Sen kausi on ollut sekavaa touhuilua syksystä asti. Kun edellisvuosien mestarijoukkueesta löytyi aina Jori Lehterän, Anton Levtchin tai Valtteri Kemiläisen kaltaisia johtohahmoja, tämän kauden Tappara ei henkilöidy oikein muuhun kuin päävalmentaja Rikard Grönborgin kitinään.
Katsotaan nyt se viimeinen peli ensin, mutta ensi kaudelle täytyy kopissa ja johtoportaassa käydä
kunnon tuuletus, jotta ei olla Kärppien tiellä.
Sinänsä kannatan SHL tyylisen kiekon tuomista Liigaan, mutta nykyisellä rosterilla se ei onnistu. Ehkä ensi kaudella?
Tällä hetkellä, kun Tapparan kausi näyttää vääjäämättä päättyvän jo puolivälierissä, ei paljon lohduta Riken ajama uusi pelitapa. Pelitapa, josta ei tavan kiekkoniilo meinaa saada mitään selvää. Pelitapa, joka tuottaa kyllä tehotonta kiekonhallintaa ja maaliodottamaa, mutta myös halpoja maaleja omiin. Tappara tekee valtavan määrän töitä yhden maalin eteen ja vastaavasti vastustajat kuittaavat omansa melko halvalla hinnalla, kuten vaikkapa käynnissä olevassa puolivälieräsarjassa Ilves on tehnyt.
Mutta on hienoa olla pelitavan edelläkävijä. Harmi vain, kun muut joukkueet eivät olleet valmiita Tappara 2.0:an, vaan pelaavat ihan sitä omaa peliään, jolla pyrkivät menestymään. Ja osa tosiaan menestyykin, ainakin paremmin kuin Tappara.
Ensi kausi on todellinen näytönpaikka Rikelle ja Lapin miehelle.
Eikö nyt kuka tahansa älyllinen olento ensin ottaisi selvää millaista kiekkoa sarjassa pelataan (lue: saa pelata) ja vasta sitten miettii pelitavan. Vanhana punkkarina arvostan periaatteessa suurestikin sitä, kun joku hakkaa päätänsä seinään. Mutta nyt menee “idean” mukana kannattamani joukkueen huolella rakennettu menestys.
Valitettavasti huolestuttavalta näyttää tämä nykymeno. Pitkäaikainen työ on romahtanut tässä 2.0 -ajattelussa.
Pelkään ensi kautta tämän kauden jälkimmäisen puoliskon jatkeena. Pelitapaa en näe, reagointi pelin sisällä heikkoa, suoritustapa ailahteleva, valopilkut varsin vähissä. Pelaajapolitiikka sekava.
Eniten pelkään kevättä 2026. Olemmeko rampa ankka, entinen suuruus, kuihdutettu seura taloudellisten haasteiden ja heikon imukyvyn kautta.
Kärppien tiellä, eli valmentajat omasta saunasta? Nyt on yksi kausi menossa penkin alle. Tässä vaiheessa hätäilemällä ja tuulettamalla ollaan enemmän Kärppien tiellä. Ja sitä tuskin kukaan haluaa. Pidetään sopimuksista kiinni ainakin urheilupuolella. Muutoksia johtoon jo tulossa.
Viimeisin “floppikausi” oli kun hävittiin hifkille pronssiottelu ja mielestäni siihen reagoitiin todella hyvin. Toivottavasti ei tehdä mitään hätiköityjä ratkaisuja valmennuksen suhteen.
Kuvastaa hyvin, että edellinen “floppikausi” päättyi hävittyyn pronssipeliin. Nyt ollaan putoamassa jo puolivälierissä joukkueella, joka ilman muuta pitäisi olla top-3 tai vähintään top-4 tässä sarjassa. Myös tällä kaudella, kun rostereita vertailee. Mutta ongelma on huonon tuloksen tuottavassa pelitavassa, josta vastaa valmennus.
Pelitavallinen uudistus on paradoksi. Vanhalla tyylillä pärjäisi liigassa mutta ei varmaan enää kansainvälisesti.
Uudella pelityylillä ei pärjää liigassa ja siten ei pääse pelaamaan kansainvälisiä koetuksia.
Minusta pelitavassa ei ole ollut suurta vikaa Ilves sarjassa. Olemme hallinneet peliä 5-5 pelissä. Olemme myös luoneet lukuisia hyviä maalintekopaikkoja. Ainoa huono puoli tässä on se, etteivät pelaajat tee hyvistäkään paikoista isommalla prosentilla maaleja.
Tappara ei ole johtanut kertaakaan peliä tässä sarjassa Ilvestä vastaan. Sekin on osaltaan syy miksi maaliodottama on Tapparalla suhteessa Ilvekseen mitä on.
Kaukana voittamisesta Tappara kuitenkin on ollut.
Ja runkosarjassa Tappara oli yhdeksäs.
Kausi on tähän saakka ollut iso epäonnistuminen valmennukselta.
En nyt ymmärrä kuinka joku voi puhua tän kauden pelityylistä millään tavalla positiiviseen sävyyn. Mun silmiin koko hemmetin kausi on hyökätty todellla köykäsesti ja siitä huolimatta annettu todella paljon ylivoimahyökkäyksiä vastustajalle.
Ymmärrän tietysti sen, että täällä luodaan pitkiä katseita valmennuksen suuntaan. Mielestäni jopa potkuista puhuvat puheenvuorot ovat sinänsä perusteltuja.
Itse kuitenkin ajattelen, että tärkeää kauden jälkeen analysoida nämä kaikki tapahtumat kaudesta läpi. Vaikka valmennuksella iso osuus tästä kaikesta onkin, näen, että moni muukin asia on mennyt vinkuralleen. En lähtisi ensimmäisenä potkimaan valmennusta, vaan miettisin, voidaanko näistä virheistä ottaa oppia ensi kaudelle.
Samalla sanon sen, että minä pidin Tapparan materiaalia paperilla ennen kautta kovana. Syksy antoi odottaa paljon parempaa, joten siellä tapahtui myös sellaisia asioita, joita ei voi laittaa valmennuksen piikkiin:
Puhakan pitkä sairausputki vaikutti massiivisella tavalla koko kauden mittakaavaan. Huomioitavaa on se, että Puhakka oli joukkueen kultakypärä tippuessaan pois.
Mattilan pitkä poissaolo, joka romutti sentteritilanteen.
Mattilan ja Räsäsen jumiutuminen täysin perusduunarin tasolle; kumpikaan ei pystynyt tuottamaan toistuvasti hyökkäystä.
maalivahtiosaston täysi pettäminen.
Valmennuksen piikissä on eniten se, että joukkueen pelitapaa ei lähdetty muuttamaan, vaikka vaikeuksia oli. Samalla jälkiviisaus on toki rumaa, mutta viimeistään joulun jälkeen olisi pitänyt lähteä selvästi yksinkertaistamaan peliä. Tapparan peli on melko lailla totaalista puskemista hyökkäyssuuntaan.
Näen kuitenkin niin, että joukkueen rakennetta täytyy parantaa ensi kaudeksi, keskittyä jo kesällä laajuuteen sekä ostaa ulkopuolelta lisäosaamista. Näkisin, että valmennuksessa vastuun jakautuminen riippuu täysin siitä, mitä me emme täällä ulkokehällä tiedä. Jos esimerkiksi pelitapa on ollut selvästi Juujärven takana, niin silloin mielestäni loogisempaa on korvata Juujärvi toisella kuin lähteä kenkimään Rikua.
