Vielä kuusi vuotta myöhemminkin olen sitä mieltä, että tuossa Melartin taklauksessa ei ollut mitään vikaa. Enemmän se oli huonoa tuuria. Ei hän hakenut mitään mahtipontista superpommia vaan Sasha jäi epäonnisesti laidan & Melartin väliin osittain. Enemmän se oli huonoa tuuria kuin mikään varsinainen yritys vahingoittaa. Melarttia tuskin niin paljon siinä kohtaa kuitenkaan kiinnosti, että mietti estävänsä Tapparan mestaruuden.
Ai että, tulee vielä kylmät väreet tuota katsellessa.
Vanhat kunnon puulauteet seisomakatsomossa.
Seisot rivillä 6 ja ylhäältä alkaa tuleen niskaan porukkaa ja alhaalta porukka juoksee ylöspäin.
Parhaimpia hetkiä myös katsomossa! HUH .
Itekin sai tuon kokea hallissa, oli aivan maaginen fiilis.
Muistan paikalla olleena katsoneeni tulostaulun kelloa, kun Aalto syötti Umicevicille ja ajatelleeni, että vielä ehtii tehdä maalin. Yleisön mylvintä oli verrattavissa Tarvaisen jatkoaikamaalin aiheuttamaan riemuun. Tässä vielä tuo mainitsemani makupala vertailuun
Katsokaapa muuten tuon kevään 2001 koosteen Tapparan hyökkäyspään kiekollista hallintaa ja liikettä, varsinkin ennen tasoitusmaalia. Tuo kevät oli aivan mieletöntä jyräämistä pelistä toiseen. Tuon voiman ja liikkeen kun Rautakorpi saa joukkueen köyttöön tänäkin keväänä, ei Tapparalle löydy pysäyttäjää.
“Tappara painaa, ja painaa kaamealla tavalla!”
Tää on
Katselin pelin piippuhyllyllä ja muistan miten tuon huutotornadohurrikaanimyrskyn aikana korvissa kuului pitkää viivaa (siis sitä ääntä, joka kuuluu sydänmonitorista, kun sydän pysähtyy).
Fiilis ja meteli olivat ihan uskomattomia! Ehdottomasti kovimpia äänimyrskyjä missä oon ollut!
Vieläkin tulee kylmiä väreitä ja silmät kostuu!
Joo, hallissa tuli koettua. Halattiin tuntemattoman miehen kanssa.
Tänään on kulunut päivälleen viis vuotta siitä kun Josh Green järkytti suomalaista kiekkokansaa syvästi tällä suorastaan brutaalilla sikailullaan. En vieläkään ymmärrä miten kukaan voi kohdella kanssapelaajaa noin törkeästi.
Päätit vielä muistuttaa tästä sikailusta.
Melkoinen viikate kävi…
Eikä toistunut. Tuo on semmosta urbaanilegendaa, että höpöhöpö. Noi on niiden puheita, jotka ei oikeasti tiedä. Metsolan kuuppaan ei hajottu kuin kerran Porissa.
Kyllä jos katsoit ratkaisupelit Kärppiä vastaan porin vuosien jälkeen, niin Metsola hävisi kamppailunsa kolleegaansa vastaan. Juhiksen ranne ilman maskia kainalosta sisään yms. Onko sattumaa, että Karhunen vei joka kerta? Ei ole.
Niissä peleissä Metso piti porukkaa pystyssä että edes selvittiin jatkoille.
Tappara olis voittanu Metsolan kanssa todennäköisesti vuonna 2016. Kärpät olis todennäköisesti voittanut 14&15 vaikka Karhunen olis ollut meillä maalissa…
Metsolan ottaisin 10/10 kuin Karhusen.
Esität väärän kysymyksen, jonka vuoksi saat toistuvasti väärän vastauksen. Jos haluat oikean vastauksen Metsolasta niin sinun pitää esittää oikea kysymys.
Metsola hävisi 2013 Ässille ja siinäkin on kyse yhdestä ainoasta pelistä, jolloin avausmaali hullun kotiyleisön edessä meni hänen piikkiinsä. Tämän jälkeen 2014 Metsola oli isoin syy siihen, että Tappara ylipäätään edes pelasi finaaleissa. Se, että Tappara menettää 3-1 sarjajohdon taas ei liittynyt tuon taivaallista Karhuseen tai Metsolaan vaan se liittyi enemmänkin siihen, että Tappara ei saanut maalia tehtyä mistään ja joku Johan Larsson veteli omaan maaliin pienestä kulmasta. Jos ratkaisu venyy johonkin game 7:n jatkoerään niin jokainen varmaan ymmärtää 0-0 pelissä, että jollekin se virhe jossain vaiheessa sattuu. Se sattui jo aika kauan ennen kuin Metsolan kainalosta meni kiekko maaliin.
Seuraavalla kaudella sama tarina, mutta toisinpäin ja Metsola oli aivan jumalmoodissa. Ei jäänyt mikään Metsolasta kiinni, kun käytännössä yksin vei jengiä eteenpäin, kun Kärpät johti sarjaa 3-1.
Kuten sanoin niin tämä on edelleen joukkuelaji. Jos Metsolan edessä olisi ollut EDES yhtenä vuonna 2012-2015 sellainen samanlainen joukkue kuin Karhusen edessä oli kaudella 2016 niin olisi tuloskin voinut olla suotuisampi.
Kaunistelet hieman tuota Porin tilannetta. Metsola helisi jokaisessa Porin pelissä, eikä pidä unohtaa lopulta ratkaisevaa Marttisen neppiä viivalta sisään.
Itse en pidä sattumana sitä, että tietyt pelaajat voittavat mestaruuksia ja jotkut eivät. Silloin pitää olla skarppina, kun ollaan laittamassa hommaa nippuun. Metsolan jumal-moodi oli uskomaton ja se kesti välierien loppuun asti, mutta tekemisen taso tippui napsun verran finaaleihin, joka oli ratkaiseva.
2015 finaaleissa Metsolan torjunnat pitivät sarjan ja pelit tiukkoina, Kärppien menestys taas oli paljon JJJ-ketjun varassa.
Koko joukkue helisi jokaisessa Porin pelissä ja menneisyys on muuttumaton. Minä toki kuulun Metsolan isoihin faneihin ja olen ottanut suureksi missiokseni selitellä tapahtunutta, mutta kun se vaan on niin pirun väärin, että ainoastaan maalivahti tehdään noin isosti syylliseksi selkeisiin koko joukkueen tappioihin. Metsolan kuupan kestävyydestä ei jäänyt yksikään mestaruus kiinni. Maalivahdin ainoa tehtävä on antaa joukkueelle mahdollisuus voittaa ja YLIPÄÄTÄÄN, jos sarjat venyy game 7:n niin silloin MAALIVAHTI ON AIVAN VARMASTI antanut jokaisessa pelissä mahdollisuuden voittaa.
Yksisilmäinen yhden pelipaikan pelaajan tuijottelu on idiootin hommaa. Maalivahdit tekee virheitä - Heljankokin on tehnyt virheitä ja maksanut niistä maaleina. Kehitys tapahtuu siinä, kun kaudet ei oo veljiä keskenään ja nää maalivahdit kasvaa kanssa. Heljanko voi kasvaa isoa korkoa tulevaisuudessa, kun tällä kaudella on joutunut selvästi kohtuuttoman taakan alle suhteessa kantokykykyyn. Antanut playoffeissa jokaisessa pelissä Tapparalle mahiksen TUOTA lauantaita lukuun ottamatta.