Naamakirjasta kopsattua:
Sisä-Suomen poliisilaitos vastaa poikkeuksellisesti mediassa leviäviin väitteisiin siitä, että poliisi olisi kohdellut epäasiallisesti tutkintavankeudessa ollutta miestä
Mitkään miehen väitteistä eivät poliisin osalta pidä paikkaansa.
Kyseinen mieshenkilö on ollut epäiltynä seksuaalirikoksista ja hänet on aikoinaan tuomittu Pirkanmaan käräjäoikeudessa vankeuteen. Valituksen jälkeen Hovioikeus on päätynyt toiselle kannalle ja vapauttanut epäillyn syytteistä ja kumonnut käräjäoikeuden tuomion. Tämän jälkeen kyseinen henkilö on vuosikausia esittänyt erilaisia väitteitä poliisin toiminnasta sekä esitutkinnan osalta, että hänen Tampereen poliisivankilassa säilyttämiseensä liittyen. Kaikki väitteet on käsitelty useaan kertaan eri kanteluiden muodossa ja myös eri oikeusasteissa ja kaikki on todettu perättömiksi.
Viimeisin tuomio on annettu Vaasan hovioikeudessa helmikuun lopussa. Tuossa päätöksessä on yksiselitteisesti todettu, että miehen esittämät väitteet ovat ilmeisen perusteettomia. Mies on nimennyt rikoksesta epäillyiksi sekä tutkinnanjohtajan, rikosylikomisario Jari Kinnusen, että asiaa tutkineet rikostutkijat. Hovioikeuden antaman tuomion jälkeen, useisiin rikoksiin syyllisiksi nimetyt ja syyttömiksi todetut poliisit voivat - niin halutessaan - nostaa kunnianloukkauskanteen kyseistä miestä kohtaan.
Se, että jollekin tuomitaan maksettavaksi korvauksia sen jälkeen, kun hänet on ylemmässä oikeusasteessa todettu syyttömäksi, on normaali käytäntö. Se ei siis tarkoita mitään muuta. Ns. koppikorvauspäätöksillä ei voida osoittaa poliisin toimineen miehen väittämällä tavalla. Nämä väitteet on todettu paikkansa pitämättömiksi nyt Hovioikeutta myöten.
Poliisi on toiminut esitutkinnan aikana juuri niin kuin esitutkintalaki, pakkokeinolaki sekä muut ohjeet ja määräykset edellyttävät. Vapautensa menettäneiden kohtelua säätelee mm. laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sekä säilytystilan järjestyssääntö vapautensa menettäneille. Missään vaiheessa näiden jatkuvien kantelu- ja oikeusprosessien aikana ei ole osoitettu poliisin toimineen henkilöä kohtaan siten kuin hän väittää.
Oheisesta kuvasta ilmenee hyvin kuinka vedensaanti poliisivankilassa on järjestetty. Taso, josta juomaa saa, on 80 cm korkeudella lattiasta. Nappi jolla, vesi saadaan tulemaan, on 107 cm:n korkeudella. Nappi ja suutin, josta vesi tulee, ovat 70 cm:n etäisyydellä toisistaan sivusuunnassa. Miehellä on lisäksi ollut käytössään juomiseen tarkoitettuja kertakäyttöastioita, jotka uusitaan ruokailun yhteydessä, mikäli henkilö niin haluaa. Vapautensa menettänyt siivoaa astiansa oman tahtonsa mukaisesti, eikä ruokatarpeita tai -välineitä korjata automaattisesti pois. Hänellä on siis ollut koko ajanmahdollisuus nauttia vettä niin paljon kuin hän on halunnut, päivittäin jaettujen juomien lisäksi.