Se näkyi kentällä jo ennen kuin se näkyi taululla - TPS:n kaikella tavalla epävarma ja sekava olemus kentällä. Tappara tuli kohtalaisella maltilla peliin ja käytti enimmäkseen puolikorkeaa 1-2-2 trappia, mutta turkulaiset alkoivat pikkuhiljaa lahjoittamaan jo tekopaikkoja. Ensin luikerteli Matti Järvinen neliön sisään, sitten pari YV-maalia vaivattomasti rysään ja peli oli taputeltu.
Tapparasta oikeastaan riittää kun sanoo, että tällä kertaa ryhti piti sen koko 60 minuuttia, eikä KalPa-sarjassa nähty mukavoituminen toistunut. TPS sai koko pelin aikana ehkä 4-5 vaarallisempaa hyökkäyspään myllytystä. Tappara käytti kaikkia variaatioita pelissään - oli trappia tolpalla, oli trappia alhaalla ja oli trappia siinä välissä. Kiekolla hyökättiin nopeasti, siltä väliltä ja nyt myös ekaa kertaa maalin takaa superhitaalla - tähän muuten TPS keksi heittää tolppatrapin heti vastaan. Ovatko turkulaiset niin tyhmiä, että tosiaan odottivat viivelähtö-Tapparaa?
Niin se TPS. My God, mä häpeen! (c) Tami. Johtavat kokeneet hyökkääjät olivat velttoja kuin räkä. Tehokkaasti saivat tämän asenteen tarttumaan myös nuoriin, joista oikeastaan vain M.Nurmi jaksoi painaa pirtsakasti. Pikkaraista kävi melkeinpä sääliksi. Pakisto oli kokonaisuudessaan ihan katastrofi ja vähiten huonona jälleen Ekeståhl-Jonsson. Erityisesti pitää mainita Fraser, joka on aivan totaalinen lampaanperse. Ei osaa luistella, ei osaa pelata kiekolla. Miestä kierreltiin oikealta ja vasemmalta koko ilta. Eiköhän se nyt ole jo nähty, ettei näillä 100 kiloisilla NHL:n 8. pakeilla tee Liigassa yhtään mitään, kun perustaidoissakin on näin mittavia puutteita.
Nyt ollaankin tosi jännässä sarjatilanteessa. Miten ihmeessä TPS saisi rivinsä kerättyä huomiseksi? Näytti tänään olevan niin katki-poikki henkisesti ja fyysisesti. Nyt ei saa Tapparalla hiipiä mukavuus puseroon, vaan pitää hakata naulat arkkuun - ruumis on jo valmiina.
Man of the Match:
Otetaan maalintekijöiden ja Domin takaa Otto Rauhala, joka teki Tepsin pakiston illasta entistäkin ikävämmän, alistamalla heitä kamppailupelissä.
Tarkemmin sanottuna eloonjäämisen vietti.
Mutta tuossakin kulkee raja. Epätoivoisinkaan taistelu henkiinjäämisestä ei tuo tulosta jos ylivoima vastassa on liian suuri.
Kuusela nousi KalPaa vastaan pelatuissa puolivälierissä jakamaan pudotuspelien kautta aikojen maalipörssiä 40 osumalla eikä Kari Jalosen lyömättömänä pidetty piste-ennätys 115 ole enää kuin 10 pisteen päässä.
Ei tässä noita lukuja lasketa, enkä kiinnitä niihin huomiota. Joukkueen mestaruus on ainoa asia, mikä kiinnostaa, Kuusela vakuutti.
Oliko avauserä kauden parasta peliänne?
En osaa sanoa, kun en muista kaikkia pelejä. Saimme hyvän lähdön peliin ja momentum kääntyi meille, Kuusela sanoi.
Ehkä näistä kasvun paikoista ja oppimiskokemuksista on ollut jotain hyötyä. Yhden käden sormet ei riitä, kun laskee tämän kauden ryhdin pettämisiä.
Minusta muuten näytti, että Tappara tuli peliin ajamaan TPS:n päätylaudasta pihalle, mutta ehkä tuo olikin turkulaisten hitauden aiheuttamaa illuusiota? Näytti, että kiekolliseen lyötiin saman tien kiinni.
Livenä tarkka havainnointi on vähän vaikeampaa, mutta ulkomuistikuva sanoo, että ei vedetty painekarvalla päätyyn, vaan herkästi otettiin puolikorkea 1-2-2, niin että kärki oli vähän sinisen yläpuolella. Tilanteissa kyllä oltiin teräviä ja TPS niitä tarjoili omalla pupelluksellaan.
Saattoi se noinkin olla. Se on tuo pelin tarkempi tarkkailu siitä herkkä laji, että yhtään menovettä se ei pohjalle kestä, vaikka muuten ei vaikutuksia huomaisi.
Joka tapauksessa Tapparalta nähtiin “passiivisia” pelivalintoja vasta ja heti 3-0-maalin jälkeen. TPS:lta heti pyssystä.
Nyt en hölmönä edes muista mitä Pikkarainen teki neljä vuotta sitten? mulle Pikkarainen on aina edustanut huonoa häviäjää, joka voisi olla paljonkin parempi pelaaja jos olisi keskittynyt pelaamiseen.
Allekirjoittaneelle on toi jätkä ollu ihon alla jo 17 vuotta… Ja voin sanoa että on se ???.
PS. Jokainen voi lisätä kysymysmerkkien tilalle haluamansa sanan
Pikkarainen jaksoi tänään jurputtaa kaksi kertaa? Avauserässä löysi juttukaverin Lehtosesta, jonka jälkeen töpeksi Tapparan avausmaalin. Lopussa Kaskinen haki goonivaihtoa laittamalla jäälle Pikkaraisen, Fraserin, Heikkisen ja Nurmen. Pikkarainen huitaisi jotain ja sai Peltolasta juttuseuraa. Mikkola ja Fraser löysivät nopeasti toisensa, mutta yllättäin Fraser jättikin homman siihen ja vain seisoskeli sivussa. Mutta monen vaihdon jälkeen Pikkarainen meni omaan aitioon polviin nojaillen ja itselleen ■■■■■■ sadatellen. Ei ollut hänellä kivaa.
, mutta turkulaiset alkoivat pikkuhiljaa lahjoittamaan jo tekopaikkoja. Ensin luikerteli Matti Järvinen neliön sisään, sitten pari YV-maalia vaivattomasti rysään ja peli oli taputeltu.
6/12 
- ollaan puolimatkan krouvissa.
Olet muutoinkin ollut jokseenkin oikeassa pelaamisen kehittymisen suhteen tässä kevään korvalla.