Kun aika on
Poikkeusaika, normaali aika, vanha normaali, uusi normaali…koko vuoden on puhuttu monesta eri asiasta, mutta jotkut asiat ne vain ovat ja pysyvät. Sarja voi olla paras seitsemästä tai viidestä, kausi voi olla hyvä tai kauhea niin aina lopulta tapahtuu se, mitä on aina tapahtunut. Jälleen kerran - ja ties kuinka monennen kerran - on aika kohdata Tapparan ja Lukon playoffeissa. Pitäkää kielenne suussa, koska oikeasti me kaikki tiedettiin, että tämä päivä tulee.
Asetelma
Tästä päästäänkin kätevästi siihen, mikä ei ole normaalia tai tavallista. Kaudesta 2012-13 alkaen Tappara on kohdannut Lukon pudotuspeleissä monen monta kertaa, mutta yksi asia on toistunut aina - kotietu. Se on aina ollut tamperelaistan tuki & turva - sekä ensimmäisen pelin voittaminen. On vähintään sarkastista, että viimein, kun Lukko vetää sellaisen tykkirunkosarjan ja hakee sen kotiedun niin eihän sinne saa ottaa ketään halliin. Tällainen on aika. Sen sijaan kotikatsomoissa ei vältytä ylilyönneiltä. Aiemmilta vuosilta tutut perustason varotoimet kannattaa silti jokaisen tehdä:
- jos tunnet raumalaisia - pidä matalaa profiilia.
- jos satut vielä lukemaan jatkoaika.com - älä lue. Ja voitto tai häviö tässä sarjassa, älä sitten ainakaan lue.
- media kannattaa jossain vaiheessa kevättä aina hiljentää - tämä on se sarja, jossa kannattaa hiljentää Etelän media ihan kokonaan ja elää täydellisessä ja turvallisessa omassa kuplassa
Pelillinen asetelma
Tapola on jäljillä, kun hän Aamulehdessä ennakoi, että KalPa oli sarjana tätä varten ihan äärimmäisen hyvä stressitesti. Olen samaa mieltä. Nyt vastassa onkin sitten KalPa steroideilla eli siinä missä Tappara sai pienen ja hennon edun KalPaa vastaan materiaalista niin nyt ollaan tilanteessa, että tarvitsemme enemmän kuin kaksi ketjua, jotka voivat tehdä maalin. Meillä oli kaksi ketjullista nolla-nollaa tuossa sarjassa KalPaa vastaan, valitettavasti sama ei riitä isoa pahaa Lukkoa vastaan, joka tulee myös neljän ketjun voimin maalille.
Mistä voimme hakea voimaa? Menneisyydestä. Luin joskus, että maapallon syntyminen juuri tällaisena kuin sen nyt tunnemme, todennäköisyys on samanlainen kuin heittää paperinpalat ilmaan ja ne tipahtavat maahan siten, että paperi on koossa. Eli melkoisen pieni. Tappara on kuitenkin ollut Lukolle painajaismainen piikki lihassa ja emme tietysti edes tällä poikkeuskaudella halua antaa Lukolle mitään mahdollisuuksia. Tapparan voittoa puoltavia asioita löydän karkeasti tasan yhden - Heljanko - ja oikeastaan Heljangon pitää myös käydä ehkä räppäämässä maali vastustajan verkkoon niin sitten.
Jos joskus on Lukolla ollut momentum niin nyt - Tapola kertoi, ettei valitettavasti Kuuselastakaan todennäköisesti tähän sarjaan ole. Joukkue on se, joka saadaan jäälle, mutta nyt tarvitaan kyllä optimaalisin onnistuminen, jota uskallan toivoa. Lukko näytti jo Ilvestä vastaan, etteivät Pekka Virran joukot tänä keväänä tule kumartelemaan kuvia tai säheltämään etulyöntiasemassa. Lukolla on taustallaan tarina, jonka itse Pekka Virta on luonut ja viimeiset vastoinkäymiset vain voimistavat sitä. Vieläkö Tappara venyy ihmeeseen? Vieläkö Lukko voidaan ajaa syvempään epätoivoon? Nappisuorituksia tarvitaan meidän jokaiselta jätkältä. Ja enemmän kuin yksi.
Kävi miten kävi
Tappara teki jo KalPaa vastaan pienimuotoisen ihmeen ja nyt on tavallaan mieli kirkas. Kauden pahin katastrofi on vältetty. Fanina on paras elää hetkessä kuten joukkuekin varmasti tekee, mutta tässä olisi tarjolla sellaista sankaruutta, että tästä jatkoon niin Tampereen kylvetään rajoitetusti koko kesän suihkulähteessä. Vatsani ei kuitenkaan ole vielä täynnä eli pääsy finaaliin olisi unelmien täyttymys. Sinne unelmaan on kuitenkin pitkä matka, joten tehdäänpä parhaamme. Kellään ei ole mitään menetettävää.
Rauma - te saitte mitä halusitte.
Tappara - te saitte mitä ansaitsitte.
Tästä tulee hyvä sarja.