Mun mielestä puolustus on sellaisella tolalla, että tuolla voidaan lähteä kauteen ja vieläpä ihan hyvillä mielin.
Maalivahteihin toivoisin ehkä salaisesti jotain, mutta samalla tiedostan, että eiköhän maalivahtiosasto ole tuo, joka siellä nyt on.
Realistiset haaveilut liittyvät lähinnä nyt siihen, tuleeko laitureita sisään. En oikein osaa haaveillakaan mistään tietystä laiturista, mutta jonkinlainen röyhkeä maalintekijä olisi tarpeen. Löytyykö? No ei varmasti löydy valmiina pakettina.
Uskoakseni jotain koodinimeä Antti Erkinjuntti tuohon laidalle vielä haetaan ja hankinnat on varmaan siinä.
Heikompi puoli minusta sanoo, että viime kauden virhe oli liiankin laadukas pelaajanippu paperilla. Siinä sivussa sitten unohtui se kaikista tärkein eli peli. Peli ratkaisee kaiken - ja se, miten se peli kehittyy. Tapparalla on viime kaudelta aivan valtava lunastamaton potentiaali.
Jos otan vaikka vähän listaa heistä, joilta on jo viime kauden puitteissa odotettava enemmän:
Rauhala - täytyy pystyä tulokseen myös tärkeissä peleissä. Kauden kaari oli sellainen, että nousi eturivin tapparalaiseksi runkosarjassa ja pitkälti syy siihen, että runkosarjan vaikeina hetkinä edes saatiin pisteitä. Playoffseissa ei pystynyt sitten vielä tekemään määräänsä enempää jengin eteen.
Karjalainen - on sylkenyt pisteitä vuodesta toiseen runkosarjassa, mutta yksittäisiä HELKKARIN tärkeitä maaleja lukuun ottamatta keväällä on ollut vaikeaa. Ei oikein tahdo löytää parasta itseään kovissa peleissä. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että teki Tapparalle helkkarin tärkeän maalin Kärppiä vastaan game 4:ssä. Tasaisemmin pitää pystyä tekemään maaleja, ei voi mennä 10 maalia putkeen ja sitten taas 20 peliä 0+0.
Ojamäki - rooli muuttuu, liike on helkkarin kova ase. Fysiikassa tuntuu jäävän jalkoihin ja katoaa aivan liian pitkiksi ajoiksi valokeilasta. Ei ole pelaaja, joka pystyy VIELÄ tekemään isoja maaleja. Kaikki ominaisuudet osoittaa siihen, että potentiaalia on olla Liigassa 30-40 pisteen mies ja puolet näistä voi olla maaleja. Pitää pystyä tasaiseen tulokseen, ei voi olla puolta kautta siellä ja täällä.
Zaborsky - loistavalla asenteella pelannut ulkomaalaispelaaja, joka muutti jopa kokonaan oman käsityksensä jääkiekosta. Opetteli täysin erilaiseen rooliin, mihin oli tottunut. Treenasi kurinalaisesti ja taisteli, mutta liike ei lopulta riittänyt Tapparan pelitavassa yhtään mihinkään. Ei pystynyt koko kaudella parhaimpaansa vaikka treeni oli ilmeisesti uran parasta. Nyt ensi kaudella täytyy löytyä rentoutta ja pitää alkaa osua paikoista. Liikettä pitää tulla ihan eri tavalla. Tuossa roolissa täytyy pystyä parempaan.
M. Järvinen - kauden edetessä paransi ja playoffseissa rupesi olemaan omalla maksimitasollaan. Runkosarja meni harjoitellessa, mutta kaikista kovin luotto on siihen, että M. Järvinen tulee nousemaan isoon arvoon ensi kauden Tapparassa. Kaikki elementit on jo paikoillaan, nyt täytyy vaan hommien käynnistyä päivästä yksi eikä joulukuusta.
Pelkästään se, että tämä porukka pystyy nousemaan omalle tasolleen tarkoittaa Tapparalle merkittävää kehitystä kaikilla eri tasoilla. Tämä on myös se pidempään ringissä pyörinyt porukka, joilla on jo sen verran kokemusta ja näkemystä organisaation tavoista, että jääkiekon harjoitteluun ei voi kulua koko syyskautta. Nämä on isoja rooleja ja näiden roolien perinteiset tekijät on nyt viimeistä myöten - lukuun ottamatta Kuuselaa ja Järvistä - työnnetty pois Tapparasta. Nyt näiden herrojen on kasvettava niihin rooleihin, jotka heille kuuluvat.
Zaborskyn on kasvettava Savinaiseksi
Karjalaisesta pitää tulla köyhän miehen Laine
Rauhalasta pitää tulla luotettava kolmosketjun Malinen
Ojamäestä pitää tulla köyhän miehen Henrik Haapala
Matti Järvisestä pitää tulla maalin edessä Jani Lajunen
Vertaaminenkin on typerää. Ei kukaan keneksikään voi muuttua, mutta suuntaa tuo antaa. Se tarkoittaa melkoista työmäärää ja omistautumista kirveslogolle, tarkoittaa todellista halua ottaa uralla iso steppi eteenpäin. Organisaatio tarjoaa puitteet, loppu on äijistä itsestään kiinni.
