Paikanpäällä kaikki seuraavat.
###TOP-5
####1. Tappara-hinki 2-1 (6. finaali, 2016)
Tappara kohtasi tänä keväänä ne kolme kovinta mestaruussuosikkia itsensä lisäksi. Lukko kaatui helposti, Kärpät sarja oli moraalinen finaali ja alkuvaikeuksien jälkeen hinkille hopeat kaulaan.
Edellisestä mestaruudesta 13 vuotta. Edelliset 3 kautta katkerat hopeat, joista kaksi vieläpä seitsemännen pelin jatkoerässä. Ei paljoa makeammalta mestaruus voisi maistua.
####2. Kärpät-Tappara 3-4 JE (3. finaali, 2003)
Edellisestä mestaruudesta oli kulunut jo 15 vuotta. Olin tuolloin käynyt pelejä katsomassa kausikorttilaisena noin 8 vuotta (sitä ennen yksittäisiä pelejä silloin tällöin). Kolmanteen jatkoerään venynyt kamppailu, jonka lopulta Pirnes ratkaisi maistui todella makealta.
####3. Lukko-Tappara 3-4 (6. semifinaali, 2015)
Olin käynyt katsomassa sarjan kaikki pelit. Tappara oli pelannut vahvasti, mutta myös Lukko oli ollut erinomainen. Kaksi aiempaa ottelua Raumalla oli päättynyt katkeraan jatkoerätappioon. Varsinkin jälkimmäinen näistä tappioista oli jäänyt hampaankoloon, koska tuolloin Tappara oli noussut upeasti 3-0 tilanteesta tasoihin ja vienyt pelin ansaitusti jatkoerään.
Tappara oli ajautunut tilanteeseen, jossa piti ottaa 3 voittoa putkeen. Ensimmäinen ottelupallo oli selvitetty, mutta tämä vieraspeli oli lähtökohtaisesti vaikein. Tappara pelasi kuitenkin erinomaisen ottelun, ja otti ansaitun 3-4 vierasvoiton. Peli oli niin vahvaa, että luotin Tapparan hoitavan 7 pelin vakuuttavasti. Oli vaihteeksi mukava ajella takaisin Raumalta.
####4. hinki-Tappara 3-4 JE (6. neljännesfinaali, 2015)
Tämä sarja oli alkanut Tapparalta ihan ok tasolla, pelit 2-0. Pelit 3 ja 4 olivat kuitenkin menneet täysin kaoottisesti, ja hinki oli ottanut niistä vakuuttavat voitot. Pelissä 5 Tappara oli taas alkanut taistella ja tuo taistelu sai hienon päätöksensä ottelussa numero 6.
Makeutta voitolle antoi toisen erän tapahtumat, tilanteen ollessa vielä tasan 1-1. Tapparalla oli päällä 2 minuuttinen, kun Saravo huitoi itsellensä vielä 5 minuuttisen. hinki iski nopeaan tahtiin jäähyjen ansiosta tilanteen 3-1:teen. Tapparalle puhallettiin vielä yksi kakkonen, jonka ansiosta hinki pääsi pyörittämään vielä täydet 2 minuuttia 5v3 ylivoimaa, tuloksetta.
Pian Tapparan päästyä tasalukuiseksi alkoi tapahtua. Ensin Kaksonen iski kavennuksen 2-3 hienon syöttökuvion päätteeksi ja heti perään Jormakka tasoitti tilanteeksi 3-3. Lopullisen sokerikuorrutteen tälle karamellille iski Jormakka jatkoerässä.
hinkin iskettyä tilanteeksi 3-1 kimppuuni päätti hyökätä jokin hinkiläinen karjuen “JUNTTIA” ja huitoen nyrkeillä naamani edessä. Olin kannattanut Tapparaa kovaäänisesti koko pelin ajan (ja jatkoin samaa tahtia myös loppuun asti). Ei näkynyt kyseistä heppua enää jatkoerän jälkeen.
####5. HPK-Tappara 2-4 (5. semifinaali, 2003)
Tämä oli lopulta ehkä tiukin ja ratkaisevin ottelu Tapparan mestaruuskeväänä 2003. Bluesia vastaan oli tahmatta seitsemän peliä, mutta myös HPK:lla oli ollut vaikeata TPS:n kanssa.
Sarjan kaksi edellistä vieraspeliä olivat katkeria 3-2 jatkoerätappioita Hämeenlinnassa. Vastapainoksi haavoja oli balsamoinut Puistola 2-1 jatkoerävoitolla Hakametsässä. Ottelusarja oli nyt katkolla molemmille.
HPK oli kolmannessa erässä kaventanut tilanteeksi 2-3 ja sai koittaa ottelun viimeisillä minuuteilla tasoitusta ylivoiman turvin (Kuki istui vieressäni jäähyaitiossa). Pirnes otti kuitenkin aloitusvoiton suoraan eteenpäin, ja kiekko kieri ihanasti aina vastustajan maaliin saakka- Taululle 2-4, finaalipaikka ja Kukin villi tuuletus jäähyaitiossa. Kotimatkalla soi “Näin vastustajaa hassuttelee Hoo-Pee-Koo”.
Muita mieleenjääneitä
1. Tappara-Ilves 3-2 JE (3. semifinaali, 2001)
Tappara finaaleihin paikallisvastustajaa vastaan. Lämmittää yhä mieltä, vaikka mestaruus jäi tuolla kaudella haaveeksi. Tappara taisteli itsensä kolmannessa erässä tasoihin 0-2 tilanteesta. Jatkoerässä ratkaisijaksi nousi upealla yksilösuorituksellaan Jussi Tarvainen.
2. Tappara-hinki 15-3 (4. semifinaali, 1988)
Tämä peli on jäänyt pysyvästi pikkupojan mieleen. Hallissa oli varsinaiset hulinat. Maaleja tuli samaa tahtia kuin hinkille jäähyjä. Ottelun myötä ratkaisu siirtyi Helsinkiin, jossa Tappara suoritti upean nousun ja Pauli Järvinen viimeisteli Tapparalle finaalipaikan jatkoerässä.
3. hinki-Tappara 6-0 (4. finaali, 2016)
Tämän pelin voi nostaa nyt listalle hyvänä muistona, kun Tappara naulasi hinkin arkun kiinni lopullisesti.
Olin kamusen kanssa katsomassa peliä. Kannustin alusta loppuun asti Tapparaa perinteisellä “TAPPARA” huudolla. Tämä ei kaikkia ympärilläni miellyttänyt, vaan tasaiseen tahtiin koko pelin ajan sateli henkilökohtaisia solvauksia. Jokaisen maalin kohdalla eräät hinkiläiset kääntyivät huitomaan keskisormea naamani eteen samalla möykäten jotain homotteluita.
Hauskaa olivat myös samaisten henkilöiden bitch lapsit pohkeeseeni ja haasteet tappelemiseen. Opin myös, että oman joukkueen kannattaminen huutamalla “TAPPARA” on junttia. Raportoivatpa minut vielä järjestysmiehillekin, jotka erätauolla säntäsivät perääni tarkistamaan ettei repussani ole alkoholijuomia. Ilmeisesti hinkiläiset eivät omiaan osaa kannustaa ilman kuningas alkoholia.
Jollakin tapaa vielä ymmärtäisin tämän käytöksen, jos provosoisin. En kuitenkaan millään tapaa kiinnittänyt näihin häiriköihin huomiota. Ainoa asia mitä hallissa huusin, oli “TAPPARA”. Tätä voisi selitellä yksittäisten kannattajien hölmöytenä, ellei vastaavaa olisi tapahtunut useasti aiemminkin kyseisessä hallissa.
Loppuun vielä kiitos niille asiallisillekin HIFK kannattajille, jotka näiden idioottien käytökseen puuttuivat. Useampikin jopa kiitteli kannustuksestani pelin jälkeen.