Tuo osuus aluevaalien teemoista pitää täysin paikkaansa. Noin sitten muuten tuo viestisi on kuitenkin melko populistista ja harhaanjohtavaa kamaa minun mielestäni. Otetaanpa vähän faktaa pöytään:
Polttoaine on äärimmäisen kallista Suomessa
Pitää paikkaansa, että Suomessa ei ole kaikkein kallein bensan hinta Euroopassa. Mikä myös pitää paikkaansa on se, että Suomen bensan hinta keikkuu jatkuvasti top5:ssä tai sen välittömässä läheisyydessä koko maailmassa. Esimerkiksi 17.1.2022 Suomi oli sijalla 4. koko maailmassa, jossa on siis karvan verran alle 200 itsenäistä valtiota. Bensa on Suomessa siis suhteellisesti aivan äärimmäisen kallista.
Lähde: Bensiinin hinnat ympäri maailmaa 09-tammikuu-2023 | GlobalPetrolPrices.com
Suomessa tieliikennettä verotetaan myös kokonaisuudessaan todella paljon
Jatkuvasti Suomen peesissä bensan hinnan kärkikymmenikössä roikkuu rakas naapurimme - ja monella tapaa erittäin hyvä vertailukohta - Ruotsi. Tästä huolimatta Ruotsissa kerätään liikenteestä vain verrattain hyvin vähän enemmän veroja kuin Suomessa (vuonna 2016 n. 8 mjrd v. 9,6 mjrd euroa), vaikka Ruotsissa on asukkaita ja sitä kautta tieliikenteen käyttäjiä lähes kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Tämän ohella tulee huomata, että tammikuussa 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan ero tieverkoston ja väylien ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävässä rahamäärässä Suomen ja Ruotsin välillä on valtava: kun Suomessa tieliikenteestä perittävistä veroista ja maksuista 19 prosenttia kohdistuu väyliin, on vastaava luku Ruotsissa 53 prosenttia.
Suomessa siis kerätään Ruotsiin verrattuna huomattavasti enemmän rahaa liikenteestä per capita, mutta siitä vain murto-osa laitetaan takaisin liikenteeseen. Ainoa tästä tehtävissä oleva analyysi on se, että Suomi hassaa rahansa jonnekin muualle. Mainittakoon, että Ruotsissa tapahtuu huomattavasti vähemmän (n. 40 %) liikennekuolemia per capita kuin Suomessa, mikä ei voine olla johtumatta vähintäänkin osittain väylien paremmasta kunnosta. Jännä, että tämä ihmisten terveyteen liittyvä seikka ei kiinnosta yhtään niin paljon kuin jotkin muut.
Lähde: Ruotsissa verotetaan tieliikennettä vähemmän kuin Suomessa — Vapaus valita auto
Suomalaisten kotitalouksen nettovarallisuuden mediaani on alle Eurooppalaisen keskitason
Tämän osuuden pihvi käy ilmi otsikosta. Käytännössä keskimääräisellä suomalaisella on siis vähemmän varallisuutta kuin monella muulla EU:n jäsenvaltion kansalaisella.
Lähde: https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp1722.pdf
Pienenä knoppina mainittakoon, että italialaisten kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on noin kaksinkertainen suomalaisiin kotitalouksiin verrattuna. Tästä huolimatta suomalaiset veronmaksajat pistettiin EU:n perussopimusten sekä perustavanlaatuisten periaatteiden vastaisella ja erittäin vahvasti liittovaltiokehitystä edistävällä tukipaketilla siirtämään varojaan mm. Italiaan.
Suomessa palkansaajaa verotetaan huomattavasti kovemmin kuin suuressa osassa muista EU-maissa
Jälleen kerran otsikosta ilmenee keskeisin pointti. Jos verrataan vaikkapa Ruotsiin ja bensan hinnoissa jopa Suomenkin edellä olevaan Alankomaihin, niin suomalaisen palkansaajan tuloverotus on todella korkea. Suomalaisen about keskiluokkaan kuuluvan (tulot vuodessa 46-70 tuhatta euroa) palkansaajan tuloverotus on Suomessa n. 4-5 %yks. korkeampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tuo tekee käteen jäävässä palkassa eroa vuositasolla noissa tuloluokissa arviolta 2000-3000 euroa.
Lähde: Palkansaajan tuloveroprosentit OECD - Veronmaksajain Keskusliitto ry
Pari lisähuomiota ja johtopäätös
Polttoaineen hintahan ei notorisesti vaikuta ainoastaan bensapumpulla maksettavaan summaan, vaan se vaikuttaa etenkin Suomen kaltaisessa verrattain syrjäisessä ja pitkien välimatkojen maassa myös mm. ruuan hintaan. Korkeat polttoainekulut heikentävät myös Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Lisäksi tulee huomioida se ilmeinen seuraus, että jokainen bensapumpulla käytetty “ylimääräinen euro” on poissa muusta kulutuksesta ja sitä kautta yritysten myynnistä ja sitä kautta tulevasta hyvinvoinnista.
Näin ollen pitäisi olla todella itsestään selvää, että Suomessa ei todellakaan ole varaa ainakaan yhtään korottaa polttoaineiden (ja laajemmin liikenteen) verotusta. Oman näkemykseni mukaan Suomessa kannattaisi päin vastoin hieman keventää autoilun verotusta. Esimerkiksi autoveron poistaminen myös pienikulutuksisista polttomoottoriautoista voisi olla järkevää, jotta vanhat ja verrattain paljon päästöjä tuottavat autot saataisiin pois liikenteestä niin pian kuin mahdollista. Lisäksi (huom!) eduskunnan tulisi pitää huolta siitä, ettei bensan hinta pääse raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan heilahteluiden vuoksi hätyyttelemään 2 euroa puhumattakaan, että se ylittäisi sen.
Mitä sähköautoihin tulee, niin ne yleistyvät sitä mukaa kuin yleistyvät. Fakta on kuitenkin se, että se tulee tapahtumaan Suomessa hieman toivottua hitaammin ennen muuta siitä syystä, että suomalaiset eivät ole läntisessä katsantokannassa varakas kansa, kuten edellä olen osoittanut. Lisäksi fakta on se (vaikka jotkut yrittävät vastoin kaikkea tietoa ja lukuisia testejä muuta sanoa), että nykyiset keskimääräisen kansalaisen saatavilla olevat sähköautot eivät etenkään talvella täytä kaikkia monen autoilijan tarpeita. Tämän vuoksi monella kotitaloudella on tarvetta vähintään yhteen polttomoottoriautoon (tämä voi tietysti olla esim. pistokehybridikin).
Totta kai sähköautot sekä niiden akut kehittyvät jatkuvasti ja hyvä niin. Siinä vaiheessa, kun autoa hankkivalle(/vaihtavalle) kansalaiselle on omiin tarpeisiin nähden järkevää vaihtaa sähköautoon, niin varmasti suurin osa niin myös tekee. Tätä muutosta on kuitenkin täysin turha yrittää kiiruhtaa sillä, että polttoaineiden hintojen annettaisiin nousta - saatkika aktiivisesti nostettaisiin - pilviin. Tämä ainoastaan kurjistaa kansalaisten elämää, eikä tällä ole käytännössä mitään merkitystä globaalissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Latausmahdollisuuksista en jaksa hirveästi edes kirjoittaa, mutta todettakoon, että sitäkään ei lähellekään jokaisella kotona (ainakaan vielä) ole. Toivottavasti ne lisääntyvät ja ennen kaikkea kotitalouksien sähkön hinta pidetään kurissa, millä on toki valtava merkitys myös paljon laajemmin autoilun ulkopuolella.
(Toimituksen huomautuksena todettakoon, että oman koulutukseni luomat tulevaisuuden näkymät ovat sellaiset, että minulla tulee olemaan varaa joka tapauksessa autoilla tulevaisuudessakin (joskin tietysti aiemmin esittämäni pointti autoilun hinnan vaikutuksesta muuhun kulutukseen silti pätee enemmän kuin hyvin), ja niin aion todellakin myös tehdä. Minulla ei ole aikomustakaan asua pinottuna jossain keskustan betonikolhoosin koirankopissa ja sompailla julkisella liikenteellä työpaikan, lasten koulun ja harrastusten sekä omien menojen välillä.)
