuksia, tavoitteita ja suuntaakin annetaan, pitkälti on pelaajan luonteesta kiinni tuleeko niitä kivuliaita ja kärsimyksentäyteisiä kehitysaskeleita eteenpäin. Mukavuusalueelta ei löydy mitään suurta.
Näkisin, että on kohdeltu roolituksessa ihan kohtuullisesti. On ollut pelaavassa rosterissa koko ajan ja erilaisia vaihtoehtoja on tarjottu. Eihän Massi vuoda omiin päin pahemmin. Ehkä tätä onkin korostettu tämän kauden valmennuksessa. Mutta röyhkeydessä hän vaikuttaa kyllä aika erilaiselta tapaukselta kuin Lajunen, jonka paikalle hän alunperin tänne tullessaan astui.
Massilla kuitenkin hyökkääjistä paras +/- tilasto +10. Eli puollustussuuntaan sujuu hyvin ja 5-5 pelissä tuotteliaampi kuin monet YV:tä pelaavat ja sieltä pisteitä keräilevät.
Massin tehot tulee pian. Saa ottaa talteen.
Järvinen on pelannut tuloksellisesti heikosti, MUTTA hän pelasi myös oivan pätkän voittoputkessa. Pisteitä toki pitäisi olla paljon enemmän - ja ihan oikeasti pitäisi - siitä ei pääse yli eikä ympäri. Riittävästi ei pääse taululle kuten ei pääse joukkuekaan.
Kuitenkin jos mietitään Järvistä niin selvä asia on se, että mitä enemmän pelataan Rautakorven kiekotonta puskemispeliä sitä enemmän Järvinen menee syväjäihin. Koko alkukausi oli aivan hukassa kentällä - ehkä eniten kaikista senttereistä. Tauon jälkeen kärkiotteluihin palattiin pelaamaan sillä pelitavalla, joka ei alkukaudellakaan toiminut ja syitä pitää ehkä kysyä valmennuksella.
Tuo pelitapa ei ainakaan Järvisen kaltaista pelaajaa auta. Jotenkin tosin uskon, että tälläkin haetaan taas jotain, mitä minä en ymmärrä. Parissa viikossa Tappara hukkasi pelistään kaikki aihiot, jotka olivat siitä paremmasta. Asian voi muotoilla miten vain, mutta uskoisin tähän liittyvän jotain sellaista, jota ei katsomosta ymmärrä. Jotenkin tää on ollut nyt monelta yksilöltä sellaista vaihetta tää kausi, että saapa nähdä vertyykö tällä kaudella. Ja jos tuo aukeaa niin mikä on tulos.
Pitäisi varmasti jonkun verran olla. Pisteitä syö vaan vähän se asia, kun ei pelaa ylivoimalla ollenkaan.
Tehotilastoa ei sovi Massin yhteydessä kuitenkaan unohtaa. Enemmän on varmasti odotettu kaikkien osapuolten kannalta.
Järvisessä on niitä kuuluisia aihioita. Mielestäni kaiken ongelman perusta on liikkeeen kankeus ja se että jalat vetää vaihdoissa tukkoon aika nopeaan. Ongelma on siis sama kuin oli Kärjellä.
Mielestäni oli SaiPassa ihan liukas kaveri kokoisekseen. Vaikea pelata jääkiekkoa jos liike rajoittaa. Siinä ei paljoa kiekon suojaaminen ja hyvä syöttötaito auta ylöspäin.